Wikipedia

Ero sivun ”Siirtolaisuus Suomeen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tutkimuksen mukaan maahanmuutto ei hyödynnä vaan hyödyttää julkisia talouksia
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   iOS 
→‎Maahanmuuttajien historiaa: Johdanto, wl, kh, ruotsalaisten tulo
Rivi 1:
'''Maahanmuuttajat Suomessa''' ovat [[Suomi|Suomeen]] muuttaneita ulkomailla syntyneitä henkilöitä, joista käytetään toisinaan myös nimitystä [[uussuomalainen]]<ref>"Uussuomalainen" vakituisesti Suomessa asuvasta maahanmuuttajasta. ''Uussuomalaisten sijoittuminen työelämään''. (MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0)</ref> tai ryhmänä [[etninen vähemmistö]].<ref>http://www.ahaa-avaimia.fi/neliapila/7.0.html Ahaa! Avaimia monikulttuurisen kohtaamiseen</ref>
 
Vuoden 2019 lopussa Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli 423 494.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#V%C3%A4est%C3%B6%20kansalaisuuden%20mukaan|nimeke=Väestö|tekijä=Tilastokeskus|julkaisu=tilastokeskus.fi|viitattu=2020-06-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Heistä oli ulkomailla syntyneitä 351 721.<ref name=":5" />
Vuonna 2017 Suomessa oli noin 372&nbsp;800 ulkomailla syntynyttä henkilöä ja 249&nbsp;452 ulkomaan kansalaista.{{Tarkistettava|Mitä tarkoitetaan "Suomessa oli", tarkoitetanko oleskeli, oliko osa turisteja, vai mitä?}}<ref name="tilastot-vaesto">{{Verkkoviite | Osoite=http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_012.px/table/tableViewLayout1/?rxid=3c5ce8b5-00cf-4a5d-8032-ed6929272423 | Nimeke= Väestörakenne | Julkaisu=Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat | Julkaisija=Tilastokeskus | Viitattu=18.1.2018}}</ref> Prosentuaalisesti luvut vastaavat 6,8 ja 4,7 prosenttia koko väestöstä. Muita kuin kotimaisia kieliä<ref>Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tutkii suomea, ruotsia, saamelaiskieliä, romanikieltä sekä viittomakieltä.</ref> puhui äidinkielenään vuonna 2017 yhteensä 373&nbsp;325 henkilöä, mikä vastaa 6,8 prosenttia koko väestöstä.<ref name="tilastot-vaesto"/> [[Kansainvälinen siirtolaisjärjestö]] ja [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] [[Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista]] pyrkivät säätelemään ja tukemaan [[Maahanmuutto|maahanmuuttoa]] hallitusten välisin sopimuksin.
 
Samana vuonna ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista sellaisia, joiden äidinkieli ei ollut [[Suomen kieli|suomi]], [[Ruotsin kieli|ruotsi]] tai [[Saamelaiskielet|saame]], oli 339 985 henkeä.<ref name=":5" /> Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia, joiden äidinkieli ei ollut suomi, ruotsi tai saame oli 58 364.<ref name=":5" />
Vuonna 1990 Suomeen saapui runsaat 13&nbsp;000 maahanmuuttajaa, kun vuonna 2013 maahanmuuttajia saapui noin 31&nbsp;000.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestonmuutokset | Nimeke=Väestö: Väestönmuutokset | Julkaisija=Tilastokeskus | Ajankohta=12.5.2014 (päivitetty) | Viitattu=15.1.2015}}</ref> Maahanmuuttajien määrä Suomessa on lähes kymmenkertaistunut vuosina 1990–2010, minä aikana Suomen vieraskielinen väestö kasvoi 25&nbsp;000 henkilöstä 224&nbsp;000 henkilöön. Määrä on kasvanut erityisesti 2000-luvulla, ja joka kolmas vieraskielinen on muuttanut Suomeen vuoden 2005 jälkeen. Suurin osa muuttaa [[Eurooppa|Euroopan]] valtioista, mutta 2000-luvulla on lisääntynyt myös [[muuttoliike]] [[Aasia]]n valtioista Suomeen. 2000-luvulla ulkomaan kansalaisten määrä nousi 77&nbsp;000 henkilöllä, joista 54 prosenttia oli eurooppalaisia ja kolmasosa aasialaisia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/2014/uutinen_010_2014-03-25.html | Nimeke=Maahanmuuttajaväestö lähes kymmenkertaistunut 20 vuodessa | Julkaisija=Tilastokeskus | Ajankohta=25.3.2014 | Viitattu=15.1.2015}}</ref>▼
 
