Wikipedia

Ero sivun ”Saaristomeri” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Vanhentuneiden lähteiden linkkien päivitystä webarchivesta.
{{Korjattava/päivitys}}, lähteiden linkkien päivitystä webarchivesta, uusia lähteitä joidenkin risojen tilalle ja viilausta. Jäi yksi 404-linkki.
Rivi 1:
{{Korjattava/päivitys|Suuri osa lähteistä on yli 10–12 vuotta vanhoja ja myötä sisältökin siitä johtuen.}}[[Tiedosto:ArchipelagoSeaInBalticSea.png|pienoiskuva|Saaristomeren sijainti [[Itämeri|Itämerellä]].]]
 
'''Saaristomeri''' ({{k-sv|Skärgårdshavet}}) on [[Saari|saarten]] rikkoma merialue [[Itämeri|Itämerellä]], [[Suomi|Suomessa]]. Alue rajoittuu idässä Suomen lounaisrannikkoon ja lännessä [[Manner-Ahvenanmaa|Ahvenanmantereeseen]]. Etelärajan muodostaa Pohjois-Itämeri ja pohjoisrajan [[Selkämeri]]. Saaristomeren maisema-alue on [[kansallismaisema]] ja alueella sijaitsee [[Saaristomeren kansallispuisto]].
 
Saaristomeri muodostuu noin 40&nbsp;000 saaresta, pienistä kallioluodoista suuriin asuttuihin, suurista avomerenomaisista merenselistä ja [[Suisto|jokisuistoja]] muistuttavista saarilabyrinteista. Suuria, yli neliökilometrin laajuisia, saaria on 257 kappaletta. Saaristomeren keskisyvyys on vain 23 metriä.<ref name="Saaristomeren.erityispiirteet">{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20070930024136/http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=12477&lan=fi | Arkistoitu = 30.9.2007 | Nimeke = Itä- ja Saaristomeren erityispiirteet | Tekijä = | Ajankohta = 18.7.2005 | Julkaisu = Lounais-Suomen ympäristökeskus – Ymparisto.fi | Viitattu = 5.3.2007}}</ref> Saaristomeri on Euroopan laajin saaristo.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.fishinginfinland.fi/archipelago_sea | Nimeke = Archipelago Sea -– the widest in Europe and the fairest in the world | Julkaisu = FishinginFinland.fi | Viitattu = 6.6.2020}}</ref>
 
== Historia ==
Rivi 50 ⟶ 49:
Saaristomeri muodostaa kolmiomaisen alueen [[Maarianhamina]]n, [[Uusikaupunki|Uudenkaupungin]] ja [[Hanko|Hangon]] välille. Saaristomeri voidaan jakaa sisä- ja ulkosaaristoon, saariston kokonaispinta-ala on 8&nbsp;300 km², josta 2&nbsp;000 km² on maata.<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20120412153014/http://www.vihreapolku.info/kestava_kehitys/in_english/study_materials/archipelago_sea_-_baltic_sea/what_kind_of_area_is_archipelago_sea | Arkistoitu = 12.4.2012 | Nimeke = What kind of area is Archipelago sea – A pearl of the Southwest Finland | Julkaisu = Vihreapolku.info | Viitattu = 6.6.2020}}</ref>
 
Saaristomeri alkoi nousta merestä jääkauden jälkeen. Maannousu on yhä käynnissä, joten uusia luotoja nousee merestä vieläkin.<ref name="Saaristomeren.erityispiirteet"/> Maannousu on noin 4–5 mm vuodessa.<ref name="Saaristomeren.erityispiirteet"/> Saaristossa on kolme kraatterimaista muodostumaa, joista Ahvenanmaan [[Lumparn]] on todellinen [[törmäyskraatteri]].<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unbpassc.canet/passcEarthImpactDatabase/ImpactDatabaseNew%20website_05-2018/images/lumparnLumparn.htmhtml | Nimeke = Lumparn | Tekijä = Moilanen, Jarmo | Julkaisu = Earth Impact Database] | Viitattu = 6.6.2020}}</ref> Myös [[Brändö]]n kunnassa sijaitseva [[Åva]] ja [[Houtskär]]in ja [[Iniö]]n välissä sijaitseva Fjälskär näyttävät törmäyskraattereilta, mutta eivät todellisuudessa sitä ole.
 
'''Saaristomeri jaetaan useissa yhteyksissä kolmeen osaan:''' {{Lähde}}
Rivi 66 ⟶ 65:
Suuremmilla saarilla on samankaltaiset olot kuin Manner-Suomessa, mutta pienillä saarilla ja luodoilla on erilainen ympäristö. Pienet saaret ovat usein puuttomia, mutta luonto on silti rikasta ja kasvukausi on Suomen pisin ja olosuhteet ovat aurinkoiset. Alituinen tuuli ja hyvin vähäinen tai olematon maaperä rajoittavat kasvien kasvua. Suurin osa saarista on kallioisia luotoja, mutta osa saarista on itse asiassa moreenista koostuvia Salpausselän jatkeita, esimerkiksi Jurmo.{{Lähde}}
 
