Ero sivun ”Marskin Maja” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Linkki korjattu |
p Täsmennystä botin avulla: Tasavallan presidentti korvattiin link(e)illä Suomen tasavallan presidentti |
||
Rivi 4:
Marskin majaan kuuluvat kelohongasta rakennettu metsästysmaja, kalamaja ja [[sauna]]. Maja rakennettiin [[Jatkosota|jatkosodan]] aikana vuonna 1942 ja se oli alkujaan kenraalimajuri [[Erkki Raappana]]n komentaman [[14. divisioona (jatkosota)|14. divisioonan]] sotilaiden lahja 75 vuotta täyttävälle ylipäällikölle, [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|marsalkka Mannerheimille]].<ref name="yle">Markku Karvonen: [http://yle.fi/uutiset/marskin_maja_juhlii_sodasta_pelastetun_kelohuvilan_toisista_harjakaisista_70_vuotta/8021205 Marskin majan 70-vuotisjuhla] Yle 28.5.2015. Viitattu 28.3.2017.</ref> Alkuperäinen sijaintipaikka oli [[Lieksajärvi|Lieksajärven]] rannalla Keihäsniemessä [[Rukajärvi|Rukajärvellä]] Suomen [[Itä-Karjalan miehitys|miehittämässä Itä-Karjalassa]]. Majan suunnittelijana toimi arkkitehti, luutnantti [[Eino Pitkänen]]. Pitkänen suunnitteli myös majan sisustuksen, tekstiilejä lukuun ottamatta.<ref>{{kirjaviite| Nimeke=Eino Pitkänen – Arkkitehtinä Kajaanissa |Tekijä=Päivi Tervonen et al. | Julkaisupaikka = Kajaani | Julkaisija=Kainuun museo |Vuosi= 2001 |Tunniste=951-800-275-4 | Sivu=40–41, 51–53}}</ref> Maja luovutettiin lahjakirjalla Mannerheimille 5. kesäkuuta 1942.<ref name="yle" />
Jatkosodan lopussa maja purettiin ja sille etsittiin uusi paikka tulevan valtakunnanrajan länsipuolella. Majan alkuperäiset rakentajat pystyttivät rakennuksen uudelleen [[Punelia]]n rannalle Lopelle touko- ja kesäkuun aikana 1945. Mannerheim saapui ensimmäisen kerran majalle 21. kesäkuuta 1945, jolloin kenraalimajuri Raappana luovutti juhlallisesti majan avaimet sen isännälle. Hoitamiensa [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentin]] tehtävien ja heikentyneen terveytensä vuoksi marsalkka vieraili majalla sen uudessa sijaintipaikassa tiettävästi vain kahdeksan kertaa, viimeisen kerran syyskuussa 1948.<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', osa 5, s. 74. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.</ref>
Mannerheim lahjoitti itselleen tarpeettomaksi käyneen majan vuonna 1948 [[Suomen Metsästäjäliitto|Suomen Metsästäjäliitolle]], jolla ei kuitenkaan ollut käyttöä sille. Lopulta neljä upseerijärjestöä perusti yhdessä Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja ry -nimisen yhdistyksen, joka hankki majan tontteineen ja kunnosti sen museoksi.<ref name="yle" /> Marskin Maja on ollut avoinna yleisölle kesäisin vuodesta 1959 alkaen. Majassa on avokuisti, iso pirtti takkoineen, keittiö, marsalkan makuuhuone sekä huoneet adjutanteille ja läheteille. Majassa oli alun perin turvekatto, joka korvattiin myöhemmin nykyisellä malkakatolla.<ref name="suomenmaa" />
| |||