Ero sivun ”Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Rikollisuus 2000-luvulla: Joukkotappelut ja Asianajajaliiton uutinen |
|||
Rivi 239:
Vuonna 2015 ulkomaan kansalaisten osuus kaikista rikoslakirikoksista epäillyistä kasvoi kaikkiaan 2,7 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2015 poliisin mukaan yli puolet ulkomaan kansalaisiin kohdistuvista rikosepäilyistä kohdistuu sellaisiin ulkomaan kansalaisiin, jotka eivät asu Suomessa vaan oleskelevat täällä tilapäisesti.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/169184-poliisi-julkisti-luvut-seksuaalirikokset-lisaantyivat-2015|nimeke = Poliisin tiedotustilaisus 2015|julkaisu = |julkaisija = Uusisuomi|viitattu = |tekijä = |ajankohta = 29.1.2016}}</ref>
==== Maahanmuuttajiin liittyviä rikollisuuden ilmiöitä ====
===== Asuntomurrot =====
Vuonna 2015 [[Yleisradio]] uutisoi, että [[Murtovarkaus|asuntomurroista]] valtaosa on ulkomaalaisten rikollisten tekemiä. Arvioiden mukaan yli puolet, jopa 90 % asuntomurroista, oli ulkomaalaisten tekemiä. Asuntomurtoja tehtiin sarjoissa ja poistuttiin nopeasti maasta kiinnijäännin välttämiseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://yle.fi/uutiset/poliisi_suurin_osa_asuntomurroista_ulkomaista_kasialaa/7747187|nimeke = Poliisi: Suurin osa asuntomurroista ulkomaista käsialaa|julkaisu = |julkaisija = YLE|viitattu = |tekijä = |ajankohta = 19.1.2015}}</ref>
===== Rivotril-kauppa =====
Vuoden 2016 alkukesällä alkanut ja syksyllä selvästi voimistunut laittomien lääkeaineiden, kuten [[Klonatsepaami|Rivotrilin]], katukauppa Helsingin [[Rautatientori|Rautatientorilla]], [[Kallio (Helsinki)|Kalliossa]] ja [[Itäkeskus|Itäkeskuksessa]] on lisääntynyt ja tullut näkyväksi osaksi katukuvaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.is.fi/kotimaa/art-2000001954201.html|nimeke=Röyhkeä pillerikauppa valtasi Helsingin keskustan – Poliisi: ”Ihan selkeä buumi”|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2016-11-15|viitattu=2017-07-17|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9714160|nimeke=Poliisi keskustellut romanien tukikeskuksen kanssa katukaupasta: "Pillereitä myyvät ovat uutta maahantullutta ryhmää"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-07-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Poliisin mukaan katukauppa on riistäytynyt täysin käsistä. Yleisradion tietojen mukaan poliisin epäilyt kohdistuvat Romanian kansalaisiin.<ref name=":0" /> On esitetty epäilyjä, että myyntiä tekisivät ''Iso numero'' -lehden myyjät, jotka ovat Romanian ja Bulgarian [[Romanit|romaneja]].<ref name=":0" /> Lehteä kustantaa Kultti ry, ja lehdet päätyvät myyjille Hirundo-päiväkeskuksen kautta, joka toimii [[Helsingin Diakonissalaitos|Helsingin Diakonissalaitoksen]] alaisuudessa.<ref name=":0" /> Keskuksen toiminta on suunnattu Suomeen tuleville romaneille.<ref name=":0" /> Helsingin Diakonissalaitos ilmoittaa, että lääkekauppiaat ovat hiljattain maahantullutta ryhmää, joka ei asioi Hirundo-päiväkeskuksen tai Diakonissalaitoksen kanssa. Lehden kustantaja sanoo, että pillerikauppiaat eivät ole heidän lehtensä myyjiä, lehtikauppaa käytetään hämäystarkoituksessa hyväksi.<ref name=":0" />
Kesällä 2017 poliisi teki asian johdosta kiinniottoja ja vangitsemisia sekä käynnisti esitutkinnan.<ref name=":0" /> Helsingin poliisi takavarikoi isoja eriä Rivotrilia.<ref name=":0" /> Myyntimäärät moninkertaistuivat lyhyessä ajassa, ja kesällä 2017 erät käsittivät jo satoja tuhansista pillereitä.<ref name=":0" />