Olosuhteet voivat vaihdella suuresti jokaisen yksittäisen saaren välillä, riippuen saaren maaperästä.<ref>[http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.luontoonymparisto.fi/pagefi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Rannikko/Rannikon_luontotyyppiyhdistelmat | Nimeke = Rannikon luontotyyppiyhdistelmät | Ajankohta = 3.asp?Section1.2020 | Julkaisu =404 SaaristomerenYmparisto.fi luonto]| Viitattu = 6.6.2020}}</ref> Yksittäisellä saarella saattaa olla esimerkiksi pieniä makeavetisiä soita, murto- ja makeavetisiä lampia, pusikoita ja jopa suojaisia lähteitä. Monet saariston kasvit ovat erilaisia kuin muualla. Esimerkiksi [[katajat]] kasvavat alle puolen metrin korkuisiksi, mutta saattavat olla usean metrin laajuisia.{{Lähde}}
 
Verrattuna itse saarien ja rannikon [[ekosysteemi]]in, itse Itämerellä on melko matala [[biodiversiteetti]]. Syy tähän on veden vähäinen suolapitoisuus, Itämeri ei ole meri, vaan [[murtovesiallas]].<ref>[{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20090917015135/http://www.europarl.europa.eu/news/public/story_page/059-58445-201-07-30-910-20090717STO58442-2009-20-07-2009/default_fi.htm | Arkistoitu = 17.9.2009 | Nimeke = EU-strategia saastuneen Itämeren pelastukseksi?], europarl| Ajankohta = 15.europa9.eu/2009 | Julkaisu = Euroopan parlamentti | Viitattu = 6.6.2020}}</ref> Saaristossa veden suolapitoisuus on ainoastaan 0,6 %. Suolapitoisuus on vaihdellut suuresti menneisyydessä, joten lajit eivät ole ehtineet sopeutua kunnolla. Kuitenkin suuri yksilöiden määrä kertoo melko suotuisasta elinympäristöstä. Tyypillisiä kalalajeja ovat [[silakka]], [[hauki]], [[muikku]], [[ahven]] ja [[kampela]].<ref name="vv1">[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.natura.org/sites_fi_archi.html | Nimeke = Finland: Archipelago Sea], natura| Julkaisu = Natura 2000 – Natura.org | Viitattu = 6.6.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Saaristossa on monia lajeja, joita ei esiinny muualla Suomessa. Esimerkiksi [[pyöriäinen]] on ainoa valaslaji, josta tehdään vuosittain muutamia havaintoja pohjoisella Itämerellä. Pyöriäisten nykyisiä määriä Itämerellä ei tiedetä, vuosisata sitten eli Itämeressä arviolta 10&nbsp;000–20&nbsp;000.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://wwf.fi/elainlajit/pyoriainen/ | Nimeke = Pyöriäinen ''Phocoena phocoena'' | Julkaisu = WWF Suomi | Viitattu = 6.6.2020}}</ref> Toinen esimerkki on [[merikotka]], joita elää Saaristomerellä melko paljon. Muita harvinaisia tai uhanalaisia eläinlajeja ovat muun muassa [[räyskä]], [[lapasotka]] ja [[norppa]].<ref name="vv1"/>
 
Saaristossa elää paljon lintuja. Lajeja ovat [[kyhmyjoutsen]], [[riskilä]], [[silkkiuikku]] ja useita eri [[Lokit|lokkilajeja]]. Viime aikoina saaristoon on levinnyt [[merimetso]]ja, ja niiden lukumäärä on alkanut kasvaa nopeasti. Merimetsoihin suhtaudutaan melko kielteisesti, ja niiden ulosteet tappavat korkean [[typpi]]- ja [[fosfori]]pitoisuuden vuoksi kasvillisuuden. Merimetso on myös aiheuttanut närää kalastajien keskuudessa, sillä merimetsot syövät suuria määriä kalaa, mikä voi näkyä kalastajien kalasaaliin vähentymisenä.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20090525104818/http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/luontoilta30v?opendocument&pageid=Content1117593163C | Nimeke = Merimetsot valloittavat Suomea] | Tekijä = Vuolanto, Seppo | Ajankohta = | Julkaisu = Yle Radio Suomi | Viitattu = 6.fi6.2020}}</ref>
 
== Saaristomeren kansallispuisto ==
[[Tiedosto:Jurmo.jpg|pienoiskuva|Jurmon saarta.]]
 
