Wikipedia

Ero sivun ”Nils-Aslak Valkeapää” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kolmiosaisen trilogian muutos pelkäksi trilogiaksi.
Lehtolan kirjasta. Korjailin aiempiani. Tärkeimmät kirjalähteet.
Rivi 33:
===Muusikko ja säveltäjä===
 
Valkeapää nousi julkisuuteen saamelaisten [[joiku|joikujen]] (''juoiggasjuoiggus'') esittäjänä ja joikuperinteen elvyttäjänä. Ensimmäisen levynsä ''Joikuja'' hän julkaisi vuonna 1968.<ref name="Rovaniemen"/> Esikoisalbumillaan Valkeapää teki yhteistyötä säveltäjä [[Kari Rydman|Kari Rydmanin]] ja muusikko Martti Niskalan kanssa. Myös [[Kaj Chydenius]] ja [[Pehr Henrik Nordgren]] tekivät sävellyksiä hänen runoihinsa. Ennen Valkeapäätä joiku oli vokaalimusiikkia, jota esitettiin yksityisissä tilanteissa. ''Joikuja''-levyllä hän lisäsi joikuun [[Soitin|soittimia]] ja ääniefektejä ja toi joiun konserttisaleihin. Valkeapää halusi tehdä joiusta nykyaikaista ilmaisua.<ref name="Leksikon"/><ref name="Lassagammi"> [http://www.lassagammi.no/nils-aslak-valkeapaa.307398.fi.html Lásságámmi.] Viitattu 7.10.2017</ref>
 
Valkeapää kehitti joikua myös jazzin[[jazz]]in suuntaan yhteistyössä eräiden tunnettujen suomalaisten jazzmuusikoiden, kuten [[Paroni Paakkunainen|Seppo ”Paroni” Paakkunaisen]], kanssa. Joikaaminen vei häntä ympäri maailmaa, muun muassa [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] kiertueelle vuonna 1982 yhdessä Paakkunaisen kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.baiki.org/content/nils.htm | Nimeke=Nils-Aslak Valkeapää | Tekijä=Muus, Nathan & Gaski, Harald | Julkaisu=Báiki: The International Sami Journal | Ajankohta=2001 | Viitattu=21.2.2012 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.galdu.org/web/index.php?sladja=25&vuolitsladja=11&vuolitvuolitsladja=6&giella1=spa | Nimeke=Saamelainen nykymusiikki | Tekijä=Lehtola, Veli-Pekka | Julkaisu=Galdu.org | Viitattu=22.2.2012}}</ref><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', s. 88. 2014.</ref>▼
Albumitrilogia ''Sápmi lottážan'' sisältää albumit ''Sámi eatnan duoddariid'' vuodelta 1978 sekä ''Sápmi, vuoi Sápmi!'' ja ''Davas ja geassai'' vuodelta 1982.<ref name="Lassagammi"/>
 
Albumitrilogia ''Sápmi lottážan'' sisältää Paroni Paakkunaisen kanssa julkaistut albumit ''Sámi eatnan duoddariid'' vuodelta 1978 sekä ''Sápmi, vuoi Sápmi!'' ja ''Davas ja geassai'' vuodelta 1982. Kitaristi [[Leo Gauriloff]] oli mukana näillä levyillä.<ref name="Lassagammi"/><ref name="Lehtola">{{Kirjaviite | Tekijä = Lehtola, Veli-Pekka | Nimeke = Saamelaiset: historia, yhteiskunta, taide | Sivu = 172-173, 175 | Vuosi = 2015 | Julkaisupaikka = Inari | Julkaisija = Kustannus-Puntsi | ISBN = 952-5343-51-0 }}</ref>
▲Valkeapää kehitti joikua myös jazzin suuntaan yhteistyössä eräiden tunnettujen suomalaisten jazzmuusikoiden, kuten [[Paroni Paakkunainen|Seppo ”Paroni” Paakkunaisen]], kanssa. Joikaaminen vei häntä ympäri maailmaa, muun muassa [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] kiertueelle vuonna 1982 yhdessä Paakkunaisen kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.baiki.org/content/nils.htm | Nimeke=Nils-Aslak Valkeapää | Tekijä=Muus, Nathan & Gaski, Harald | Julkaisu=Báiki: The International Sami Journal | Ajankohta=2001 | Viitattu=21.2.2012 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.galdu.org/web/index.php?sladja=25&vuolitsladja=11&vuolitvuolitsladja=6&giella1=spa | Nimeke=Saamelainen nykymusiikki | Tekijä=Lehtola, Veli-Pekka | Julkaisu=Galdu.org | Viitattu=22.2.2012}}</ref><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', s. 88. 2014.</ref>
 
