Ero sivun ”Paleoruokavalio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Suomen kivikauden ruokavalio: Kohennettu viitauskia ja kaivettu kuolleita lähteitä Webarchiven syövereistä. Lisäksi tallennettu vielä hengissä olevia lähteitä samaiseen Webarchiveen. |
p Korjattu virheet wikikoodissa |
||
Rivi 78:
===Suomen kivikauden ruokavalio===
Suomalaiset paleoruokakirjailijat Leena-Sisko Johansson ja Heljä Suuronen-Geib suosittelevat kirjassaan ''[[Melkein kivikautinen keittokirja|Melkein kivikautinen keittokirja – Luonnonmukaista lähiruokaa]]'' suomalaisille heidän omien kivikaudenaikaisten esivanhempiensa luonnonmukaista ravitsemusta.<ref> {{Kirjaviite |isbn= 9789525592856 | Nimeke =Melkein kivikautinen keittokirja - Luonnonmukaista lähiruokaa | Tekijä = | Julkaisija =readme.fi }}</ref> [[Kivikausi Suomessa|Kivikausi vallitsi Suomessa]] noin vuosina 8600–1500 eaa.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi| Nimeke = Kivikausi| Julkaisija = Museovirasto | Ajankohta = 27.6.2012 | Viitattu = 29.7.2013 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20170705193355/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi }}</ref>}} ja maanviljely levisi Suomeen vasta tuhansia vuosia sen alkamisen jälkeen Euraasian halki idästä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.shef.ac.uk/archaeology/research/wheat | Nimeke = New ways with old wheats| Tekijä = Brown, Terry & Jones, Glynis | Julkaisu = The University of Sheffield| Ajankohta = | Viitattu = | Arkisto = https://web.archive.org/web/20190220122656/https://www.sheffield.ac.uk/archaeology/research/wheat | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="mokkonen">{{Verkkoviite| Osoite = http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2013/01/0128b.htm| Nimeke = Maanviljely levisi Suomeen Itä-Aasiasta jo 7000 vuotta sitten| Tekijä = Mokkonen, Teemu | Julkaisija = Helsingin yliopisto| Ajankohta = 28.1.2013 | Viitattu = 8.6.2014 }}</ref>
Suomessa elanto saatiin kivikauden aikaan kalastuksella, metsästyksellä ja keräilyllä. Kalojen lisäksi rannikolla saalistettiin hylkeitä, etenkin norppia. Sisämaassa olivat riistaa hirvet, metsäpeurat, majavat ja karhut, mutta myös metsäkana- ja vesilinnut, jänikset, oravat ja muu pienriista. Kaikki Suomessa tavatut linnut ja nisäkkäät olivat syömäkelpoisia oikein valmistettuna. Eläimiä syötiin sesongittain: lohta saatiin keväästä syksyyn, hirviä talvisin, hylkeitä läpi vuoden, ja sorsia ja majavia keväisin ja syksyisin. Kasvikunnasta kerättiin juuria, marjoja, sieniä, kasvien siemeniä, nokkosta, vesipähkinöitä ja muita pähkinöitä. Kasvien lisäksi kerättiin linnunmunia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aaltonen, Turkka ja Arkko, Martti | Nimeke = Lallin pidot | Vuosi =2001 | Luku = | Sivu = 21–26| Julkaisija = Edita| Tunniste = | Viitattu = 6.5.2012
Karjanhoidon ja maanviljelyn uskottiin alun perin levinneen Suomeen Etelä-Baltiasta ja Koillis-Puolasta vuosien 2 500–2 000 eaa. tienoilla [[Nuorakeraaminen kulttuuri|nuorakeraamisen kulttuurin]] saapumisen myötä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/7| Nimeke = Nuorakeraaminen kulttuuri| Julkaisija = Museovirasto | Ajankohta = 27.6.2012 | Viitattu = 20.11.2014 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20170915145215/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/7