Saaristomeren kansallispuisto on [[Parainen|Paraisten]] ja [[Kemiönsaari|Kemiönsaaren]] kunnissa, [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomessa]] sijaitseva [[kansallispuisto]]. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1983 ja sen pinta-ala on 500 km². Aluetta hoitaa muiden Suomen kansallispuistojen tapaan [[Metsähallitus]].<ref name=Saaristomeri "Yle.Veneettömät.eivät.löydä">{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://www.luontoonyle.fi/page.asp?Section=403uutiset/3-6518933 | Nimeke = Veneettömät eivät löydä Saaristomeren kansallispuistokansallispuistoon | Tekijä = Hjelt, Yrjö | Ajankohta =23 1.093.20092013 | JulkaisijaJulkaisu =Metsähallitus Yle Uutiset | Viitattu =2 6.106.2009 2020}}</ref>
 
Saaristomeren kansallispuiston maisemaa hallitsevat laajat saaristot, jotka koostuvat kallioluodoista ja metsäisistä saarista sekä suurista selkävesistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.luontoon.fi/saaristomeri | Nimeke = Saaristomeren kansallispuisto | Julkaisu = Luontoon.fi | Julkaisija = Metsähallitus | Viitattu = 6.6.2020}}</ref> Puistoon voi tutustua useiden luontopolkujen, [[Sinisimpukan luontokeskus|Sinisimpukan luontokeskuksen]] ja [[Saaristokeskus Korpoström]]in avulla. Alueella liikutaan omalla veneellä, venematkalla tai saariston yhteysaluksilla.<ref name=Saaristomeri"Yle.Veneettömät.eivät.löydä"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6673549 | Nimeke = Luontokeskus Sinisimpukan suosio säilyy | Tekijä = Toivonen, Sari | Ajankohta = 5.6.2013 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 6.6.2020}}</ref>
 
Kansallispuistoa ympäröi laajempi yhteistoiminta-alue, jonka sisäpuolella valtion omistamat alueet muodostavat kansallispuiston. Jos yhteistoiminta-alueella oleva alue jota valtio ei omista siirty valtion omistukseen se liitetään kansallispuistoon. Puolustusvoimien hallinnoimat alueet jäävät kuitenkin kansallispuiston ulkopuolelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820645 | Nimeke = 20.8.1982/645 – Laki Saaristomeren kansallispuistosta | Ajankohta = 20.8.1982 | Julkaisu = Finlex – Oikeusministeriö | Viitattu = 6.6.2020}}</ref> Puisto on [[Unesco]]n vuonna 1994 perustaman [[Saaristomeren biosfäärialue]]en ydinosa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://biosfar.fi/?lang=fi | Nimeke = Saaristomeren biosfäärialue || Julkaisu = Biosfar.fi | Viitattu = 6.6.2020}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.suomensaaristo.com/index.php/the-archipelago/biosphere-archipelago | Nimeke = Saaristomeren biosfäärialue – ihminen ja luonto tasapainossa | Tekijä = Bonnevier, Katja | Ajankohta = 20.05.2019 | Julkaisu = Suomensaaristo.com | Viitattu = 6.6.2020}}</ref> Puisto sai vuonna 2007 [[WWF|WWF:n]] kansainvälisen [[PAN Parks]] -sertifikaatin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://wwf.fi/tiedotteet/2007/12/saaristomeren-kansallispuistolle-kansainvalinen-pan-parks-merkki-ensimmaisena-mereisena-kansallispuistona-euroopassa/ | Nimeke = Saaristomeren kansallispuistolle kansainvälinen Pan Parks -merkki ensimmäisenä mereisenä kansallispuistona Euroopassa | Tekijä = Tahkokallio, Laura | Ajankohta = 11.12.2007 | Julkaisu = WWF Suomi | Viitattu = 6.6.2020}}</ref>
Kansallispuistoa ympäröi laajempi yhteistoiminta-alue, jonka sisäpuolella sijaitsevat valtion omistamat alueet muodostavat kansallispuiston. Puisto on [[Unesco]]n vuonna 1994 perustaman [[Saaristomeren biosfäärialue]]en ydinosa. Puisto sai vuonna 2007 [[WWF|WWF:n]] kansainvälisen [[PAN Parks]] -sertifikaatin.<ref name=Saaristomeri />
 
