Ero sivun ”Tverinkarjalaiset” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
päivitetty tietoja
kh
Rivi 8:
| kielet = [[venäjän kieli|venäjä]], [[karjalan kieli|karjala]]
}}
'''Tverinkarjalaisiksi''' nimitetään [[Venäjä]]llä [[Tverin alue]]ella eläviä [[Karjalaiset (kansa)|karjalaisia]] ihmisiä. Heidän asuma-alueestaan käytetään yleisesti nimitystä [[Tverin Karjala]]. Vuodelta 2000 peräisin olevien virallisten väestötilastojen mukaan Tverin alueen 1 614 000 hengestä kansallisuudeltaan karjalaisia olisi noin 23 000, mutta jotkut tutkijat arvioivat vuonna 1998 Tverinkarjalaisten määräksi jopa yli 100 000.<ref>[http://www.helsinki.fi/lehdet/yolehti/1998_14/tver.html Yliopisto-lehti 14/98 "Karjalaisia arvioidaan Tverin alueella tällä hetkellä olevan jopa yli 100 000."]</ref> {{Parempi lähde|Yli kaksikymmentä vuotta vanha lähde.}}
 
Tosin vuoden 2003 väestönlaskennassa vain 14 633 ilmoitti kansallisuudekseen karjalainen. Karjalaisten määrän epävarmuus johtuu osaltaan siitä, ettei erityisesti vanhempi väestö ole vielä uskaltanut tai katsonut tarpeelliseksi ilmoittaa kansallisuudekseen vähemmistökansallisuutta pyrkiessään välttämään leimautumista.<ref> "Virallisiin lukuihin ei sen [Stalinin vainojen] jälkeen ole ollut uskomista: monet ovat ilmoittaneet itsensä varmuuden vuoksi venäläisiksi – ja tekevät niin yhä, vanhasta muistista. Puhtaasti turvallisuussyistä monet ovat myös hakeutuneet venäläisten kanssa naimisiin." Pekka Matilainen, Yliopisto-lehti 14/1998. </ref> Vuoden 2010 väestönlaskennassa karjalaiseksi itsensä ilmoitti 7&nbsp;394 henkeä ja heistä vain 25 ilmoitti puhuvansa pelkästään karjalan kieltä.
 
Tverinkarjalaiset asuvat 458 pikkukylässä{{selvennä|Mikä ero on kylällä ja pikkukylällä?}} ja noin 80 suuremmassa kylässä. Heillä on oma kulttuuriautonomiansa ja karjalan kieltä opetetaan 11 koulussa ja Lihoslavlin opettajaopistossa. Vuoteen 2007 mennessä viisi opiskelijaa oli valmistunut Tverin yliopistosta karjalan kielen ja kirjallisuuden opettajiksi.
Rivi 19:
[[Kuva:EthnoMap1851.jpg|thumb|right|250px|Karjalaisten asuttamia alueita [[Novgorodin kuvernementti|Novgorodin]] ja [[Tverin kuvernementti|Tverin kuvernementeissa]]. Osa [[Peter von Köppen]]in laatimasta kartasta vuodelta 1851.]]
 
=== 1600-luvulta 1930-luvulle ===
Tverin karjalaiset eli ''saarekekarjalaiset'' ovat 1600-luvulla [[Käkisalmen lääni|Käkisalmen läänistä]] lähteneiden siirtolaistenkarjalaissiirtolaisten jälkeläisiä. Pääasiallisia syitä pakoon lähtöön oli karjalaisten ortodoksinen usko, joka erotti heidät luterilaisista niin sanotuista "suomalaisista karjalaisista", jotka jäivät pääasiassa asuinsijoilleen ruotsalaisen pakkoluterilaistamisen aikana. Myös [[Ruotsi]]n kruunulle maksettavat verot olivat raskaat, samoin muut velvoitteet. Venäjä myös lupasi verohelpotuksia, mikä teki muutosta helpompaa. Suuri karjalaisasutus kehittyi tuolloiseen [[Tverin lääni]]in, mutta heitä pakeni myös [[Aunus|Aunukseen]]. Lisäksi [[Tihvinän karjalaiset|Tihvinä]]n, [[Valdai]]n ja Djorzhan alueelle kehittyi karjalaisten asutuskeskukset.
 
Vuonna 1800 tverinkarjalaisia oli yhteensä 32 670 henkeä, ja 1930-luvulla heitä oli jo peräti 150 617. Tuo aika oli Tverin karjalaisen kulttuurin kehittymisen aikaa, kun [[Latinalaiset aakkoset|latinalaisia kirjaimia]] käyttävä kirjaimistokarjalan kielen kirjaimistoa alkoialettiin kehittyäkehittää. Tulosta myös syntyi, koska vuosina 1932–1938 karjalan kieltä ja kirjallisuutta opetettiin peräti 181 koulussa Tverin alueen 12 piirissä. 100Tuona karjalankielistä kirjaaaikana painettiin tuonasata aikanakarjalankielistä kirjaa.
 