Jos syntyvän lapsen äidillä on [[Suomen kansalaisuus]] tai jos lapsen isällä on Suomen kansalaisuus ja hän on [[Avioliitto|avioliitossa]] lapsen äidin kanssa, saa lapsi Suomen kansalaisuuden.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.migri.fi/suomen_kansalaisuus/lapsi/aiti_suomen_kansalainen|nimeke=Äiti Suomen kansalainen - Maahanmuuttovirasto|julkaisu=www.migri.fi|viitattu=2017-07-09}}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.migri.fi/suomen_kansalaisuus/lapsi/isa_suomen_kansalainen|nimeke=Isä Suomen kansalainen - Maahanmuuttovirasto|julkaisu=www.migri.fi|viitattu=2017-07-09}}</ref> Suomen kansalaisuuden omaavan miehen lapsi saa Suomen kansalaisuuden myös silloin, kun lapsi on avioliiton ulkopuolinen, mutta Suomessa syntynyt.<ref name=":0" />{{Tarkistettava|Mitä tarkoitetaan "Suomessa oli", tarkoitetanko oleskeli, oliko osa turisteja, vai mitä?}}
Koko Suomen väestö huomioonottaen [[Kansainvälinen siirtolaisjärjestö]] ja [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] [[Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista]] pyrkivät säätelemään ja tukemaan [[Maahanmuutto|maahanmuuttoa]] hallitusten välisin sopimuksin.
 
▲Vuonna 1990 Suomeen saapui runsaat 13&nbsp;000 maahanmuuttajaa, kun vuonna 2013 maahanmuuttajia saapui noin 31&nbsp;000.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestonmuutokset | Nimeke=Väestö: Väestönmuutokset | Julkaisija=Tilastokeskus | Ajankohta=12.5.2014 (päivitetty) | Viitattu=15.1.2015}}</ref> Maahanmuuttajien määrä Suomessa on lähes kymmenkertaistunut vuosina 1990–2010, minä aikana Suomen vieraskielinen väestö kasvoi 25&nbsp;000 henkilöstä 224&nbsp;000 henkilöön. Määrä on kasvanut erityisesti 2000-luvulla, ja joka kolmas vieraskielinen on muuttanut Suomeen vuoden 2005 jälkeen. Suurin osa muuttaa [[Eurooppa|Euroopan]] valtioista, mutta 2000-luvulla on lisääntynyt myös [[muuttoliike]] [[Aasia]]n valtioista Suomeen. 2000-luvulla ulkomaan kansalaisten määrä nousi 77&nbsp;000 henkilöllä, joista 54 prosenttia oli eurooppalaisia ja kolmasosa aasialaisia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/2014/uutinen_010_2014-03-25.html | Nimeke=Maahanmuuttajaväestö lähes kymmenkertaistunut 20 vuodessa | Julkaisija=Tilastokeskus | Ajankohta=25.3.2014 | Viitattu=15.1.2015}}</ref>
Vuoden 2018 joulukuussa joka seitsemäs lapsi Suomessa syntyi ulkomailta muuttaneelle äidille, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla heitä oli joka neljäs.<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11154410|nimeke=Uusi tilasto: Joka seitsemäs suomalaislapsi syntyy maahanmuuttajaäidille|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Osuus on kasvanut nopeasti viime vuosina.<ref name=":4" /> Ulkomaalaistaustaiset naiset myös synnyttävät lapsia enemmän kuin suomalaistaustaiset äidit.<ref name=":4" /> Lähes kaikkien ulkomaalaisten äitien vuonna 2018 synnyttämien lasten isät ovat ulkomailta.<ref name=":4" /> Synnytysikäisistä Suomessa asuvista naisista maahanmuuttajia vuonna 2018 oli 10,2 prosenttia.<ref name=":4" /> He saivat kuitenkin 14,4 prosenttia kaikista tuona vuonna syntyneistä lapsista.<ref name=":4" /> Iso osa Suomen maahanmuuttajaäideistä on Somaliasta ja Irakista.<ref name=":4" />▼
 