Áilu Gaupin lisäksi Valkeapää joikasi Juhan Ánde Baerin kanssa esimerkiksi Lillehammerin olympialaisten juhlalevyllä ''Dálveleaikkat'' (1992) sekä ''Sámi luondu, gollerisku'' (1992).<ref name="Lehtola"/>
 
Valkeapää teki musiikin [[Nils Gaup]]in elokuvaan ''Ofelaš'' (''Tiennäyttäjä''), jossa hän myös näytteli. Elokuva on maailman ensimmäinen saamelainen pitkä elokuva, ja se oli [[Oscar]]-palkintoehdokkaana (paras ulkomainen elokuva vuonna 1989). Muusikko [[Mike Oldfield]] käytti Valkeapään elokuvassa esittämää joikua kappaleensa ”Prayer For The Earth” pohjana levyllään ''The Songs of Distant Earth'' (1994).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.siida.fi/sisalto/lapsille-ja-opiskelijoille/vuodenajan-teema/arkisto/tiennyttj | Nimeke=Tiennäyttäjä | Tekijä=| Julkaisu=siida.fi | Ajankohta= | Viitattu=12.10.2017| Kieli= }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mikeoldfield.org/index.php/info/discography/songs-distant-earth/ | Nimeke=Songs of Distant Earth | Ajankohta= | Julkaisu=mikeoldfield.org | Viitattu=12.10.2017 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
Valkeapää valittiin vuoden 1994 [[Lillehammerin olympialaiset|Lillehammerin talviolympialaisten]] nimikkotaiteilijaksi, ja hän esitti joiun kisojen avajaisissa. LintusinfoniaKokonaan luonnonäänistä rakentuva lintusinfonia ''Goase dušše'' sai vuonna 1993 arvostelulautakunnan erikoispalkinnon Prix Italian kansainvälisessä radiokilpailussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://yle.fi/uutiset/3-5116071 | Nimeke =Nils Aslak Valkeapää on kuollut | Tekijä = | Julkaisija=Yleisradio | Ajankohta = 27.11.2001 | Viitattu = 8.10.2017 | Kieli = }}</ref><ref name="Lehtola"/>
 
Suomenkieliseen virsikirjaan otettiin vuonna 2015 Valkeapään sanoittama virsi ”Giitu buot Dudu attáldagain” (suom. ”Kiitän Herran antamista teistä”).<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://yle.fi/uutiset/3-8440266 | Nimeke =Nils-Aslak Valkeapään virsi suomenkieliseen virsikirjaan | Tekijä = Aikio, Jouni – Näkkäläjärvi, Pirita | Julkaisija=Yleisradio | Ajankohta = 9.11.2015 | Viitattu = 9.10.2017 | Kieli = }}</ref>
 
===Kirjailija ===
 
Runoissaan ja kirjoissaan hän kirjoitti erityisesti saamelaisista, pohjoisesta luonnosta ja saamelaisten [[Myytti|myyteistä]] ja perinteestä. [[Veli-Pekka Lehtola]]n (2015) mukaan Valkeapää on ansaitusti nimitetty saamenkansan mytografiksi, uuden kansallisen mytologian ja identiteetin tulkiksi suurten runoteostensa (''Ruoktu váimmus'' ja ''Beaivi, áhčážan'') perusteella.<ref name="Lehtola"/>
 
