Ero sivun ”Rasismi Suomessa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
wl osuvampaan asiayhteyteen, eli romanit -> Suomen romanit |
→Historia: sama koskien juutalaisia -> Suomen juutalaiset |
||
Rivi 10:
Vaikka Suomessa 1800-luvulla kohdistettiin romaniehin erilaisia toimia, joiden jälkikäteen ajateltuna voisi ajatella olevan rotuhierarkioihin pohjautuvia, ei kyseessä kuitenkaan ollut rasismi.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Virolainen, Kari|Nimeke=’Mustalaiskysymys’ Suomessa 1800-luvun lopulla|Vuosi=1996|Sivu=56|Julkaisija=Oy Edita Ab}}</ref> Romanien asema määrittyi Suomessa 1800-luvun lopulla lähinnä maatalousyhteisön hierarkian ja irtolaislakien pohjalta.<ref name=":0" /> Suomessa ei tunnettu tuolloin rasismia, joten siitä, miten suomalaiset suhtautuivat tuolloin romaneihin, ei voida puhua varsinaisena rotuopillisena ilmiönä.<ref name=":0" />
Vuonna 1952 ilmestyneessä sosiaalipolitiikan tutkija [[Heikki Waris|Heikki Wariksen]] kirjassa ''Suomalaisen yhteiskunnan rakenne'' kerrottiin suomalaisten kuuluvan kahteen ”valkoisen suurrodun” alarotuun, ja että ''”maassamme on ainoastaan kolme, lukumäärältään ja merkitykseltään aivan mitättömän pientä rodullista vähemmistöä”'': mustalaiset, lappalaiset ja [[Suomen juutalaiset|juutalaiset]], joista mustalaiset ja juutalaiset olivat täysin suomalaiselle rodulle vieraita aineksia. Suomalaisissa kouluissa käytettiin aina 1960-luvulle asti oppikirjoja, joiden mukaan ihmiskunta jakautui erilaisiin [[Ihmisrotu|rotuihin]], jotka olivat [[Rotu ja älykkyys|henkisiltä ominaisuuksiltaan]] erilaisia. Suomen vanhoista vähemmistöryhmistä tutkimusten mukaan rasismin ja syrjinnän uhreiksi joutuvat erityisesti romanit.<ref name="rastas">{{Verkkoviite | Tekijä=Rastas, Anna | Nimeke=Rasismi: Oppeja, asenteita, toimintaa ja seurauksia | Osoite=http://acta.uta.fi/pdf/Rastas_A1.pdf | Tiedostomuoto=PDF}} Teoksessa Rastas 2007</ref>
=== Rasismi ja maahanmuuton aika ===
| |||