=== Eläimistö ===
[[Tiedosto:Seeadler-flug.jpg|pienoiskuva|Merikotka on Saaristomeren kansallispuiston tunnuseläin.]]
Saaristomeren kansallispuiston eläimistö tunnetaan varsin hyvin säännöllisten laskentojen ja tutkimusten ansiosta. [[Nisäkkäät|Nisäkäslajeja]] on tavattu 25, joista yleisimpiä ovat muun muassa [[metsäpäästäinen]], [[vaivaispäästäinen]], [[metsäjänis]], [[metsämyyrä]], [[peltomyyrä]], [[kettu]], [[supikoira]], [[minkki]] ja [[hirvi]]. [[Harmaahylje]] on runsastunut viime vuosina, [[norppa]] puolestaan vähentynyt. [[Kala]]kanta on runsas ja tavallisimpia lajeja ovat muun muassa [[silakka]], [[ahven]], [[hauki]], [[särki]], [[lahna]], [[kivinilkka]], [[kampela]] ja [[simppu]]. Myös [[Linnut|linnusto]] on runsas ja kansallispuiston alueella on pesinyt ainakin 132 lintulajia, muun muassa runsaimpina ja näkyvimpinä [[kyhmyjoutsen]], [[merimetso]], [[sinisorsa]], [[tukkasotka]], [[haahka]], [[pilkkasiipi]], [[telkkä]], [[isokoskelo]], [[tukkakoskelo]], [[meriharakka]], [[karikukko]], [[punajalkaviklo]], [[rantasipi]], [[kalalokki]], [[merilokki]], [[harmaalokki]], [[lapintiira]], [[riskilä]], [[västäräkki]], [[luotokirvinen]], [[niittykirvinen]], [[kivitasku]], [[satakieli]], [[pensaskerttu]], [[hernekerttu]] ja [[varis]]. Vähälukuisempia mutta säännöllisiä pesimälajeja ovat myös muun muassa [[mustakurkku-uikku]], [[merihanhi]], [[valkoposkihanhi]], [[ristisorsa]], [[harmaasorsa]], [[lapasorsa]], [[merikotka]], [[teeri]], [[tylli]], [[töyhtöhyyppä]], [[lehtokurppa]], [[merikihu]], [[selkälokki]], [[räyskä]], [[kalatiira]], [[ruokki]], [[huuhkaja]], [[kultarinta]], [[kirjokerttu]] ja [[korppi]]. Harvinaisia tai epäsäännöllisiä pesimälajeja ovat muun muassa [[suosirri|etelänsuosirri]], [[suokukko]], [[pikkutiira]], [[etelänkiisla]], [[sarvipöllö]] ja [[suopöllö]].<ref>{{Kirjaviite | www = https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a68.pdf | Tekijä = Mietinen, Mika; & Stjernberg, Torsten & Högmander, Jouko 1997:| Nimeke = Saaristomeren kansallispuiston ja sen yhteistoiminta-alueen pesimälinnusto 1970- ja 1990-lukujen alussa. -| Metsähallitus.Vuosi = 1997 | Julkaisupaikka = Vantaa. | Julkaisija = Metsähallitus | ISBN = 951-53-1236-1 | Viitattu = 6.6.2020}}</ref>
 
=== Minkin poisto ===
Saaristomeren kansallispuiston alueella 1990-luvulla alkanut [[minkki]]en poistaminen eli tappaminen on lisännyt monien lintulajien parimääriä ja parantanut pesimätulosta. Tutkituista 22 saaristolintulajista neljäntoista lajin pesimäkanta lisääntyi, eräiden, kuten tukkasotkan, pilkkasiiven ja lapintiiran, kanta runsastui selvästi, kun eräiden toisten vähemmän.<ref>[{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20111214003341/http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/0/aaf120f415051f65c2256d21001b78af?OpenDocument | Arkistoitu = 14.12.2011 | Nimeke = Tulokaspeto minkki antaa kyytiä saariston linnuille ja myyrille (Väitös: FM Mikael NordströminNordström) väitös]| Ajankohta = 16.5.2003 | Julkaisu = Turun yliopisto | Viitattu = 6.6.2020}}</ref> Vuonna 2006 alkoi minkkien poisto myös Dragsfjärdin [[Vänö]]n alueella, ja tulokset osoittavat, että eräiden lintulajien pesimäkannat runsastuivat nopeasti ja paljon.<ref>[{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20120419083423/http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/uutiset/090723_minkki.html Maa-| jaArkistoitu metsätalousministeriö/Luonnonvarayhteistyö]= 19.4.2012 | Nimeke = Minkin tehopyynti on lisännyt pesivien saaristolintujen lukumääriä eteläisellä Saaristomerellä | Ajankohta = 23.7.2009 | Julkaisu = Metsähallitus | Viitattu = 6.6.2020}}</ref>▼
 
▲Saaristomeren kansallispuiston alueella 1990-luvulla alkanut [[minkki]]en poistaminen eli tappaminen on lisännyt monien lintulajien parimääriä ja parantanut pesimätulosta. Tutkituista 22 saaristolintulajista neljäntoista lajin pesimäkanta lisääntyi, eräiden, kuten tukkasotkan, pilkkasiiven ja lapintiiran, kanta runsastui selvästi, kun eräiden toisten vähemmän.<ref>[http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/0/aaf120f415051f65c2256d21001b78af?OpenDocument Mikael Nordströmin väitös]</ref> Vuonna 2006 alkoi minkkien poisto myös Dragsfjärdin [[Vänö]]n alueella, ja tulokset osoittavat, että eräiden lintulajien pesimäkannat runsastuivat nopeasti ja paljon.<ref>[http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/uutiset/090723_minkki.html Maa- ja metsätalousministeriö/Luonnonvarayhteistyö]</ref>
 
== Ilmasto ==
 
Saaristomeren ilmastoa käsitellään artikkelissa [[Utö|Utön]] saaren ilmastotilastojen pohjalta, joka kuvastaa varsin hyvin ulkosaariston tyypillisiä olosuhteita. Saaristomerellä on leuto ja merellinen ilmasto Manner-Suomeen verrattuna. Yön ja päivän välinen lämpötilaero on keskimäärin hyvin pieni, ainoastaan 3,5 astetta. Itämeri vaikuttaa alueen ilmastoon merkittävästi.
 