Valkeapään kirjalliseen tuotantoon kuuluu yhdeksän runokokoelmaa, joista kaikki on kirjoitettu [[pohjoissaame|pohjoissaameksi]]. Niistä vain kaksi teosta on suomennettu. Hänen tuotantonsa tuli tunnetummaksi siellä, missä lukijakunta on laajempi, eli Norjassa.<ref>Mattila, Hanna: ''Vaikko namat ja áiggit / riikkat ja vuogit molsásit / ieš ášši ii rievdda. Aika, nostalgia ja etninen identiteetti Nils-Aslak Valkeapään runokokoelmassa Ruoktu váimmus'', s. 10. Suomen kirjallisuuden pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto 2011.</ref><ref name="Kansallisbiografia">{{Kansallisbiografia|id = 4929|nimi = Valkeapää, Nils-Aslak (1943–2001)|tekijä = Lehtola, Veli-Pekka |vapaa=| Ajankohta = 30.7.2007 | osa=10 | sivu=264–265 }}</ref><ref name="Weilin + Göös">{{Kirjaviite | Nimeke=Suomalainen tietosanakirja 8, tamp–ö | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-35-4652-7}}</ref><ref name="Rovaniemen"/>
Rivi 63 ⟶ 65:
''Trekways of the Wind'' on saamenkielisestä kokoomateoksesta ''Ruoktu váimmus'' [[Käännös|käännetty]] runokokoelma, jonka Valkeapää kuvitti itse. Tapio Nykänen kirjoittaa artikkelissaan ”Saamelaisuus ja arktinen alkuperäiskansaisuus Nils-Aslak Valkeapään ajattelussa” (''politiikasta.fi'', 9. syyskuuta 2017), että ''Trekways of the Wind'' on Valkeapään yhteiskunnallisen ajattelun taiteellinen synteesi. ''Trekways of the Wind'' on trilogia, jonka osat on alun perin kirjoitettu ja julkaistu eri aikoina. [[Luonto]], johon saamelainen elämäntapa nivoutuu, on trilogiassa tärkeä. Kaikki osat sisältävät myös yhteiskunnallisen kehityksen kuvausta ja arvostelua. Kaikissa osissa kuvataan erilaisia ihmissuhteita. Ensimmäisessä, vuonna 1974 alun perin julkaistussa osassa Valkeapää kirjoittaa toistuvasti länsimaisen kulttuurin yleisistä epäkohdista sekä saamelaiskulttuuriin kohdistuvista väheksyvistä asenteista.<ref name="Tapio Nykänen">{{Verkkoviite | Osoite=http://politiikasta.fi/saamelaisuus-ja-arktinen-alkuperaiskansaisuus-nils-aslak-valkeapaan-ajattelussa/ | Nimeke=Saamelaisuus ja arktinen alkuperäiskansaisuus Nils-Aslak Valkeapään ajattelussa | Julkaisu=politiikasta.fi | Julkaisija=Tapio Nykänen| Viitattu=10.10.2017}}</ref>
 
Toisessa osassa, joka on julkaistu alun perin 1976, maailmanlaajuiset epäkohdat, kuten sodat ja nälänhätä, kietoutuvat henkilökohtaisiin kokemuksiin. Valkeapään mukaan saamelaiskulttuuri on vanha tai oikeammin muinainen kulttuurimuoto, jonka juuret ovat syvällä historiassa. Hän kritisoi sitä, miten valtion edustajat eivät ymmärrä jutaavienjutavien saamelaisten liikkuvaa elämäntapaa. Hän kiistää myös maiden haltuunottoon liittyvien lakien oikeudenmukaisuuden, kuten teki jo ''Terveisiä Lapista'' -teoksessa. Kokoelman kolmannessa osassa hän kertoo vierailuistaan [[Inuitit|inuittien]] ja [[Intiaanit|intiaanien]] luokse [[Grönlanti|Grönlantiin]] ja Pohjois-Amerikkaan. Valkeapää kuvaa tuntemuksia, joita arktisten kansojen elämän samankaltaisuus hänessä herättää. Tapio Nykäsen mukaan Valkeapää ei käytä ''Trekways of the Wind'' -teoksessa lainkaan alkuperäiskansan (''indigenous people'', ''álgoálbmot'', ''eamiálbmot'') käsitettä: Valkeapää puhuu saamelaisista, inuiteista ja intiaaneista (välillä tarkemmin [[mustajalat|mustajaloista]]) sekä siskoista ja veljistä.<ref name="Tapio Nykänen"/>
 