▲Vuoden 2018 joulukuussa joka seitsemäs lapsi Suomessa syntyi ulkomailta muuttaneelle äidille, [[Uudenmaan maakunta|Uudellamaalla]] ja [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaalla]] heitä oli joka neljäs.<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11154410|nimeke=Uusi tilasto: Joka seitsemäs suomalaislapsi syntyy maahanmuuttajaäidille|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Osuus on kasvanut nopeasti viime vuosina.<ref name=":4" /> Ulkomaalaistaustaiset naiset myös synnyttävät lapsia enemmän kuin suomalaistaustaiset äidit.<ref name=":4" /> Lähes kaikkien ulkomaalaisten äitien vuonna 2018 synnyttämien lasten isät ovat ulkomailta.<ref name=":4" /> Synnytysikäisistä Suomessa asuvista naisista maahanmuuttajia vuonna 2018 oli 10,2 prosenttia.<ref name=":4" /> He saivat kuitenkin 14,4 prosenttia kaikista tuona vuonna syntyneistä lapsista.<ref name=":4" /> Iso osa Suomen maahanmuuttajaäideistä on [[Somalia|Somaliasta]] ja [[Irak|Irakista]].<ref name=":4" />
 
== Maahanmuuton käsitteitä ==
'''Vieraskielisistä asukkaista''' puhutaan tutkimuksissa erotuksena maahanmuuttajiin, kun kaikista maahanmuuttajista ei haluta mukaan [[suomen kieli|suomea]] tai [[ruotsin kieli|ruotsia]] puhuvia [[paluumuuttaja|paluumuuttajia]]. Tällöin jäljelle jäävät niin sanotut todelliset maahanmuuttajat, joillajotka eieivät ole juuriaetnisiä Suomessa[[Suomalaiset|suomalaisia]].
 
Joskus suomalaisessa mediassa maahanmuuttajista puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan vieraskielisiä Suomessa asuvia, vaikka maahanmuuttajat ovat tosiasiassa vieraskielisiä laajempi joukko.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/a1414298338550|nimeke=Maahanmuutto keskittyy Helsingissä – kantasuomalaiset välttävät alueita|julkaisu=|julkaisija=HS.fi|viitattu=5.11.2014|tekijä=Hänninen, Jyri |ajankohta=27.10.2014 7:45}}</ref>
 
== Maahanmuuttajien historiaa ==
 
=== Ruotsalaisten tulo Suomeen ===
Ruotsalaisten tulo Suomeen on 1100-luvun lopulta 1350-luvulle jatkunut [[Ruotsalaiset|ruotsalaisten]] vaiheittainen [[Suomi|Suomen]] saariston ja rannikkoalueiden kolonisaatio [[Ristiretket Suomeen|ristiretkien]] yhteydessä. Se johti Suomen ruotsinkielisen asutuksen sekä [[Suomenruotsalaiset|suomenruotsalaisten]] syntymiseen. Nimistötutkimuksen perusteella lähtijät olivat kotoisin Keski-Ruotsista. On arvioitu, että siirtolaisia oli kaikkiaan tuhansia.
 
=== Ruotsin vallan aika ===
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin vallan aika Suomessa]]}}
[[Ruotsi]]sta varsinaiseen Suomeen muutti lähinnä sotilaita, pappeja ja virkamiehiä. Ruotsiin saatiin uusinta tietotaitoa ulkomaisten käsityöläisten avulla: esimerkiksi seppinä ja kaivosmiehinä arvostettuja [[vallonit|valloneja]] eli belgianranskalaisia saapui nykyisen Suomenkin ruukkeihin.<ref>Vilkuna, Kustaa H. J.: ''Arkielämää patriarkaalisessa työmiesyhteisössä: rautaruukkilaiset suurvalta-ajan Suomessa''. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1996.</ref>
 