Talvet ovat keskimäärin Suomen leudoimpia kylmimmän kuukauden eli helmikuun keskilämpötilan ollessa −2,2 °C astetta. [[termiset vuodenajat|Terminen talvi]] eli aika, jolloin lämpötila pysyy nollan alapuolella, alkaa keskimäärin vasta 25. joulukuuta ja päättyy maaliskuun loppupuolella<ref>[{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20100418095118/http://www.fmi.fi/saa/tilastot_25.html Termisten| vuodenaikojenArkistoitu alkaminen= keskimäärin18.4.2010 vertailukaudella| 1971-2000]Nimeke = Millaisia talvemme ovat? | Julkaisu = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 6.6.2020}}</ref>. Talvisin lämpötila laskee harvoin −10 celsiusasteen alapuolelle, mutta kovimpien pakkasjaksojen aikana myös Saaristomerellä voidaan mitata varsin alhaisia lämpötiloja. Esimerkiksi Utön saaren pakkasennätys on −31,3 °C, joka mitattiin tammikuussa 1987. Lumen syvyys on talvisin yleensä alle 10 cm. Vuorokauden ylin lämpötila jää nollan alapuolelle keskimäärin 38 päivänä vuodessa. Lämpötila käy pakkasen puolella keskimäärin 93 päivänä vuodessa, ja lämpötila laskee −10 °C asteen alapuolelle keskimäärin 9 päivänä vuodessa.
 
Saaristomerellä kesä on muuta Suomea pidempi, mutta se alkaa hieman muuta Etelä-Suomea myöhemmin meren lämpötiloja säätelevän vaikutuksen takia. Kun kesäkuussa tyypillinen yölämpötila on +10 °C, on se heinä- ja elokuussa +15 °C. Tyypillinen päivälämpötila on heinä- ja elokuussa +19 °C. Terminen kesä alkaa keskimäärin 2. kesäkuuta.<ref>[{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20100417192245/http://www.fmi.fi/saa/tilastot_106.html Termisen| kesänArkistoitu alku= ja17.4.2010 loppu| keskimäärinNimeke 1971-2000]= Kesäsään tilastoja | Julkaisu = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 6.6.2020}}</ref>. Hellepäiviä mitataan keskimäärin vain kerran vuodessa, heinäkuussa.<ref>[{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20100715171402/http://www.fmi.fi/saa/tilastot_182.html Hellepäivien| lukumäärätArkistoitu keskimäärin= vertailukaudella15.7.2010 1971-2000]| Nimeke = Helletilastot | Julkaisu = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 6.6.2020}}</ref> Utön saaren lämpöennätys on +27,1 °C, joka mitattiin elokuussa 2003.
 
Alueen merellisestä ilmastosta kertoo sekin, että kesäkuu on vasta vuoden neljänneksi lämpimin kuukausi heinä-, elo- ja syyskuiden jälkeen. Tämä on meri-ilmastoissa varsin tyypillistä, sillä alueen ilmastoon vaikuttava meri reagoi lämpötilanmuutoksiin hitaasti. Terminen syksy alkaa keskimäärin 29. syyskuuta, ja ensimmäiset pakkaset saatetaan mitata vasta marras-joulukuussa.
 
Saaristomeri on Suomen aurinkoisinta seutua. Talvet ovat varsin pilvisiä, mutta kesä on aurinkoinen. Utö on jaksolla touko-elokuu keskimäärin Suomen aurinkoisin paikka. Auringonpaistetunteja on vuodessa keskimäärin 1&nbsp;990, joka on noin 200 tuntia enemmän kuin Vantaalla ja yli 600 tuntia enemmän kuin Pohjois-Lapissa<ref>[{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20090526072954/http://www.fmi.fi/saa/tilastot_9.html | Arkistoitu = 26.5.2009 | Nimeke = Auringonpaistetilastoja ja -ennätyksiä] | Julkaisu = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 6.6.2020}}</ref>. Saariston kesät ovat kuivempia kuin mantereella. Talvet ovat vähälumisia, sillä osa talven sateista tulee myös vetenä. Sadepäiviä on keskimäärin 160 kpl vuodessa.
 
8. heinäkuuta 2009 Turun saaristossa satoi puolessa vuorokaudessa ennätyssade 50 vuoteen. Utön asemalla vettä satoi 12 tunnissa 68,5 mm ja vuorokaudessa 70,2 mm. Se oli suurin mitattu sademäärä 50 vuoteen.<ref>[http{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/07/vetta_satoi_kuukauden_maara_puolessa_paivassa_857710.html?print3-5281293 | Nimeke =true Vettä satoi kuukauden määrä puolessa päivässä | Ajankohta = 10.]7.2009 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 6.6.2020}}</ref>
 
Utössä mitattiin vuonna 20082015 Suomen kaikkien aikojen korkein vuoden keskilämpötila, +8,14 °C.<ref>[http{{Verkkoviite | Osoite = https://en.tutiempo.net/enclimate/Climate2015/ws-29810.html | Nimeke = Climate data 2015 | Julkaisu = Climate UTO | Viitattu = 6.6.2020}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ilmastokatsaus.fi/2020/01/21/lammin-1987vuosi-etela-suomessa-ja-maailmalla/29810.htm Historical| Weather:Nimeke UTO,= Ilmastokatsaus – Lämmin vuosi Etelä-Suomessa ja maailmalla | Tekijä = Finland]Lehtonen, TuTiempoIlari | Ajankohta = 21.net01.2020 | Julkaisu = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 6.6.2020}}</ref>
 
