|
}}
'''Käärmeenkielikasvit''' (''Ophioglossaceae'') on [[Ophioglossales]]-[[Lahkolahko (biologia)|lahkoon]] kuuluva saniaisheimo. Käärmeenkielikasveihin kuuluu ainakin seitsemän [[Sukusuku (biologia)|sukua]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.theplantlist.org/1.1/browse/P/Ophioglossaceae/|nimeke=The Plant List (''Ophioglossaceae'')|julkaisu=The Plant List|ajankohta=2013|julkaisija= The Plantlist |viitattu=2018-01-16|ietf-kielikoodi=en}}</ref>.
Käärmeenkielikasvit ovat monivuotisia [[Saniaisetsaniaiset|saniaisia]], joilla on lyhyt [[juurakko]]. Käärmeenkielikasvien [[Lehtilehti (kasvitiede)|lehdet]] ovat [[Lehtiruotilehtiruoti|ruodillisia]] ja [[lehtilapa]] on kaksiosainen. Alempi lehtilapa on vihreä sekä ehyt tai [[Lehdykkälehdykkä|lehdykällinen]], eikä siinä ole [[Itiöpesäkeitiöpesäke|itiöpesäkkeitä]]. Ylemmässä lehtilavassa on itiöpesäkkeitä, ja se kasvaa yleensä suoraan ylöspäin. Itiöpesäkeryhmät ovat [[tähkä]]mäisenä tai [[Terttuterttu (kukinto)|terttukukintoa]] muistuttavana ryhmänä. Itiöpesäkkeet ovat kahdessa erillisessä tai yhteen kasvaneessa rivissä. Käärmeenkielikasveilla on myös maanalainen [[symbioosi]]suhde [[sienirihmasto]]jen kanssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://linnaeus.nrm.se/flora/orm/ophioglossa/welcome.html|nimeke=Den virtuella floran: Låsbräkenväxter (Ophioglossaceae)|tekijä=Anna-Lena Anderberg|julkaisu=Den virtuella floran|ajankohta=1997|julkaisija=Naturhistoriska riksmuseet|viitattu=2018-01-16 |Kieli = {{sv}} }}</ref>
[[Suomi|Suomessa]] tavataan yhteensä kahdeksaa käärmeenkielikasvien heimoon kuuluvaa [[laji]]a, joista suurin osa on [[Noidanlukotnoidanlukot|noidanlukkoja]] (''Botrychium'').<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/taxa.php?key=Ophioglossaceae&year=2016|nimeke=Kasviatlas 2016: Käärmeenkielikasvit (Ophioglossaceae)|tekijä=Raino Lampinen & Tapani Lahti|julkaisu=Kasviatlas| julkaisija=Luonnontieteellinen keskusmuseo|viitattu=2018-01-16 }}</ref>
== Sukuja ==
== Levinneisyys ==
Käärmeenkielikasvien levinneisyysalue ulottuu yli koko maapallon, mutta kuivimmilta ja kylmimmiltä alueilta ne puuttuvat. <ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Christenhusz, M. J. M., Fay, M. F. & Chase M. W.|Nimeke=Plants of the World. An illustrated encyclopedia of vascular plants.|Vuosi=2017|Sivu=25|Julkaisija=Kew Publishing, Royal Botanic Gardens, Kew}}</ref>.
== Evoluutio ==
Käärmeenkielikasvien fossiilihistoria on hyvin niukka, mutta [[Molekyylikello|molekyylikellotutkimuksetmolekyylikello]]tutkimukset viittaavat siihen, että ryhmä olisi noin 160 miljoonaa vuotta vanha. [[Morfologia (biologia)|Morfologisesti]] heimo on omalaatuisensa, mutta molekyylitutkimusten mukaan lähin sukulainen on [[Haarusanikkaisethaarusanikkaiset|haarusaniaiskasvien]] heimo (Psilotaceae). Kummallakaan ei ole [[Juuri|juurikarvoja]], ja niillä on samanlaiset sienijuuren varassa elävät sukusoluja tuottavat elämänvaiheet eli [[Gametofyyttigametofyytti|gametofyytit]]. Morfologisia yhteyksiä on myös [[Alkupaljassiemenisetalkupaljassiemeniset|alkupaljassiemenisiin]] (Progymnospermae), mutta fossiilitodisteet puuttuvat. <ref name=":0" />
Christenhusz ja muut 2017<ref name=":0" /> jakavat heimon neljään nykyään elävään sukuun. [[Noidanlukot]] (''Botrychium'') on niistä runsaslajisin (n. 50 lajia) ja [[Käärmeenkieletkäärmeenkielet|käärmeenkieliä]] (''Ophioglossum'') on n. 30 lajia. Suvuissa ''[[Helminthostachys]]'' ja ''[[Mankyua]]'' on kummassakin vain yksi laji. Näin heimon koko lajiluku on noin 80.
== Käyttö ==
Noidanlukkoja ja käärmeenkieliä on käytetty perinteisesti haavojen hoitoon. Aasiassa käytetään joskus joitakin heimon lajeja vihanneksina. Aiemmin Uuden-Seelannin [[maorit]] käyttivät ravinnokseen erästä noidanlukkolajia (''[[Botrychium australe]]'').<ref name=":0" />
== Lähteet ==
| 