=== Venäjän aika ===
Rivi 52 ⟶ 59:
=== Toinen maailmansota ===
[[Tiedosto:Koverin keskitysleiri.JPG|250px|pienoiskuva|oikea|[[Koverin keskitysleiri]]n vankiparakkeja]]
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana sodan osapuolina pidettyjä ulkomaalaisia sijoitettiin [[Itä-Karjalan keskitysleirit|internointileireille]] ja osa lähetettiin [[keskitysleiri|keskitysleireille]] [[natsi-Saksa|Saksaan]]. Sodan aikana maahan tuli muun muassa Inkerissä asuvia suomalaisia eli [[Inkeriläiset|inkeriläisiä]] ja [[viro]]laisia maahanmuuttajia. Suurin osa heistä (eli he jotka eivät onnistuneet pakenemaan länteen) luovutettiin toisen maailmansodan jälkeen [[Neuvostoliitto]]on.<ref> Leo Yllö: Inkerin maa ja luonto. – Inkerin suomalaisten historia. Inkerin kulttuuriseura, Helsinki 1969 </ref>
 
=== Toisen maailmansodan jälkeen ===
Rivi 70 ⟶ 77:
[[Euroopan unioni]]n [[Schengen-sopimus]] takaa vapaan liikkuvuuden koko Euroopan alueella ja mahdollistaa maahanmuuton Suomeen koko Euroopasta. Myös [[Matti Vanhanen|Vanhasen]] hallituksen maahanmuuttoministeri [[Astrid Thors]]in aikana luotu maahanmuuttoa helpottava laki teki maahanmuuton Suomeen helpoksi.{{Tarkistettava|tarkennettava, oliko tuolloin kyse EU:n vaatimien lakien yhteensovittamisesta vai Suomen omasta linjasta?}}
 
[[Tilastokeskus|Tilastokeskuksen]] mukaan Suomeen suuntautuva maahanmuutto ylsi vuonna 2007 koko itsenäisyyden ajan ennätykseen: Suomeen muutti ulkomailta noin 26&nbsp;050 henkilöä.<ref name="tilastokeskus2007">[http://www.stat.fi/til/muutl/2007/muutl_2007_2008-05-23_tie_001_fi.html http://www.stat.fi/til/muutl/2007/muutl_2007_2008-05-23_tie_001_fi.html], Tilastokeskus</ref> Näistä 8&nbsp;525 oli paluumuuttavia suomalaisia. Keskimäärin 39&nbsp;%prosenttia vuosien 1998–2009 välisestä maahanmuutosta on ollut suomalaisten paluumuuttoa. Vuonna 2007 ulkomaalaisten maahanmuuttajien määrä oli 17&nbsp;504.<ref>Tilastokeskus, "Maahanmuutossa suuria vuosivaihteluita", http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-07-09_001.html</ref> Maassa asui noin 188&nbsp;000 ulkomailla syntynyttä,<ref>http://maailma.net/uutiset/monikulttuurisuus/-/artikkelit/kotoutuminen_monikulttuuriseen_yhteiskuntaan_vaatii_paljon_myos_meilta Kotoutuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan vaatii paljon myös ”meiltä”</ref> eli noin 3,7&nbsp;%prosenttia väestöstä. Vuonna 2010 osuus oli noussut 4,6&nbsp;%:iinprosenttiiin. Vuonna 2010 Suomessa asuvista ulkomaalaisista 65,5&nbsp;%prosenttia oli [[länsimaat|länsimaalaisia]].<ref>Tilastokeskus, "Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2010" -tietokanta</ref> Luvussa ei ole heidän Suomessa syntyneitä lapsiaan.
 
Vuonna 2007 tehdyn kyselyn mukaan suhtautuminen ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottamiseen on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi. Noin 38 prosenttia suomalaisista halusi lisätä ja 26 prosenttia vähentää ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottoa Suomeen. Runsas kolmasosa, 35 prosenttia oli sitä mieltä, että heitä pitää ottaa vastaan yhtä paljon kuin ennenkin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Magdalena Jaakkola | Nimeke=Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta. Asennemuutokset 1987–2007.| Vuosi=2009 | Sivu=22| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin kaupungin tietokeskus| www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/09_02_19_Tutkimus_Jaakkola.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista suhtautuu maahanmuuton kasvuun kielteisesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135240475071 | Nimeke=Joka toinen suomalainen pitää maahanmuuton kasvua kielteisenä | Ajankohta=23.10.2008 | Julkaisu=HS.fi | Viitattu =10.11.2008 }}</ref>
 