{{Ilmastotaulukko
Rivi 111 ⟶ 108:
| Lämpötilataulukko =
| Sadantataulukko =
| Sadantataulukon korkeus = 190
| Sijainti genetiivissä = Utön
| Lähde = [<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20120505115242/http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=184123e9-06fe-4c48-9827-06c4652ad32c&groupId=30106 | Arkistoitu = 5.5.2012 | Nimeke = Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010] | Ajankohta = 31.1.2012 | Julkaisu = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 6.6.2020}}</ref>
| Otsikko =
| kltammi = 0.9
Rivi 231 ⟶ 228:
[[Tiedosto:Finnish_Ferry_in_Archipelago.jpg|pienoiskuva|vasen|Lossi saaristossa.]]
 
Saaristossa on korkeampi elintaso kuin Manner-Suomessa.<ref>[{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20110812042534/http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ahvenanmaalla+on+Suomen+paras+keskim%C3%A4%C3%A4r%C3%A4inen+elintaso/1135253016856 | Arkistoitu = 12.8.2011 | Nimeke = Ahvenanmaalla on Suomen paras keskimääräinen elintaso] | Ajankohta = 18.2.2010 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 6.6.2020}}</ref> Kalastus, merenkulku ja kalantuotanto ovat suurin teollisuudenala. Saaristo on tunnettu silakasta ja kirjolohesta. Maatalous on melko rajoittunutta saariston pienuuden ja kivisyyden takia, vaikka ilmasto onkin suotuista muuhun Suomeen verrattuna.<ref>[http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:0veiF7BhtI0J:www.edu.parnet.fi/lukio/pdf/saaristokuntien%2520elinkeinot_tiny.pdf+maatalous+saaristossa&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESiBJdzkobpuhGDPjd6G69gFwzllWsWXGxihjO4LhCcfW2Ad1BHJhB5d8K1FdoqOsySuIXLJ6hSYXnqyfswXqXAqyJ3_FsfBUZvrHHIlk41MAU6f4zt8E6FU7R9ufFdHo7uQBPg8&sig=AHIEtbSPwhlfNN2w5OySrUaJ5d3XyfmvIg Saaristokuntien elinkeinot]{{404}}</ref> [[Rymättylä]] on kuitenkin tunnettu lähialueillaan siitä, että siellä tuotetaan vuoden ensimmäinen perunasato. [[Matkailu]]n vaikutus saariston talouteen kasvaa koko ajan.
 
Saarilla on liikenneyhteyksiä toisiinsa siltojen ja lauttojen avulla, ja Ahvenanmaalla on pieni [[lentokenttä]]. Suurempien saarien välillä operoivat, Finferriesin ylläpitämät [[lossi]]t ovat maksuttomia.<ref>[http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pyoraillensuomessaluontoon.fi/indexsaaristomeri/kartatjakulkuyhteydet | Nimeke = Saaristomeren kulkuyhteydet ja kartat | Ajankohta = 6.php?p5.2020 | Julkaisu =sis&pid Luontoon.fi | Julkaisija =34 PyöräillenMetsähallitus Suomessa]| Viitattu = 6.6.2020}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://retkipaikka.fi/uusi-turun-saaristomeren-polkupyorareitti-kulkee-kahden-kansallispuiston-kautta/ | Nimeke = Uusi Turun Saaristomeren polkupyöräreitti kulkee kahden kansallispuiston kautta | Tekijä = Koskinen, Caj | Ajankohta = 19.8.2017 | Julkaisu = Retkipaikka | Viitattu = 6.6.2020}}</ref> Saaristossa kulkee myös [[risteilyalus|risteilyaluksia]] Suomesta Ahvenanmaalle ja [[Ruotsi]]in.
 
Kylminä talvina saaristossa on myös virallisia [[jäätie|jääteitä]].<ref>[http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=70&_dad=julia&_schema=PORTAL30&_pageid=71&kieli=fi&linkki=11342&julkaisu=4343&menu=7009 Jäätiet oikaisevat talvista matkaa]{{404}}</ref> Jäätie helpottaa huomattavasti saarien ja mantereen välillä liikkumista, sillä autolla tai jopa rekalla pääsee nopeammin kuin lautalla tai laivalla. Toisaalta keväällä tai syksyllä voi olla [[kelirikko]], jolloin jää on liian ohutta autoliikenteelle, mutta liian paksua laivaliikenteelle. Kelirikon aikana jotkin saaret voivat jäädä jopa viikoiksi eristyksiin laivaliikenteeltä.<ref>[http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kaleva.fi/uutiset/sohjotalven-eristanytkelirikko-saaristomerenjumittanut-syrjaisetsaaristomeren-saaretliikente/8422242330937 kelirikko| jumittanutNimeke Saaristomeren= liikenteen]Talven ke­li­rik­ko ju­mit­ta­nut Saa­ris­to­me­ren lii­ken­teen | Ajankohta = 28.02.2010 | Julkaisu = Kaleva.fi | Viitattu = 6.6.2020}}</ref> Leutoina talvina jääteitä ei avata, mikäli jää ei ole vähintään 20 cm paksuista.
 