=== 1930-luvun lopulta 2000-luvun alkuun ===
Suosiollinen kansallisuuspolitiikkaa päättyi [[Karjalainen kansallinen piirikunta|Karjalaisen kansallisen piirikunnan]] lakkauttamiseen vuosina 1937-19391937–1939. Tverinkarjalaiset eivät kuitenkaan joutuneet [[Stalinin vainot|laajojen vainojen]] kohteiksi, kuten monet muut [[Suomalais-ugrilaiset kansat|suomensukuiset kansat]] ja vähemmistöt, vaikkakin terroria esiintyyesiintyi myös tverinkarjalaisia kohtaan, ja heitä syytettiin "porvarillisesta nationalismista". Heidät vain unohdettiin kokonaan aina Neuvostoliiton viimeisiin vuosiin asti. TämäNämä 50 vuoden aikavuotta oliolivat kova isku karjalaiselle kulttuurille Tverissä, kun karjalaista väestöä sulautettiin valtaväestöön. Samoin karjalan kielen tilalle tuli venäjä.
 
1990-luvulla karjalaisten kansallinen työ alkoi edetä nopeaa vauhtianopeasti. Vuonna 1990 perustettiin Tverinkarjalaisten kulttuuriseura, josta muodostui vuonna 1996 kansallinen kulttuuriautonomia. Ne toimivat karjalan kielen ja karjalaisen kulttuurin säilyttämiseksi. A. Punzhinan Tverinkarjalan sanakirja ilmestyi vuonna 1994. Lisäksi vuonna 1992 ilmestyi M. Orlovin tekemä [[Aapinen]] nimeltä "''Bukvari"'', vuonna 1996 Z. Turitsevan lukukirja "''Armaš šana"'' ja L. Gromovan tekemä karjalainen oppikirja "''Aiga paissa i ligie karjalakši " karjalaksi)''. Lisäksi vuodesta kehittämisessä on lehden julkaiseminen, koska se kehittää kirjallisuuden kieltä ja hioo julkisen kielenkäytön ilmaisua. Vuodesta 1996 lähtien tverinkarjalaksi on ilmestynyt lehti "''Karielan sana"'', joka on kaksikielinen. Vuonna 1998 ilmestyi runokokoelma S. Tarasovin runokokoelma "''Oma randa"'' ja vuonna 2004 ensimmäinen tverinkarjalainen proosateos "''Kuzjmicca"'' tekijänään N. Balakirev. Vuonna 2007 ilmestyi laulukirja "''Virži"''. Suomessa vuonna 1993 perustettu Tverinkarjalaisten ystävät R.y on tehnyt merkittävää työtä karjalaisen kirjallisuuden kehittämisessä, ja se on ollut mukana 1990-luvulla tukemassa karjalaisten oppikirjojen painamisessapainamista. Kaikesta huolimatta tverinkarjalaisten kieli ja kulttuuri on säilynyt suhteellisen hyvin ottaen huomioon yli 400 vuoden asumishistorian keskellä Sisä-Venäjää.
 
1990-luvulla karjalaisten kansallinen työ alkoi edetä nopeaa vauhtia. Vuonna 1990 perustettiin Tverinkarjalaisten kulttuuriseura, josta muodostui vuonna 1996 kansallinen kulttuuriautonomia toimivat karjalan kielen ja karjalaisen kulttuurin säilyttämiseksi. A. Punzhinan Tverinkarjalan sanakirja ilmestyi vuonna 1994. Lisäksi vuonna 1992 ilmestyi M. Orlovin tekemä [[Aapinen]] nimeltä "Bukvari", vuonna 1996 Z. Turitsevan lukukirja "Armaš šana" ja L. Gromovan tekemä karjalainen oppikirja "Aiga paissa i ligie karjalakši " karjalaksi). Lisäksi vuodesta kehittämisessä on lehden julkaiseminen, koska se kehittää kirjallisuuden kieltä ja hioo julkisen kielenkäytön ilmaisua. Vuodesta 1996 lähtien tverinkarjalaksi on ilmestynyt lehti "Karielan sana", joka on kaksikielinen. Vuonna 1998 ilmestyi runokokoelma S. Tarasovin runokokoelma "Oma randa" ja 2004 ensimmäinen tverinkarjalainen proosateos "Kuzjmicca" tekijänään N. Balakirev. 2007 ilmestyi laulukirja "Virži". Suomessa 1993 perustettu Tverinkarjalaisten ystävät R.y on tehnyt merkittävää työtä karjalaisen kirjallisuuden kehittämisessä ja se on ollut mukana 1990-luvulla tukemassa karjalaisten oppikirjojen painamisessa. Kaikesta huolimatta tverinkarjalaisten kieli ja kulttuuri on säilynyt suhteellisen hyvin ottaen huomioon yli 400 vuoden asumishistorian keskellä Sisä-Venäjää.