Vuonna 2008 useimmat maahanmuuttajat hakivat oleskelulupaa [[perheiden yhdistäminen|perhesiteiden]] takia (32&nbsp;%prosenttia), muita syitä ovat työ (30&nbsp;%prosenttia) ja opiskelu (21&nbsp;%prosenttia). Lupia myönnettiin eniten työn takia lupaa hakeneille (31&nbsp;%prosenttia luvan saaneista), perhesiteiden perusteella (31&nbsp;%prosenttia) ja opiskelun takia (22&nbsp;%prosenttia).<ref>http://www.migri.fi/download/16614_Vahvistetut_tilastot2008_vireille_tulleet_diaaritTop10.pdf<br>http://www.migri.fi/download/16630_Vahvistetut_tilastot2008_p_t_kset_diaarit_my_nt_kielt.pdf</ref>
 
===Maahanmuutto julkisessa taloudessa===
Rivi 100 ⟶ 107:
Maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita on suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa noin 35&nbsp;000, ja määrä kasvaa vuosittain. [[Opetusministeriö]]n mukaan ensisijaista on suomen tai ruotsin kielen riittävä hallinta oman äidinkielen säilyttämisen ja kehittämisen ohella. Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opetukseen ministeriö pyrkii kiinnittämään erityistä huomiota.<ref>http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/opm11.pdf?lang=fi Kansainvälisyyskasvatus 2010 </ref> Täysin lukutaidottomat maahanmuuttajat ovat usein naisia, jotka eivät ole käyneet koskaan koulua.<ref>[http://www.kaleva.fi/plus/juttu748525_page0.htm Lukutaidottomuus koskettaa jopa Suomessa]</ref>
 
Opetushallituksen vuonna 2008 julkaiseman raportin mukaan maahanmuuttajaoppilailla menee joka koulutusvaiheessa huonommin kuin suomenkielisillä, mutta heillä on myönteisempi asenne koulua ja opiskelua kohtaan. Heikoimmin menestyvät muista kuin EU-maistaEuroopan unionin jäsenmaista tulleet, mutta toisen polven maahanmuuttajat menestyvät A1-, A2- ja B1-kielissä paremmin kuin kantaväestö.<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maahanmuuttajaoppilaat+tykk%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t+koulusta/1135241759248?ref=rss HS:Maahanmuuttajaoppilaat tykkäävät koulusta, julkaistu 8.12.2008, viitattu 8 joulukuuta 2008]</ref> Tämä ryhmä oli kuitenkin hyvin pieni, 341 henkilöä. Raportissa arvellaan useimpien tähän ryhmään kuuluvien olevan saamenkielisiä ja siten kantaväestöön kuuluvia.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus - tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä | Vuosi=2008 | Sivu=12, 67 | Julkaisija=Opetushallitus | www= http://www.oph.fi/julkaisut/2008/maahanmuuttajaoppilaat_ja_koulutus.pdf | Tiedostomuoto=pdf | Viitattu=12.12.2008}}</ref>
 
[[Valtiontalouden tarkastusvirasto]]n tarkastuksen mukaan [[PISA]]-tutkimukset osoittavat, että erot maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppimistuloksissa ovat 15-vuotiailla suurempia Suomessa kuin missään muualla Euroopassa. Lisäksi maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä jäävät kantaväestöä useammin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Opettajat antavat silti maahanmuuttajanuorille keskimäärin liki samantasoisia arvosanoja kuin kantaväestöön kuuluville oppilailleen.<ref>http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/310337-tutkimus-suomalaiset-opettajat-suosivat-maahanmuuttajaoppilaita-arvosanoissa </ref>
Rivi 106 ⟶ 113:
[[Peruskoulu|Perusopetuksessa]] maahanmuuttajataustaiset lapset ovat suuri haaste. Heidän osaamisensa on hyvin heterogeenista ja sattumanvaraista: joukossa on lähes ummikkoja tai heikosti suomen kieltä osaavia, mutta myös niitä, jotka pärjäävät kohtuullisesti suomen kielellä. Oppilaiden huonon kielitaidon vuoksi opettaja voi joutua toimimaan jatkuvasti myös tulkkina. Uusille opettajille oppilasryhmien heterogeenisuus ja kesken lukuvuoden ryhmiin integroidut lähes ummikot maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat suurimpia yksittäisiä stressin aiheita.<ref name="blomberg">{{Kirjaviite | Tekijä=Seija Blomberg | Nimeke=Noviisiopettajana peruskoulussa: Aloittelevien opettajien autenttisia kokemuksia ensimmäisestä opettajavuodesta | Vuosi=2008 | Julkaisija=Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta | www=https://oa.doria.fi/handle/10024/39665 | Viitattu=23.9.2008 }}</ref> Opettajaksi opiskelevat pitävät maahanmuuttajataustaisia oppilaita lähes yksiselitteisesti rikkautena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sool.fi/pdf/kvk-tila-2006.pdf | Nimeke=Kansainvälisyyskasvatuksen tila opettajankoulutuksessa 2006 | Julkaisija=Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto | Tiedostomuoto=pdf | Viitattu=13.10.2008 }}</ref> Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus on keskimääräistä kalliimpaa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Juha Merimaa | Otsikko=Jo joka kymmenes oppilas on maahanmuuttaja | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=5.2.2008 | www=http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135233806038 | Viitattu=30.9.2008 }}</ref>
 