==== ''Beaivi, áhčážan'' ====
Rivi 73 ⟶ 75:
Valkeapää käytti saamelaisista nimitystä [[alkuperäiskansa]] julkisesti ensimmäistä kertaa tiettävästi vuonna 1975 puhuessaan ”niin sanotuista alkuperäiskansoista” [[Yle Sámi Radio|Saamen radion]] haastattelussa. Hän toimi WCIP:n kulttuurikoordinaattorina vuosina 1978–1981 ja maailman alkuperäiskansojen ensimmäisen kulttuurifestivaalin Davvi Šuvva pääjärjestäjänä vuonna 1979. Hän raportoi alkuperäiskansojen kansainvälisistä tapahtumista myös Saamen radiolle sekä toimittajana että haastateltavana. Maaliskuussa 1976 hän puhui intiaanien ja saamelaisten kohtalonyhteydestä ja samankaltaisuudesta Yleisradion haastattelussa.<ref name="Tapio Nykänen"/><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', s. 88. 2014.</ref><ref name="Lassagammi"/><ref>Lehtola, Veli-Pekka: ''Saamelainen ääni: Saamen Radio 1947–1997'', s. 65. 1997.</ref><ref name="Leksikon"/>
 
Nils-Aslak Valkeapään rooli Suomen saamelaisradion alkuvaiheissa 1970-luvulla oli keskeinen, vaikka hän ei ollut vakituinen työntekijä. Hän oli osallistunut journalismin peruskysymyksiä käsittelevälle radioavustajakurssille [[Hetta|Hetassa]] vuonna 1969. Saamelaistoimituksen avustajana hän aloitti saamelaiset perheohjelmat, joihin hän kokosi usein saamelaisia joikaajia ja muusikoita. Myöhemmin hän toimi saamelaismuusikoiden monien kokoomalevyjen tuottajana. Hän haki v.t. saamelaistoimittajan vakanssia vuonna 1971, mutta häntä ei valittu, vaikka Johtti SápmelaččatSabmelažžat -yhdistys tuki häntä voimakkaasti.<ref>Lehtola, Veli-Pekka: ''Saamelainen ääni: Saamen Radio 1947–1997'', s. 28, 34, 56, 143. 1997.</ref>
Valkeapää teki erilaisia toimitustöitä. Hän toimitti kirjailija [[Johan Turi|Johan Turin]] taiteilijaelämäkerran ja toimitti ja kirjoitti kattavan johdannon runoilija [[Paulus Utsi|Paulus Utsista]] kertovaan kirjaan. Utsi oli Valkeapään sukulainen ja inspiraation lähde. Valkeapäällä oli merkittävä asema saamelaisen kansallistunnon herättäjänä ja vahvistajana. Hän auttoi uusia joikaajia ja runoilijoita käytännön neuvoilla, julkaisuilla ja kutsumalla nuoria esiintyjiä mukaan joillekin monista matkoistaan. Hänestä kasvoi vähitellen saamelaisten symbolihahmo niin saamelaisten keskuudessa kuin ulkopuolisten silmissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.landetsfriafria.senu/artikel/127133 | Nimeke = ”Nils-Aslak Valkeapää betydde allt” | Tekijä = Rooth, Paula | Julkaisu = Landets Fria | Ajankohta = 20.2.2017 | Viitattu = 7.10.2017 | Kieli = {{sv}}}}</ref><ref name="Lassagammi"/><ref name="Leksikon"/><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', s. 88. 2014.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://snl.no/Paulus_Utsi | Nimeke =Paulus Utsi | Tekijä =Skåden, Sigbjørn | Julkaisu =Store norske leksikon | Ajankohta =10.3.2013 | Viitattu =10.10.2017 | Kieli = {{no}}}}</ref><ref>Lehtola, Veli-Pekka: ''Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide'', s. 209. Päivitetty laitos 2015.</ref>
 