▲Suomessa elanto saatiin kivikauden aikaan kalastuksella, metsästyksellä ja keräilyllä. Kalojen lisäksi rannikolla saalistettiin hylkeitä, etenkin norppia. Sisämaassa olivat riistaa hirvet, metsäpeurat, majavat ja karhut, mutta myös metsäkana- ja vesilinnut, jänikset, oravat ja muu pienriista. Kaikki Suomessa tavatut linnut ja nisäkkäät olivat syömäkelpoisia oikein valmistettuna. Eläimiä syötiin sesongittain: lohta saatiin keväästä syksyyn, hirviä talvisin, hylkeitä läpi vuoden, ja sorsia ja majavia keväisin ja syksyisin. Kasvikunnasta kerättiin juuria, marjoja, sieniä, kasvien siemeniä, nokkosta, vesipähkinöitä ja muita pähkinöitä. Kasvien lisäksi kerättiin linnunmunia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aaltonen, Turkka ja Arkko, Martti | Nimeke = Lallin pidot | Vuosi =2001 | Luku = | Sivu = 21–26| Julkaisija = Edita| Tunniste = | Viitattu = 6.5.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/12| Nimeke = Kivikauden elinkeinot| Julkaisija = Museovirasto | Ajankohta = 27.6.2012 | Viitattu = 20.11.2014 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20160608064017/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/12 }}</ref>}}
▲Karjanhoidon ja maanviljelyn uskottiin alun perin levinneen Suomeen Etelä-Baltiasta ja Koillis-Puolasta vuosien 2 500–2 000 eaa. tienoilla [[Nuorakeraaminen kulttuuri|nuorakeraamisen kulttuurin]] saapumisen myötä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/7| Nimeke = Nuorakeraaminen kulttuuri| Julkaisija = Museovirasto | Ajankohta = 27.6.2012 | Viitattu = 20.11.2014 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20170915145215/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/7 }}</ref>}}</ref><ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.hs.fi/tiede/a1406686222200 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Tutkimus: Suomessa juotiin maitoa jo 4 500 vuotta sitten| Tekijä = Kaaro, Jani | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 30.7.2014 | Viitattu = 20.11.2014 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20141129080216/http://www.hs.fi/tiede/a1406686222200 }}</ref> Vuonna 2004 Helsingin ja Bristolin yliopistojen tekemän yhteisen tutkimuksen perusteella on kuitenkin selvinnyt, että Suomessa on tuotettu maitoa jo 4 500 vuotta sitten.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=16124817| Nimeke = Maitoa tuotettiin Etelä-Suomessa jo 4500 vuotta sitten| Julkaisu = STT Info| Ajankohta = 30.7.2014 | Viitattu = 6.8.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://rspb.royalsocietypublishing.org/content/281/1791/20140819 | Nimeke = Neolithic dairy farming at the extreme of agriculture in northern Europe| Tekijä = Cramp, L. J. E., Evershed, R. P., Lavento, M., Halinen, P., Mannermaa, K., Oinonen, M., Kettunen, J., Perola, M., Onkamo, P. & Heyd, V. | Julkaisu = Proceedings of the Royal Society: Biological Sciences| Ajankohta = 30.7.2014 | Viitattu = 6.8.2014 | Arkisto = https://web.archive.org/web/20170815225943/http://rspb.royalsocietypublishing.org/content/281/1791/20140819 | Kieli = {{en}} }} Helsingin yliopiston siitepölytutkimusta ja arkeologiaa yhdistävän tutkimuksen mukaan ensimmäisistä viljakasveista taas tattaria on viljelty Suomessa jo 5 300 eaa. ja ohraa noin 4 200 eaa. Löydökset osoittavat maatalouden olevan vanhempaa perua kuin on alun perin luultu ja juontuvan aina varhaiskampakeraamiselle kaudelle.<ref name="mokkonen">{{Verkkoviite| Osoite = http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2013/01/0128b.htm| Nimeke = Maanviljely levisi Suomeen Itä-Aasiasta jo 7000 vuotta sitten| Tekijä = Mokkonen, Teemu | Julkaisija = Helsingin yliopisto| Ajankohta = 28.1.2013 | Viitattu = 8.6.2014 }}</ref> Maanviljelyn ja karjanhoidon merkitys pysyi Suomessa kuitenkin vähäisenä vielä kauan kivikauden loppuvaiheiden jälkeenkin.<ref name="kansallismuseo" />
===Maanviljelyyn siirtymisen vaikutus===
| |||