[[Pääkaupunkiseutu|Pääkaupunkiseudulla]] perusopetus on poikkeuksellisen haasteellista maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suuren määrän takia.<ref name="blomberg"/> Helsingin peruskouluissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on noin 4&nbsp;900. Heidät pyritään sijoittamaan suomenkielisiin opetusryhmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo puutteellisellakin kielitaidolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/498fea804a177c60b065f83d8d1d4668/tervetuloakouluun2008-2009.pdf?MOD=AJPERES | Nimeke=Tervetuloa kouluun lukuvuosi 2008–2009 | Julkaisija=Helsingin kaupungin opetusvirasto | Tiedostomuoto=pdf | Viitattu=13.10.2008 }}</ref> Suomea vieraana kielenä opiskelevien sijoittaminen opetuksen tehostamiseksi omalle luokalleen on kielletty.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Hallinto-oikeus: Helsinki syrjinyt maahanmuuttajataustaisia lapsia | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=15.6.2007 | www=http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135228050374 | Viitattu=13.10.2008 }}</ref> [[Myllypuro]]n ala-asteen oppilaista maahanmuuttajataustaisia on noin 40&nbsp;%prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/08_06_11_tutk_3_bernelius.pdf | Tekijä=Venla Bernelius | Nimeke=Lähi(ö)koulu | Julkaisija=Helsingin kaupungin tietokeskus | Tiedostomuoto=pdf | Viitattu=13.10.2008 }}</ref>
 
Eräs monikulttuuristen koulujen ongelma on [[koulukiusaaminen]]. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat muita useammin sekä kiusaajia että kiusattuja. Kiusaamista ei tapahdu vain valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen välillä, vaan myös yli etnisten vähemmistörajojen ja vähemmistöjen sisällä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/b4b4dcb2321eecfcc225726b004c1301/13b4d5098b4cedcfc225721a003da4d9?OpenDocument | Nimeke=Koulukiusaaminen on monikulttuuristen koulujen ongelma | Julkaisija=Turun yliopisto | Viitattu=13.10.2008 }}</ref> Opettajien kokemuksia tutkineen Seija Blombergin mukaan näyttää siltä, että perusopetukseen alkaa syntyä hyvämaineisia peruskouluja, jonne vanhemmat mielellään tuovat lapsensa, ja huonomaineisempia kouluja, joihin ei hakeuduta oman alueen ulkopuolelta. Erityisesti ne koulut, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, menettävät oppilaita muihin kouluihin.<ref name="blomberg"/><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Jani Jakonen | Otsikko=Kouluväkivalta karkottaa oppilaita Myllypuron ala-asteelta | Julkaisu=Helsingin Uutiset | Ajankohta=17.9.2008 | www=http://www.helsinginuutiset.fi/Uutiset/Arkisto/2008/09/17/Kouluvakivalta-karkottaa-oppilaita-Myllypuron-ala-asteelta/(offset)/80 | Viitattu=13.10.2008 }}</ref>
 
Vuonna 2007 vieraskieliset vastasivat 4,2&nbsp;%prosenttia kaikista peruskoulun jälkeisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoista. Prosentteina eniten heitä oli ammattikorkeakoulu-koulutuksessa (4,9&nbsp;%prosenttia opiskelijoista) ja vähiten lukiossa (2,9&nbsp;%prosenttia).<ref>http://www.tilastokeskus.fi/til/opiskt/2007/opiskt_2007_2009-01-23_tau_007.html</ref>
 
