Ero sivun ”Kent Nilsson” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Palkintolaatikoita |
Lax (keskustelu | muokkaukset) Täydennystä ensimmäisten lähteiden kera + fix - tynkä |
||
Rivi 1:
{{MitalitaulukkoYlä}}
'''Kent Åke "Kenta" Nilsson''' (s. [[31. elokuuta]] [[1956]] [[Nynäshamn]], [[Ruotsi]]) on entinen ruotsalainen [[jääkiekko]]ilija. Keskushyökkääjänä pelanneen Nilssonin ammattilaisura kesti 1976–1997 ja sinä aikana hän edusti [[WHA]]- ja [[NHL]]-seuroja [[Winnipeg Jets (1972–1996)|Winnipeg Jets]], [[Atlanta Flames]], [[Calgary Flames]], [[Minnesota North Stars]] ja [[Edmonton Oilers]]. Atlanta Flames varasi hänet numerolla 64 vuonna 1976. Nilsson pitää hallussaan Calgary Flamesin yhden kauden syöttöpiste- ja piste-ennätyksiä.▼
{{MitaliMaa| {{Ruotsi}}}}
{{MitaliLaji| Miesten [[jääkiekko]]}}
{{MitaliKilpailu| [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut|MM-kilpailut]]}}
{{Hopeaa| [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1990|Sveitsi 1990]] | }}
{{MitalitaulukkoAla}}
▲'''Kent Åke "Kenta" Nilsson''' (s. [[31. elokuuta]] [[1956]] [[Nynäshamn]], [[Ruotsi]]) on
Nilsson edusti [[Ruotsin jääkiekkomaajoukkue|Ruotsin maajoukkuetta]] kolmessa [[Jääkiekon maailmancup|Kanada-cupissa]] ja kolmissa [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut|MM-kilpailuissa]]. [[Kanada-cup 1984|Kanada-cupissa 1984]] ja [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1990|MM-kilpailuissa 1990]] hän saavutti hopeaa.<ref name="prosp"/> [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1989|MM-kilpailuissa 1989]] hän teki kolme maalia ja sai 11 syöttöpistettä, joten hän kokosi samat 14 tehopistettä kuin turnauksen pistepörssin voittaja ja oli tehokkain ruotsalaispelaaja.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Honkavaara, Aarne; Mennander, Ari & Vuorinen, Jukka-Pekka (toim.) | Nimike = Jääkiekkokirja 1989–1990 | Vuosi = 1989 | Sivu = 159 | Julkaisija = Uusi Suomi Oy / Kiekkolehti | Tunniste = ISSN 0784-3321}}</ref> Seuraavan vuoden MM-kilpailuissa hän teki kymmenen maalia ja antoi kaksi maalisyöttöä, millä hän oli pistepörssissä kolmas ja jälleen paras ruotsalainen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Honkavaara, Aarne (päätoim.) | Nimike = Jääkiekkokirja 1990–1991 | Vuosi = 1990 | Sivu = 195 | Julkaisija = Uusi Suomi Oy / Kiekkolehti | Tunniste = ISSN 0784-3321}}</ref>
Nilsson edusti uransa alussa kotimaassaan [[Djurgårdens IF Hockey|Djurgårdens IF:ää]] kausina 1973–1976 ja [[AIK IF|AIK:ta]] kaudella 1976–1977. NHL-seura [[Atlanta Flames]] varasi Nilssonin vuoden 1976 [[NHL:n varaustilaisuus|varaustilaisuuden]] neljännellä kierroksella 64. varausvuorolla. Nilsson aloitti Pohjois-Amerikan uransa kuitenkin WHA-liigan Winnipeg Jetsissä kausina 1977–1979 ja teki molempina kausina runkosarjassa 107 tehopistettä. Winnipeg voitti molempina kausina [[Avco Cup|mestaruuden]], ja Nilsson valittiin avauskaudellaan WHA:n vuoden tulokkaaksi. Vuonna 1979 Nilsson siirtyi NHL-seura Atlanta Flamesiin, jonka mukana hän vuotta myöhemmin muutti Calgaryyn.