'''Saariston rengastie'''
Rivi 243 ⟶ 240:
|}
 
Saariston rengastie on [[Merenkulkulaitos|Merenkulkulaitoksen]] vuonna 1996 käynnistämä hanke, jonka tarkoituksena on edistää [[Lounais-Suomi|Lounais-Suomen]] saariston pohjois- ja keskiosien matkailua sekä parantaa saariston sisäisiä ja mantereen välisiä yhteyksiä ja saavutettavuutta.<ref>[http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.saaristonrengastievisitparainen.fi/fi/saariston-rengastie/ | Nimeke = Saariston rengastie] | Julkaisu = Visit Pargas | Viitattu = 6.6.2020}}</ref> Rengastie koostuu sekä yleisen tieverkon osuuksista että niitä yhdistävistä yhteysalus- ja lossiyhteyksistä. Reittiin kuuluu yhteensä 160–190 kilometriä yleisiä teitä, minkä lisäksi vesistöjen ylityksiä on kaikkiaan noin 30–50 kilometriä. Vuosittain reitillä liikkuu noin 20 000 matkailijaa. Saariston rengastie kulkee [[Turku|Turun]], [[Kaarina]]n, [[Parainen|Paraisten]], [[Kustavi]]n, [[Taivassalo]]n, [[Masku]]n ja [[Naantali]]n kuntien alueella.{{Lähde}}
 
{|
Rivi 271 ⟶ 268:
[[Tiedosto:Majstång_Nagu_20040625.jpg|pienoiskuva|upright|Juhannussalko [[Nauvo]]ssa]]
 
Saariston kulttuuri muistuttaa [[Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista|Suomen ruotsinkielisten rannikkoalueiden]] vastaavaa. Saaristossa on paljon vaikutteita Manner-Suomen kulttuurista, saaristossakin käydään [[sauna]]ssa. Joitakin eroja tosin on – esimerkiksi [[juhannussalko|juhannussalot]] ovat saaristossa osa suomenruotsalaisten [[juhannus|juhannuksen]] viettoa, mutta Manner-Suomessa eivät.<ref>[http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.visitaland.com/fi/nae_koejuhannus-ahvenanmaalla/juhannus_ahvenanmaalla/juhannussalko visitaland| Nimeke = Juhannus Ahvenanmaalla | Julkaisu = Visit Åland | Viitattu = 6.com]6.2020}}</ref> Toisaalta [[Juhannuskokko|kokkojen]] polttamisesta on tullut saaristossa osa juhannuksen viettoa vasta viime aikoina.
 
Kielellisesti saaristo voidaan jakaa kolmeen osaan. [[Ahvenanmaan saaristo]] lännessä on lähes täysin ruotsinkielinen, [[Turun saaristo]] on suurelta osin ruotsinkielinen ja pohjoinen saaristo on suomenkielinen.
 
Koska [[kristinusko]] levisi saaristoon ennen mannermaata, saariston [[Kirkko (rakennus)|kirkot]] ovat melko vanhoja, vanhimmat 1200–1400-luvuilta. [[Jomalan kirkko]] on Suomen vanhin kivinen kirkko, se rakennettiin todennäköisesti vuosien 1260 ja 1280 välillä.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.muuka.com/finnishpumpkin/churches/aland/church_aland_fi.html | Nimeke = Ahvenanmaan kirkot] muuka| Tekijä = Muuka, Mike A.com | Ajankohta = | Julkaisu = Muuka.Com | Viitattu = 6.6.2020}}</ref>
 
Yli 80 prosenttia mannersuomalaisista kuuluu [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon]], ja osuus on vielä suurempi saaristossa, jossa ei ole lainkaan [[ortodoksinen kirkko|ortodoksista]] tai [[Katolinen kirkko|katolista]] [[seurakunta]]a.{{Lähde}}
 
Saariston ruokakulttuuri muistuttaaon omaleimainen verrattuna Manner-Suomen vastaavaavastaavaan. Saaristossa syödään enemmän kalaa, erityisesti silakkaa, lohta ja kirjolohta. Saaristo on myös kuuluisa perinteisestä [[tummaleipä|tummaleivästä]], jonka valmistukseen käytetään [[piimä]]ä, [[siirappi]]a ja [[mallas|maltaita]].<ref>[http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ruokatieto.fi/Suomeksiruokakulttuuri/Ruokakulttuuripaikallista-kulttuuria/Paikallista_kulttuuria/Maakunnatmaakunnat/ahvenanmaa | Nimeke = Ahvenanmaa ruokatieto| Julkaisu = Ruokatieto.com]fi | Viitattu = 6.6.2020}}</ref> Ahvenanmaa on tunnettu myös [[pannukakku|pannukakustaan]], joka eroaa tavanomaisesta pannukakusta sisältämällä [[mannapuuro|manna]]- tai [[riisipuuro]]a. Jopa hääjuhlat aloitettiin entisaikaan tarjoamalla vieraille pala pannukakkua. Sitä vaalitaan vieläkin paikallisena kansallisruokana. Jouluaterian pääruoka on yleensä hauki, kun se mannermaalla on kinkku. Jouluisin Korppoon kalastajat toimittavat [[Suomen tasavallan presidentti|Suomen presidentille]] jouluhauen.{{Lähde}}
 
