Ero sivun ”Rasismi Suomessa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
määritelmä ok, lisätty tutkimusten vuosilukuja |
wl osuvampaan asiayhteyteen, eli romanit -> Suomen romanit |
||
Rivi 6:
==Historia==
Eri vähemmistöihin on kohdistunut syrjintää tai rasismia Suomessa. Esimerkiksi [[saamelaiset]] ovat kärsineet rasistisesta kohtelusta muun muassa Suomen valtion toimesta. [[Saamelaisvastaisuus|Saamelaisvastaisuudesta]] on tallentunut paljon merkkejä myös kansanperinteeseen. Myös [[Suomen romanit|romaneihin]] on kohdistunut Suomessa rasismia.
Vaikka Suomessa 1800-luvulla kohdistettiin romaniehin erilaisia toimia, joiden jälkikäteen ajateltuna voisi ajatella olevan rotuhierarkioihin pohjautuvia, ei kyseessä kuitenkaan ollut rasismi.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Virolainen, Kari|Nimeke=’Mustalaiskysymys’ Suomessa 1800-luvun lopulla|Vuosi=1996|Sivu=56|Julkaisija=Oy Edita Ab}}</ref> Romanien asema määrittyi Suomessa 1800-luvun lopulla lähinnä maatalousyhteisön hierarkian ja irtolaislakien pohjalta.<ref name=":0" /> Suomessa ei tunnettu tuolloin rasismia, joten siitä, miten suomalaiset suhtautuivat tuolloin romaneihin, ei voida puhua varsinaisena rotuopillisena ilmiönä.<ref name=":0" />
Vuonna 1952 ilmestyneessä sosiaalipolitiikan tutkija [[Heikki Waris|Heikki Wariksen]] kirjassa ''Suomalaisen yhteiskunnan rakenne'' kerrottiin suomalaisten kuuluvan kahteen ”valkoisen suurrodun” alarotuun, ja että ''”maassamme on ainoastaan kolme, lukumäärältään ja merkitykseltään aivan mitättömän pientä rodullista vähemmistöä”'': mustalaiset, lappalaiset ja [[juutalaiset]], joista mustalaiset ja juutalaiset olivat täysin suomalaiselle rodulle vieraita aineksia. Suomalaisissa kouluissa käytettiin aina 1960-luvulle asti oppikirjoja, joiden mukaan ihmiskunta jakautui erilaisiin [[Ihmisrotu|rotuihin]], jotka olivat [[Rotu ja älykkyys|henkisiltä ominaisuuksiltaan]] erilaisia. Suomen vanhoista vähemmistöryhmistä tutkimusten mukaan rasismin ja syrjinnän uhreiksi joutuvat erityisesti
=== Rasismi ja maahanmuuton aika ===
Rivi 17:
[[Euroopan unioni|Euroopan unionin]] perusoikeusviraston selvityksen (2018) mukaan Suomi oli rasistisin niistä 12 Euroopan unionin maasta, jotka ottivat osaa tutkimukseen. Kyselytutkimuksessa selvitettiin [[Ihmisen ihonväri|ihonvärin]] perusteella kohdistettua häirintää ja väkivaltaa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1d87fd4d-9eab-4f3d-9398-76604d37ff95|Nimeke=Sokeeraava tutkimustulos: Suomi EU-maista rasistisin – noin joka seitsemäs tummaihoinen kokenut väkivaltaa hiljattain|Tekijä=Lehtonen, Joonas|Julkaisu=Iltalehti|Julkaisupaikka=|Ajankohta=28.11.2018|Julkaisija=|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=4.12.2018|Kieli=}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.theguardian.com/world/2018/nov/28/people-of-african-descent-face-dire-picture-of-racism-in-eu|Nimeke=People of African descent face 'dire picture' of racism in EU|Tekijä=Rankin, Jennifer|Julkaisu=The Guardian|Julkaisupaikka=|Ajankohta=28.11.2018|Julkaisija=|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=4.12.2018|Kieli={{en}}}}</ref> Selvitykseen osallistuneet valtiot olivat Irlanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta. Mukana tutkimuksessa ei ollut mukana 16 maata 28:sta EU-maasta. Tutkimuksessa kysyttiin [[Afrikka|Afrikasta]] peräisin olevilta [[Maahanmuuttaja|maahanmuuttajilta]] ja heidän tummaihoisilta jälkeläisiltään, kuinka moni oli kokenut ihonväriin liittyvää häirintää viimeisen viiden vuoden aikana. Suomessa kysymykseen vastasi myöntävästi 63 prosenttia. Osuus oli selvästi suurin koko Euroopan unionissa. Esimerkiksi Maltalla samaan kysymykseen vastasi myöntävästi vain 20 prosenttia. Lisäksi 14 prosenttia kaikista vastanneista kertoi joutuneensa Suomessa fyysisen väkivallan uhriksi tumman ihonsa vuoksi, kun vastaava luku oli Euroopassa keskimäärin viisi prosenttia. Portugalissa samaan kysymykseen vastasi myöntävästi vain kaksi prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1d87fd4d-9eab-4f3d-9398-76604d37ff95|Nimeke=Sokeeraava tutkimustulos: Suomi EU-maista rasistisin – noin joka seitsemäs tummaihoinen kokenut väkivaltaa hiljattain|Tekijä=Lehtonen, Joonas|Julkaisu=Iltalehti|Julkaisupaikka=|Ajankohta=28.11.2018|Julkaisija=|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=30.11.2018|Kieli=}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.theguardian.com/world/2018/nov/28/people-of-african-descent-face-dire-picture-of-racism-in-eu|Nimeke=People of African descent face 'dire picture' of racism in EU|Tekijä=Rankin, Jennifer|Julkaisu=The Guardian|Julkaisupaikka=|Ajankohta=28.11.2018|Julkaisija=|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=30.11.2018|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://fra.europa.eu/en/publication/2018/eumidis-ii-being-black|Nimeke=What do the results show?|Tekijä=|Julkaisu=Second European Union Minorities and Discrimination Survey, Being Black in the EU|Julkaisupaikka=|Ajankohta=2018|Julkaisija=European Union Agency for Fundamental Rights|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=22.2.2019|Kieli={{en}}}}</ref>
==Rasistiset rikokset==
| |||