Ero sivun ”Tšekkoslovakian legioona” versioiden välillä

p
"–"
p (Vaihdettu sanan "tšaari" (sic!) tilalle ilmaus "Venäjän keisari". Myös "tsaari" kävisi mutta on mielestäni lähinnä kaunokirjallista tyyliä, sillä Pietari Suuren ajasta lähtien Venäjän hallitsija oli virallisesti ollut keisari (imperator).)
p ("–")
[[Kuva:Vag%C3%B3n_vlaku_%C4%8Ds._legi%C3%AD.jpg|thumb|left|Tšekkoslovakian legioona asui junanvaunuissa.]]
[[Kuva:Legion tcheque.JPG|right|thumb|Legioonan muistomerkki Prahassa]]
'''Tšekkoslovakian legioona''' oli yli {{Luku|60000|sotilaan}} sotajoukko [[Venäjän sisällissota|Venäjän sisällissodan]] itärintamalla vuosina 1918–1920. Suurin osa (90 %) heistä oli tšekkejä. He olivat joutuneet Venäjälle ensimmäisessä maailmansodassa joko sotavankeina tai karkaamalla Itävalta-Unkarin armeijan riveistä. <ref name=tse>{{Lehtiviite | Tekijä = Busch, Niels-Peter | Otsikko = Maaton armeija | Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta = 2010 | Vuosikerta = | Numero = 13| Sivut = 48-5748–57| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bonnier | Selite = | Issn = 0806-5209 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
Venäjän sisällissodassa legioonan päätarkoitus oli jatkaa taistelua saksalaisia vastaan, mutta kun siihen ei ollut mahdollisuutta, he raivasivat itselleen pääsyä kotimaahan taistellen Venäjän puna-armeijaa vastaan. Koska Ukrainan kautta pääsy länteen ei onnistunut, legioona pyrki Siperian rataa itään, jossa oli heille ystävällismielisiä Yhdysvaltojen ja Japanin joukkoja sekä valkoisen amiraali [[Aleksandr Koltšak]]in sotajoukko. Kesästä 1918 alkaen legioonan pääpaikka oli [[Omsk]]issa ja se hallitsi useiden vuosien ajan [[Siperian rata|Siperian radan]] itäosaa. Heillä oli hallussaan satoja vetureita, tuhansia vaunuja ja jopa panssarijunia. Niistäkään ei ollut apua, kun puna-armeija voitti itselleen Venäjän ydinalueet.<ref name=tse />