== Saariston kunnat ==
Rivi 285 ⟶ 282:
'''Varsinais-Suomi'''
 
* [[Kemiönsaari]]
* [[Kustavi]]
* [[Parainen]]
 
'''Varsinais-Suomen rannikkokunnat, joihin kuuluu myös saaria'''
 
* [[Kaarina]]
* [[Masku]]
* [[Naantali]]
 
* [[Pyhäranta]]
* [[Salo]]
* [[Sauvo]]
 
* [[Taivassalo]]
* [[Turku]]
* [[Uusikaupunki]]
 
'''Ahvenanmaan kunnat'''
 
* [[Brändö]]
* [[Eckerö]]
* [[Finström]]
* [[Föglö]]
* [[Geta (kunta)|Geta]]
* [[Hammarland]]
 
* [[Jomala]]
* [[Kumlinge]]
* [[Kökar]]
* [[Lemland]]
* [[Lumparland]]
 
* [[Maarianhamina]]
* [[Saltvik]]
* [[Sottunga]]
* [[Sund]]
* [[Vårdö]]
 
'''Uudenmaan kunnat, joihin kuuluu myös saaria'''
 
* [[Hanko]]
* [[Raasepori]]
 
Saaristo jatkuu vielä itään, mutta Hankoa pidetään perinteisesti Saaristomeren ja [[Suomenlahti|Suomenlahden]] rajana.
 
== Kuvagalleria ==
<gallery mode=traditional widths="140px" heights="140px" perrow="4" style=text-align:left>
<gallery>
Tiedosto:Rosala-hamn.jpg|Tyypillinen pienen saaren satama [[Rosala|Rosalassa]].
Tiedosto:Hiittinen.jpg|Kuva [[Hiittinen|Hiittisistä]].
Tiedosto:Loistokari.jpg|[[Loistokari|Loistokarin]] luoto [[Airisto|Airistolla]], [[Turku|Turun]] edustalla.
Tiedosto:Sandön-udde-2005.jpg|Sandön saaren hiekkariutta on tyypillinen esimerkki Salpausselän jatkeesta.
Tiedosto:Jurmos-bebyggelse-2005.jpg|Jurmon saaren kylä.
Tiedosto:Jurmo-by-2005.jpg|Kylä Jurmon saarella.
Tiedosto:Kasnäs-Aura-2002.jpg|Yhteysalus [[M/S Aura]] [[Kasnäs|Kasnäsin]] lauttarannassa. Aura liikennöi Hiittisten saaristossa [[Kasnäs|Kasnäsin]] ja [[Rosala|Rosalan]] saaren välillä▼
Tiedosto:Nauvo church.jpg|[[Nauvon kirkko]] 1400-luvulta.
Tiedosto:Isokari.jpg|Isokarin [[Majakka]] [[Kustavi|Kustavissa]].
Tiedosto:Hiittinen.jpg|[[Hiittinen]], 25 kilometriä Hangosta länteen.
Tiedosto:Jurmo-by-2005Gullkrona 01.jpg|KyläUlkosaaristoa Jurmon saarellaGullkronassa.
Tiedosto:Gullkrona 01.jpg|Ulkosaaristoa Gullkronassa
Tiedosto:Pommern2009.JPG|Museolaiva ''Pommern'' [[Maarianhamina|Maarianhaminassa]]▼
Tiedosto:MSSiljaFestival.jpg|[[Silja Line|Silja Linen]] [[Silja Festival]] -laiva, joka kulki ennen Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä.▼
Tiedosto:Nauvo archipelago.jpg|Nauvon saaristoa Paraisilla.
▲Tiedosto:Pommern2009.JPG|Museolaiva ''Pommern'' [[Maarianhamina|Maarianhaminassa]].
▲Tiedosto:MSSiljaFestival.jpg|[[Silja Line|Silja Linen]] [[Silja Festival]] -laiva, joka kulki ennen Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä.
▲Tiedosto:Kasnäs-Aura-2002.jpg|Yhteysalus [[M/S Aura]] [[Kasnäs|Kasnäsin]] lauttarannassa. Aura liikennöi Hiittisten saaristossa [[Kasnäs|Kasnäsin]] ja [[Rosala|Rosalan]] saaren välillä.
</gallery>
 
== Katso myös ==
* [[Saaristomeren biosfäärialue]]
* [[Saaristomeren kansallispuisto]]
Rivi 356 ⟶ 353:
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Archipelago Sea|Saaristomeri}}
* [http://www.liikkujat.com/lautta/default.asp?kieli=fin Lossit ja yhteysalukset Suomessa]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Saaristomeri”