===Työllistyminen ja huoltosuhde===
Rivi 136 ⟶ 143:
Helsingin Sanomien mukaan maahanmuuttajat ovat lähteneet kantaväestöä kärkkäämmin yrittäjiksi koko 2000-luvun.<ref name="hs7">http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maahanmuuttajien+lapset+valtaväestöä+innokkaampia+yrittäjiä/1135235359994 Helsingin Sanomat, Tiina Lappalainen: Maahanmuuttajien lapset valtaväestöä innokkaampia yrittäjiä</ref> Maahanmuuttajien yrittäjyyttä tuetaan moninaisin erilaisin tukitoimin yhteiskunnan taholta. Vantaan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtajan [[Risto Kuosmanen|Risto Kuosmasen]] mukaan maahanmuuttajien lapset ovat alkaneet perustaa omia yrityksiä innokkaasti. Helsingin kaupungin ja Uudenmaan TE-keskuksen rahoittaman<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hel2.fi/helsinki-info/arkisto/2004/netti0104/yrittajat.htm | Nimeke=Yrittäjälle apua Helsingissä | Julkaisija=Helsingin kaupunki | Viitattu=29.9.2008 }}</ref> ''[[NYP Yrityspalvelut]]''-[[yrityshautomo]]n (joka on ''erikoistunut palvelualoihin ja maahanmuuttajiin''<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uranus.fi/yrittajyys/artikkelit/open.php?id=67836 | Nimeke=NYP-Yrityspalvelut, palvelualojen hautomo | Viitattu=25.9.2008 }}</ref>) asiakkaiden joukossa vuonna 2007 perustetuista yrityksistä vähän toista sataa eli kolmannes oli maahanmuuttajataustaisten perustamia.<ref name="hs7" />
 
Suomessa toimii noin 250&nbsp;000 yritystä<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www3.yrittajat.fi/sy/bulletin.nsf/86bbd9a7d73e0c3e00256a6c0046c1a3/68a43c55a4a1e9eec22573e100292b3d!OpenDocument | Nimeke=Suomen Yrittäjien jäsenmäärä on ylittänyt 100&nbsp;000 yrityksen rajan | Ajankohta=31.1.2008 | Julkaisija=Suomen Yrittäjät | Viitattu=29.9.2008 }}</ref> ja Helsingin Sanomien mukaan noin 6&nbsp;000 (2,5&nbsp;%prosenttia) on kansalaisuudeltaan ulkomaalaisten omistuksessa. Ulkomaiden kansalaisia on 2,5 prosenttia väestöstä.<ref name="hs7"/> Maahanmuuttajien perustamat yritykset työllistävät 1,&nbsp;% kaikkien Suomessa toimivien yritysten työntekijämäärästä ja puolella niistä on palkansaajia, 15&nbsp;%:llaprosenttilla maahanmuuttajien yrityksistä on yli viisi työntekijää. Maahanmuuttajien yritykset vastaavat 1,5&nbsp;%prosenttia yritysten kokonaisliikevaihdosta. 56&nbsp;%prosenttia maahanmuuttajien yrityksistä toimii Uudellamaalla. Suurimmat maahanmuuttajien yritysten toimialat ovat kauppa, kiinteistö- ja liike-elämän palvelut sekä majoitus- ja ravitsemisala. Pääosa yritysten perustajista on Suomen lähialueilta ja muualta Euroopasta (noin 30&nbsp;%prosenttia) ja Aasiasta (noin 25&nbsp;%prosenttia) tulleiden yrityksiä; afrikkalaisten yrityksiä on 3&nbsp;%prosenttia.<ref>http://www.tilastokeskus.fi/artikkelit/2007/art_2007-10-26_001.html</ref>
 