Hän kirjoitti [[Nō-teatteri|nō-näytelmän]] ''Ritnoaivi ja nieguid oaidni'' (suom. Kuurapää ja unien näkijä), jonka konserttimuotoinen kantaesitys oli [[Sapporo|Sapporossa]] [[Japani|Japanissa]] vuonna 1995. Näytelmän saamelainen alkuperäisversio esitettiin ensimmäisen kerran [[Beaivváš Sámi Našunálateáhter|Beaivváš-saamelaisteatterissa]] vuonna 2007.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.vaylanpyorre.com/nils-aslak-valkeapaan-naytelma-tuo-saamelaishuiput-haaparannalle/ | Nimeke =Nils-Aslak Valkeapään näytelmä tuo saamelaishuiput Haaparannalle | Tekijä = | Julkaisu =Väylänpyörre | Ajankohta =6.9.2013 | Viitattu =24.10.2017 | Kieli = }}</ref><ref name="Valtonen, Valkeapää"/>
Rivi 101 ⟶ 103:
Oulun yliopiston Saamelaisen kulttuuriarkiston (Sámi kulturarkiiva) Áillohaš-kokoelma koostuu Valkeapään itsensä tekemistä ja häntä koskevista arkistomateriaaleista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.oulu.fi/giellagasinstituutti/aillohas_kokoelma#%C3%81illoha%C5%A1-kokoelman%20sis%C3%A4lt%C3%B6 | Nimeke=Áillohaš-kokoelma (Nils-Aslak Valkeapäähän liittyvät aineistot)| Tekijä= | Julkaisu=oulu.fi | Ajankohta= | Viitattu=7.10.2017}}</ref>
 
Vuonna 1993 perustettiin Áillohaš-musiikkipalkinto yhteistyössä [[Koutokeino|Koutokeinon]] kunnan ja Norjan saamelaisten keskusjärjestön (Norgga Sámiid RiikasearviRiikkasearvi, Norske Samers Riksforbund) kanssa. Palkinto jaetaan vuosittain muusikolle, joikaajalle, yhtyeelle tai muille, jotka työskentelevät ja esittävät saamelaista musiikkia Áillohašin hengessä. Valkeapää lahjoitti paljon kuvataidettaan Koutokeinon kunnalle.<ref name="Leksikon"/><ref name="NRK">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.nrk.no/sapmi/ailloha_-prisen-til-en-beveget-domna-khomjuk-1.14522562 | Nimeke=Áillohaš-prisen til en beveget Domna Khomjuk | Julkaisu= | Julkaisija=''nrk.no''| Viitattu=11.12.2019}}</ref>
 
[[Luulaja]]laisen ohjaajan Gunilla Breskyn Valkeapäästä kertova dokumenttielokuva ''Solens son'' julkaistiin vuonna 2017.<ref name="Bresky">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=film&itemid=81408 | Nimeke=Solens son (2017) | Julkaisu= | Julkaisija=''svenskfilmdatabas.se''| Viitattu=5.6.2020}}</ref>
 
== Kirjoja ==
Rivi 159 ⟶ 163:
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet|sarakkeet}}▼
*{{Kirjaviite | Tekijä =Lehtola, Veli-Pekka| Nimeke =Saamelaiset: historia, yhteiskunta, taide| Vuosi =2015 | Selite =Päivitetty laitos | Julkaisupaikka=Inari | Julkaisija =Kustannus-Puntsi | Tunniste = ISBN 952-5343-51-0 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Nieminen, Mauri| Nimeke=Lapin luonto luo outoa taikaa | Selite= | Julkaisupaikka=| Julkaisija= Books on Demand | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 9789522868435 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Valtonen, Taarna; Valkeapää, Leena (toim.)| Nimeke=Minä soin – Mun čuojan: Kirjoituksia Nils-Aslak Valkeapään elämäntyöstä | Selite= | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapland University Press | Vuosi=2017 | Tunniste=ISBN 978-952-310-955-1 }}
 
=== Viitteet ===
▲{{Viitteetviitteet|sarakkeet}}
 
== Kirjallisuutta ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Nils-Aslak_Valkeapää”