<ref name="prosp"/> Hän pelasi seurassa vuoteen 1985 saakka ja teki [[NHL-kausi 1980–1981|kaudella 1980–1981]] NHL:n runkosarjassa 49 maalia ja 82 syöttöpistettä eli yhteensä 131 tehopistettä,<ref name="prosp"/> ja hänen hallussaan on edelleen Calgary Flamesin yhden kauden syöttöpiste- ja tehopiste-ennätys.{{Lähde?}} Myös [[NHL-kausi 1982–1983|kaudella 1982–1983]] Nilsson ylitti sadan tehopisteen rajan ja jäi [[NHL-kausi 1984–1985|kaudella 1984–1985]] siitä vain yhden pisteen päähän. Vuonna 1985 Nilsson siirtyi Minnesota North Starsiin ja kesken [[NHL-kausi 1986–1987|kauden 1986–1987]] Edmonton Oilersiin, jossa hän voitti Stanley Cupin.<ref name="prosp"/> Mestaruuskauden pudotuspeleissä hän teki kuusi maalia ja antoi 13 maalisyöttöä ja oli joukkueensa viidenneksi paras pistemies [[Wayne Gretzky]]n, [[Mark Messier]]in, [[Glenn Anderson]]in ja [[Jari Kurri]]n jälkeen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Honkavaara, Aarne; Mennander, Ari & Vuorinen, Jukka-Pekka (toim.) | Nimike = Jääkiekkokirja 1987–1988 | Vuosi = 1987 | Sivu = 158 | Julkaisija = Uusi Suomi Oy / Kiekkolehti | Tunniste = ISSN 0784-3321}}</ref>
Vuonna 1987 Nilsson palasi Eurooppaan. Kaudella 1987–1988 hän pelasi kaksi ottelua sveitsiläisseura [[HC Lugano]]ssa ja suurimman osan kautta italialaisessa [[HC Bolzano-Bozen|HC Bolzanossa]], jossa hän voitti [[Serie A (jääkiekko)|Italian mestaruuden]]. Kaudella 1988–1989 hän pelasi Djurgårdens IF:ssä ja voitti [[Luettelo jääkiekon Ruotsin mestareista|Ruotsin-mestaruuden]]. Tämän jälkeen hän edusti kolme kautta sveitsiläisseura [[EHC Kloten]]ia ja pelasi kauden 1992–1993 jälleen Djurgårdenissa. Pelaajauransa viimeiset viisi kautta hän pelasi [[Itävalta|Itävallassa]], [[Norja]]ssa, [[HockeyTvåan|Ruotsin II-divisioonassa]], [[Saksa]]ssa ja [[Espanja]]ssa sekä kuusi ottelua NHL:ssä Edmonton Oilersin joukkueessa [[NHL-kausi 1994–1995|kaudella 1994–1995]].<ref name="prosp"/>
Nilsson palkittiin Pohjois-Amerikan parhaana ruotsalaispelaajana [[Viking Award]]illa vuonna 1981 ja Ruotsin parhaana pelaajana [[Guldpucken]]illa vuonna 1989. Pelaajauransa jälkeen hän on toiminut pitkään pelaajatarkkailijana Edmonton Oilersille ja [[Florida Panthers]]ille.<ref name="prosp"/>
Kent Nilssonin pojista [[Robert Nilsson]] on pelannut jääkiekkoa Ruotsin maajoukkueessa ja Anders Nilsson alasarjoissa.<ref name="prosp"/>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
Rivi 18 ⟶ 38:
}}
▲{{DEFAULTSORT:Nilsson, Kent}}
[[Luokka:Ruotsalaiset jääkiekkoilijat]]
[[Luokka:Atlanta Flamesin varaamat pelaajat]]
| |||