Ero sivun ”Juho Kusti Paasikivi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 59:
== Yliopisto-opiskelu ja uran alku ==
=== Venäjän kielen ja historian opiskelu ===
Syksyllä 1890 Juho Kusti Paasikivi ilmoittautui opiskelijaksi [[Helsingin yliopisto|Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon]] [[Helsinki|Helsinkiin]]. Hämeenlinnan lyseon suomalaiskansallinen henki suuntasi Paasikiveä alun perin historiantutkijan uralle, niinpä hän valitsi pääaineikseen [[Venäjän kieli|venäjän kielen]] ja [[Venäläinen kirjallisuus|kirjallisuuden]].<ref name="polvinen-7a">Polvinen, Heikkilä & Immonen 1989, s. 13.</ref> Yliopistossa vaikuttivat suomalaiskansalliset aatteet, mutta samalla haluttiin edetä varovasti ja vakuuttaa [[Venäjän keisari]] [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] lojaalisuudesta. VenäläisetVenäjä olivatoli aloittaneetaloittanut Suomen vähittäisen venäläistämisen ([[ensimmäinen sortokausi]]), ja syksyllä 1890 esiteltiin niin sanottu [[postimanifesti]], jonka tarkoituksena oli yhdenmukaistaa suuriruhtinaskunnan tulli-, raha- ja postilaitokset Venäjän keisarikunnan laitosten kanssa. Paasikivi liittyi yliopiston [[Hämäläis-Osakunta|Hämäläis-Osakunnan]] jäseneksi kaksi viikkoa manifestin julkistamisen jälkeen.<ref name="polvinen-7b">Polvinen, Heikkilä & Immonen (1989), s. 17</ref> Osakunnassa vallitsi konservatiivinen ja suomalaiskansallinen henki.<ref name="polvinen-8">Polvinen, Heikkilä & Immonen 1989, s. 18.</ref>
 
Yliopistossa opiskelun ohella Paasikivi toimi ''[[Uusi Suometar|Uuden Suomettaren]]'' avustajana vuodesta 1890 alkaen.<ref name="polvinen-9">Polvinen, Heikkilä & Immonen 1989, s. 19.</ref> Seuraavan vuoden syksyllä Paasikivi kävi opiskelu- ja toimittajamatkalla [[Novgorod]]issa.<ref name="polvinen-10">Polvinen, Heikkilä & Immonen 1989, s. 20.</ref> Yli puoli vuotta kestänyt ensimmäinen ulkomaanmatka tutustutti hänet toiseen kulttuuriin, mutta suomalaiskansallinen nationalismi ei muuttunut. Kriittisistä näkökannoista huolimatta Paasikiven kiinnostus Venäjän yhteiskuntaan ja kulttuuriin säilyi koko elämän ajan.<ref name="polvinen-11">Polvinen, Heikkilä & Immonen 1989, s. 25.</ref>