Assurnasirpal II muutti Assyrian armeijan sodankäyntitavan entistä julmemmaksi. Vihollismaiden väestöä surmattiin joukoittain, ja myös naiset ja lapset surmattiin. Taloihin ja temppeleihin vangittuja ihmisiä poltettiin. Vallattujen alueiden väestöä vietiin pakkosiirtolaisuuteen ja valloitetuille alueille perustettiin sotilaiden asuttamia siirtokuntia. Armeijaa uudistettiin liittämällä siihen ensi kertaa ratsuväkiosastoja sitten Babylonian kuninkaan [[Nebukadnessar]]in kokeilun jälkeen.<ref>Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, osa 1. (Kirjayhtymä 1971.) S. 456-.</ref> <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 1, 1980, s.412 </ref>
Hän soti Zagrosvuorilla ja eteläisessä Armeniassa ja lännessä jatkuvasti kapinoivissa aramealaisvaltioissa.
Assurnasirpal II:n aikana Assyrian armeija oli julmempi kuin koskaan: vihollismaiden väestöä surmattiin joukoittain, ja myös naiset ja lapset surmattiin. Taloihin ja temppeleihin vangittuja ihmisiä poltettiin. Vallattujen alueiden väestöä karkotettiin. Maahan luotiin keskitetty byrokratia, ja armeija uudistettiin. Siihen liitettiin ensi kertaa ratsuväkiosastoja sitten Babylonian kuninkaan [[Nebukadnessar]]in kokeilun jälkeen.<ref>Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, osa 1. (Kirjayhtymä 1971.) S. 456-.</ref> Habur-joen seuduilla Bit Halubessa tapahtunut kapina kukistettiin tuhoamalla kaupunki, vaikka kaupunkilaiset luovuttivatkin kapinalliset. Kapinan johtajat nyljettiin, jotkut muurattiin torniin, jotkut seivästettiin tornin katolle. Upseereita silvottiin. Kapinan johtaja seivästettiin, ja hänen nahkansa levitettiin muurille. Tämä pelotti muutaman Syyrian kaupunkivaltion maksamaan Assyrialle veroja ja Karkemišin jopa antamaan sotajoukkoja Välimeren sotaretkelle, joka levitti Assyrian mahdin Foinikiaan pitkästä aikaa. Muita sotaretkiä tehtiin länteen kaupunkivaltioiden rauhoittamiseksi julmin toimin.
Idässä Assyria teki monia sotaretkiä ja tunkeutui Vähä-Zabin lähteille asti.