===== Jengiytyminen =====
Vuoden 2020 alussa Suomen Poliisijärjestöjen liiton päällikkö totesi, että poliisin työssä näkyy se, että Suomeen on tullut paljon turvapaikanhakijoita, joiden jengit kunnioittavat poliisia aiempaa vähemmän.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11227528|nimeke=Poliisijärjestö huolissaan: "Vielä eivät pommit räjähtele, mutta sekin voi olla meillä edessä" – poliisit uupuvat ja turhautuvat työssään|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Hän piti mahdollisena, että Suomessa alkavat samanlaiset [[Maahanmuuttajat Ruotsissa#Maahanmuuttajalähiöiden rinnakkaisyhteiskunta|räjähdeiskut kuin Ruotsissa]].<ref name=":3" />
=====
2000-luvulla Suomessa on käyty joitakin joukkotappeluita, joissa iso osa tappelijoista on nuoria maahanmuuttajia. Eräs ensimmäisistä tällaisista suurta huomiota saaneista joukkotappeluista oli vuonna 2010 Linnanmäen huvipuiston 60-vuotispäivillä sattunut tapaus, johon poliisin mukaan otti osaa 150 nuorta, iältään 10–20-vuotiaita ja liki 30-vuotiaita [[Suomen somalit|somaleja]] ja [[Suomen kurdit|kurdeja]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/207143/Epailty+Linnanmaen+joukkotappelu+alkoi+Kieputtimen+jonosta|nimeke=Epäilty: Linnanmäen joukkotappelu alkoi Kieputtimen jonosta|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2011-03-23|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000286494.html|nimeke=Iso joukkotappelu Linnanmäellä - huvipuisto suljettu, "tilanne kaoottinen"|julkaisu=Ilta Sanomat|ajankohta=2010-06-06|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/linnanmaen_joukkotappelun_karajat_kayntiin/5330202|nimeke=Linnanmäen joukkotappelun käräjät käyntiin|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Silminnäkijän mukaan tappeluun otti osaa myös [[Suomen romanit|romaneja]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/linnanmaella-joukkotappelu-huvipuisto-suljettiin-etuajassa/1851266|nimeke=Linnanmäellä joukkotappelu - huvipuisto suljettiin etuajassa|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2010-06-06|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Yksi nuorista harrasti [[Thainyrkkeily|thainyrkkeilyä]] SM-tasolla ja potkaisi [[Raskaus|raskaana olevaa]] naista vatsaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/linnanmaen-joukkotappelu-voi-vieda-thainyrkkeijan/2455224|nimeke=Linnanmäen joukkotappelu voi viedä thainyrkkeijän lisenssin|julkaisu=Kaleva.fi|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Linnanmäellä oli alkaa jo aikaisemmin samana päivänä toinen joukkotappelu.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/linnanmaki_suljettiin_joukkotappelun_vuoksi/5575920|nimeke=Linnanmäki suljettiin joukkotappelun vuoksi|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Poliisi tutki sen johdosta kahta pahoinpitelyä, jossa tekijöinä oli kymmenkunta 4–14-vuotiasta somalialaista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201006070105256|nimeke=Linnanmäellä kahakoitiin kahdesti - 7-vuotiaskin pahoinpideltiin|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Helsingin sanomat uutisoi, että illan tappelu oli tuolloin viime vuosien suurimpia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002603189.html|nimeke=Tausta {{!