===Kotoutuminen ja kotouttaminen===
Rivi 162 ⟶ 169:
===Rasismi===
{{Pääartikkeli|[[Rasismi]]}}
Suomalainen rasismi ilmenee kantaväestön suhteessa vähemmistöihin ja toisin päin vähemmistöjen suhteessa kantaväestöön sekä myös toisiinsa. Vuonna 2008 rasistisista rikoksista epäillyistä 76&nbsp;%:llaprosenttilla syntymämaa oli Suomi.<ref name="viite22"> {{Verkkoviite | Osoite=http://www.poliisiammattikorkeakoulu.fi/poliisi/poliisioppilaitos/home.nsf/files/Raportteja_85_viharik/$file/Raportteja_85_viharik.pdf | Nimeke= Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2008| Viitattu= 30.12.2009 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan vuonna 2008 poliisin tietoon tuli 53 uskonnolliseen taustaan perustuvaa viharikosepäilyä. Suurimmassa osassa rikosilmoituksia (17 kappaletta) tekojen kohteena olivat [[muslimi]]t.<ref name="viite22"/>
 
===Maahanmuuton helpottaminen===
Rivi 169 ⟶ 176:
===Maahanmuuttajien rikollisuus===
{{Pääartikkeli|[[Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa]]}}
Maahanmuuttajien rikollisuus on saanut viime aikoina huomiota osakseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/radio1/asia/ykkosaamun_kolumni/terttu_utriainen_maahanmuuttajien_rikollisuustilastot_mustavalkoisia_35728.html| Nimeke=Maahanmuuttajien rikollisuustilastot mustavalkoisia?| Tekijä=Terttu Utriainen| Tiedostomuoto=| Selite=| Julkaisu=Ykkösaamun kolumni|Ajankohta=10.5.2012| Julkaisupaikka=| Julkaisija=Yle Radio 1| Viitattu=4.9.2013}}</ref> Viimeisen 10 vuoden aikana ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä on lisääntynyt 56&nbsp;%prosenttia. Väkimäärään suhteutettuna maahanmuuttajat olivat 2010–2012 epäiltyinä muista rikoksista kuin liikennerikoksista ja -rikkomuksista 1,5–2,0 kertaa useammin kuin suomalaiset; 15–24-vuotiaat maahanmuuttajat 1,7 kertaa useammin; 25–39-vuotiaat vähän suomalaisia harvemmin ja tätä vanhemmat vähän useammin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hannu Niemi & Martti Lehti | Nimeke=RIKOLLISUUSTILANNE 2012 - Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa | Vuosi=2013| Kappale=3 Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus| Sivu=253–268 | Selite=|Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos| Tunniste=| www=http://www.optula.om.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline;%20filename=Rikollisuuskehitys.pdf&SSURIsscontext=Satellite%20Server&blobwhere=1371066505775&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf| www-teksti=| Tiedostomuoto=pdf | Viitattu=8.9.2013|Kieli=}}</ref>
 
Korostuneinta rikollisuus oli vuonna 2013 pahoinpitelyrikoksissa, seksuaalirikoksissa ja ryöstörikoksissa. Pahoinpitelyrikoksissa ja ryöstörikoksissa rikosten määrä oli väkilukuun nähden 2,3-kertainen ja seksuaalirikoksissa 2,9-kertainen. Alueellisesti suurimman osan rikoksista ulkomaalaistaustaiset muodostivat Etelä-Karjalassa, jossa 43 prosentissa rikoksista oli epäiltynä ulkomaalaistaustainen. Sen sijaan väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten rikollisuus oli korostuneinta Varsinais-Suomessa, jossa he tekivät lukumäärään suhteutettuna 1,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.polamk.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/polamkwwwstructure/40737_Kotiniemi_Ulkomaalaistaustaisten_rikollisuus_lukuina.pdf|nimeke=Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus lukuina|julkaisu=|julkaisija=Polamk|viitattu=23.1.2017|tekijä=Lassi Kotiniemi|ajankohta=12.11.2016}}</ref>
Rivi 177 ⟶ 184:
 
==Maahanmuuton arvostelu==
Vuonna 2010 60&nbsp;%prosenttia suomalaisista kannatti maahanmuuttopolitiikan tiukentamista ja 41&nbsp;%prosenttia halusi Suomen avoimemmaksi työperäisille maahanmuuttajille.<ref>[http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/il-yli-puolet-tiukentaisi-maahanmuuttopolitiikkaa IL: Yli puolet tiukentaisi maahanmuuttopolitiikkaa], Nelonen.fi 2.10.2010</ref>
 
==Maahanmuuttoon liittyvä yritys- ja järjestötoiminta==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtolaisuus_Suomeen”