Ero sivun ”Vauvaikä” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
otsikot oikein
Lisäsin tietoa imetyksestä ja muusta syömisestä.
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 40:
 
=== Syöminen ===
Syöminen etenee pelkästä [[äidinmaito|äidinmaidosta]] tai äidinmaidonkorvikkeesta soseisiin ja myöhemmin kiinteämpiin ruokiin. Suomessa täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.uutissivu?p_uutis_id=18824&p_palsta_id=23 | Nimeke = Uudet lapsiperheiden ruokasuositukset kannustavat perheitä syömään yhdessä | Tekijä = | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Terveyskirjasto | Viitattu = 18.6.2017 }}</ref>
 
Imeväisen erityisvalmiste on elintarvike, jota käytetään silloin, kun imeväinen ei voi juoda äidinmaitoa tai [[äidinmaidonkorvikeÄidinmaidonkorvike|äidinmaidonkorviketta]]tta sairauden tai muun vastaavan syyn takia.<ref name="SOSSOS2"/>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100267|Nimeke=Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
imeväisen ja pikkulapsen ruokintaa koskevasta tiedotusaineistosta (esimerkki)|Tekijä=|Julkaisu=Finlex|Ajankohta=|Viitattu=18.6.2017}}</ref>
 
'''Imetys'''
 
Suomessa täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.uutissivu?p_uutis_id=18824&p_palsta_id=23 | Nimeke = Uudet lapsiperheiden ruokasuositukset kannustavat perheitä syömään yhdessä | Tekijä = | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Terveyskirjasto | Viitattu = 18.6.2017 }}</ref> Ja imetystä suositellaan jatkettavan 12kk ikäiseksi. WHO suosittelee imetystä jatkettavan kaksivuotiaaksi asti<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/mediacentre/news/statements/2011/breastfeeding_20110115/en/|nimeke=Exclusive breastfeeding for six months best for babies everywhere|tekijä=WHO|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>, mutta osa vauvoista tai taaperoista vierottuu luonnollisen rytminsä mukaisesti jo ennen tätä.
 
Imetykseen kuuluu erilaisia vaiheita lapsen kehityksen mukaisesti. Kun vauva saa hampaita hän saattaa purra nänniä imetyksen aikana, tämä voi olla kivuliasta, mutta on ohimenevä vaihe. Vauvan kasvoille voi puhaltaa tai voi esimerkiksi kiljahtaa "aijai", jotta vauva lopettaisi puremisen sekä sanoittaa tilanne "äitiä sattuu" ja vaihtaa imemään toiselle rinnalle. Tätä kannattaa toistaa samalla tavalla kunnes lapsi oppii olemaan purematta.
 
 
 
Imetykseen kuuluu erilaisia vaiheita lapsen kehityksen mukaisesti<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hel.fi/sote/perheentuki-fi/0-1-vuotiaat/vauvan-imetys-ja-ruoka/imetys-vauvan-kasvaessa/|nimeke=Perheen tuki - imetys vauvan kasvaessa|tekijä=Helsingin kaupunki|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>.
 
Vauvalla on tiheän imun kausia, joiden aikana hän imee maitoa useammin ja tällä tavoin maidon tuotanto lisääntyy<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://imetys.fi/odottajan-opas/vauvan-kanssa-kotona/tihean-imun-kaudet/|nimeke=Tiheän imun kaudet|tekijä=Imetyksen tuki ry|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>.
 
Kun vauva saa hampaita hän saattaa purra nänniä imetyksen aikana, tämä voi olla kivuliasta, mutta on ohimenevä vaihe. Vauvan kasvoille voi puhaltaa tai esimerkiksi kiljahtaa<ref name=":1" />, jotta vauva lopettaisi puremisen sekä sanoittaa tilanne ja vaihtaa imemään toiselle rinnalle. Tätä kannattaa toistaa kunnes lapsi oppii olemaan purematta.
 
'''Kiinteä ruoka'''
 
Kiinteiden ruokien maistelu suositellaan aloitettavaksi 4-6kk ikäisenä.
 
Vauvaikää seuraa [[leikki-ikä]].