}} Linnanmäen joukkotappelu viime vuosien suurin|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2013-01-02|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Syyskuussa 2013 Turun kauppatorilla käytiin raaka joukkotappelu keskellä iltapäivää.<ref name=":7">{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/539274/Maahanmuuttajien+joukkotappelu+torilla++ivasivat+toistensa+suomen+kielen+taitoa|nimeke=Maahanmuuttajien joukkotappelu torilla – ivasivat toistensa suomen kielen taitoa|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2013-09-25|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kymmenet maahanmuuttajanuoret potkivat ja löivät toisiaan.<ref name=":7" /> Paikalla tehtiin myös puukotus, ja silminnäkijän mukaan kaksi henkeä sai teräasevammoja.<ref name=":7" /> Toinen heistä pakeni.<ref name=":7" /> Paikalta pakeni myös muita osallisia.<ref name=":7" /> Poliisi otti kiinni kolme 1990-luvulla syntynyttä henkilöä.<ref name=":7" /> Nuorimmat osalliset olivat yläkouluikäisiä ja vanhimmat nuoria aikuisia.<ref name=":7" /> Silminnäkijä tunnisti osan nujakoitsijoista kurdeiksi.<ref name=":7" />
Keväällä 2016 useat nuoret saivat vammoja, kun maahanmuuttajien jalkapallo-ottelu kärjistyi joukkotappeluksi [[Loimaa|Loimaalla]] Varsinais-Suomessa.<ref name=":8">{{Verkkoviite|osoite=https://www.satakunnankansa.fi/a/13755397|nimeke=Jalkapallo-ottelusta tuli joukkotappelu Loimaalla|julkaisu=www.satakunnankansa.fi|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Loimaan evankelisella opistolla majoittuneet turvapaikanhakijat olivat lähteneet pelaamaan jalkapalloa Hirvihovin palloiluhalliin, jossa tappelu syntyi.<ref name=":8" /> Poliisin mukaan tappeluun osallistui arviolta kymmeniä nuoria vaihtopenkin ja katsomonkin puolelta<ref name=":8" />. Nyrkkien lisäksi lyömiseen käytettiin tuoleja ja muita astaloita.<ref name=":8" /> Poliisi tutki tapausta useana pahoinpitelynä.<ref name=":8" />
Keväällä 2017 poliisi epäili, että 15–20 maahanmuuttajaa otti osaa joukkotappeluun Lahden keskustassa Kauppatorilla.<ref name=":9">{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201704292200115323|nimeke=Poliisi epäilee: 15-20 maahanmuuttajan joukkotappelu Lahden ytimessä - "nyrkkejä, vyötä ja puhetta puukosta"|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Poliisin tietojen mukaan tappelussa käytettiin nyrkkejä, vyötä ja mahdollisesti puukkoa.<ref name=":9" /> Poliisi meni paikalle usean partion voimin, ja poliisien saapuessa tappelijat lähtivät juoksemaan karkuun.<ref name=":9" /> Poliisi sai kiinni heistä kolme.<ref name=":9" />
Elokuussa 2017 Helsingin Kalliossa oli usean hengen tappelu, jossa muun muassa yritettiin ajaa autolla jalkakäytävälle ja ihmisen päälle.<ref name=":10">{{Verkkoviite|osoite=https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1350292|nimeke=Katso video: Kalliossa suurhälytys illalla – joukkotappelua taltuttamassa kymmenkunta hälytysajoneuvoa, puukko heilui|julkaisu=Länsiväylä|ajankohta=2019-01-04|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Länsiväylä uutisoi, että samalla seudulla on ollut ennenkin vastaavia joukkotappeluita.<ref name=":10" /> Myös vuoden 2019 ensi päivänä paikalla oli joukkotappelu, jonka kaikki osalliset olivat ulkomaan kansalaisia.<ref name=":10" />
Poliisin mukaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun liittyen poliisia työllistävät eniten muun muassa joukkotappelut ja erilaiset häiriökäyttäytymisen muodot.<ref name=":11">{{Verkkoviite|osoite=https://asianajajaliitto.fi/2015/12/poliisihallitus-turvapaikanhakijoiden-saapuminen-nakyy-jokaisen-poliisilaitoksen-arjessa/|nimeke=Poliisihallitus: Turvapaikanhakijoiden saapuminen näkyy jokaisen poliisilaitoksen arjessa|julkaisu=Asianajajaliitto|ajankohta=2015-12-07|viitattu=2020-06-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
===== Pakolaisvakoilu =====
[[Pakolaisvakoilu]] on [[Vakoilu|tiedustelutoimintaa]], jolla vieras valta hankkii tietoa ja pyrkii hallitsemaan, painostaa tai uhkaa Suomessa asuvia omia tai entisiä kansalaisiaan.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/05/21/uhkaavassa-puhelinsoitossa-harria-vaadittiin-lopettamaan-kiinan-arvostelu-tai|nimeke=Uhkaavassa puhelinsoitossa Harria vaadittiin lopettamaan Kiinan arvostelu tai hänen tyttärilleen käy huonosti – näin Kiina vainoaa toisinajattelijoitaan Suomessa|julkaisu=yle.fi|viitattu=2020-05-21|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Tyypillisesti tietyn maan kansalaiset värvätään tai painostetaan keräämään tietoja toinen toisistaan.<ref name=":2" /> Suomessa pakolaisvakoilu ei ole laitonta, mutta Ruotsissa ja Norjassa on.<ref name=":2" /> Näissä maissa laki on johtanut syytteisiin ja vankeustuomioihin.<ref name=":2" /> Vakoilun kohteet kuuluvat yleensä kotimaidensa poliittiseen oppositioon tai muuhun ryhmittymään, jonka toimintaa vakoileva maa pitää itselleen uhkana.<ref name=":2" /> Suojelupoliisin mukaan pakolaisvakoilusta on tullut pysyvä ilmiö Suomessa, ja poliisin tietoon tulee säännöllisesti pakolaisvakoiluun liittyviä vieraiden valtioiden hankkeita, yleensä muutama vuosittain.<ref name=":2" /> Suojelupoliisi ehdotti jo vuonna 2012, että Suomi kriminalisoisi pakolaisvakoilun.<ref name=":2" /> Hanke kuitenkin hautautui hallitusten vaihtuessa, vaikka suojelupoliisin mukaan pakolaisvakoilu loukkaa kansalaisten [[Perusoikeudet|perusoikeuksia]].<ref name=":2" /> Eräillä Ruotsin pakolaisvakoilutapauksilla onkin yhteys Suomeen.<ref name=":2" />
=== Seksuaalirikollisuus ===
==== Turvapaikanhakijat ====
Rivi 257 ⟶ 275:
Yleisradion vuonna 2016 suorittaman selvityksen mukaan kaikista poliisin tiedossa olevista [[Seksuaalirikos|seksuaalirikosepäilyistä]] turvapaikanhakijoiden osuus on 7–8 prosenttia ja kaikkien ulkomaalaisten osuus on 24 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://yle.fi/uutiset/yle_selvitti_yli_sata_turvapaikanhakijaa_epailtyina_seksuaalirikoksesta__joukkoraiskauksia_kaksi_perattomia_tapauksia_useita/8707863|nimeke = Yle selvitti: Yli sata turvapaikanhakijaa epäiltyinä seksuaalirikoksesta – joukkoraiskauksia kaksi, perättömiä tapauksia useita |julkaisija = Yle|viitattu = |tekijä = |ajankohta = 8.8.2016}}</ref>
Poliisi on lisäksi saanut vihje- ja havaintotietoja, joiden mukaan turvapaikanhakijat ovat seurailleet, lähennelleet tai kosketelleet luvatta etupäässä nuoria suomalaisia naisia.<ref name=":11" />
==== Vertailu vuosien 2014–2019 välillä ====
Rivi 286 ⟶ 306:
Vuonna 2019 tapauksia oli 1 138 kappaletta, ja ulkomaalaisten epäilyjen osuus oli 26,9 prosenttia.<ref name=":5" />
===== Seksuaalinen ahdistelu =====
Seksuaalisesta ahdistelusta kirjattiin vuonna 2015 kuukausittain keskimäärin 20 rikosilmoitusta.<ref name=":11" /> Ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen osuus on noin 9 prosenttia.<ref name=":11" />
=== Ulkomaalaiset ja ulkomaalaistaustaiset Suomen vankiloissa ===
| |||