Ero sivun ”Ilmakemia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Lähteen päivitys webarcivesta ja lisää lähteitä.
 
Rivi 1:
'''Ilmakemia''' on [[ilmakehätieteet|ilmakehätieteisiin]] kuuluva luonnontieteiden ala,<ref name="Finto.ilmakemia"/> joka tutkii ilman [[Kemiallinen reaktio|reaktiivisia yhdisteitä]] [[Kemiallinen prosessi|kemiallisia prosesseja]] ja lähteitä ilmakehässä.<ref (tainame="Ilmatieteen.laitos.Ilmakemian.tutkimus"/> laajemminIlmakemia erikoskettaa planeettojenmonia kaasukehissä).muita tieteenaloja kuten [[kemia]]a, [[meteorologia]]a, [[fysiikka]]a ja [[biologia]]a.
 
Ilmakehän kemiallinen rakenne ja sen muutokset ovat tärkeitä, koska se vaikuttaa elollisen luonnon selviämiseen maapallolla. Esimerkkejä ilmakemian tutkimista ongelmista ovat [[happamoituminen]], [[otsonikato]], [[ilmansaasteet]] ja [[ilmaston lämpeneminen|ilmaston lämpenemiseen]] liittyvät tekijät.<ref name="Ilmatieteen.laitos.Ilmakemian.tutkimus"/><ref name="Oulu.fi.Ihminen.muuttaa.luontoa"/>
Ilmakemia koskettaa monia muita tieteenaloja kuten [[kemia]]a, [[meteorologia]]a, [[fysiikka]]a ja [[biologia]]a.
 
Monet ilmakemian keskeisistä teorioista on kehitetty vasta 1970- ja 1980-luvuilla. Esimerkki tällaisesta on [[otsonikato]], jonka löytyminen Etelämantereelta 1985 vaati uusia teorioita sen kemian selittämiseksi.<ref>{{Verkkoviite| Osoite name= http://www"Otsonikato.ymparistoja.fi/download.asp?contentid=23672&lan=fi | Tekijä = Taalas ja Tuomenvirta | Nimeke = Otsonikato ja UV-säteily | Julkaisija = Ympäristöministeriö}}<"/ref>
Ilmakehän kemiallinen rakenne ja sen muutokset ovat tärkeitä, koska se vaikuttaa elollisen luonnon selviämiseen maapallolla. Esimerkkejä ilmakemian tutkimista ongelmista ovat [[happamoituminen]], [[otsonikato]], [[ilmansaasteet]] ja [[ilmaston lämpeneminen|ilmaston lämpenemiseen]] liittyvät tekijät.
 
Monet ilmakemian keskeisistä teorioista on kehitetty vasta 1970- ja 1980-luvuilla. Esimerkki tällaisesta on [[otsonikato]], jonka löytyminen Etelämantereelta 1985 vaati uusia teorioita sen kemian selittämiseksi.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=23672&lan=fi | Tekijä = Taalas ja Tuomenvirta | Nimeke = Otsonikato ja UV-säteily | Julkaisija = Ympäristöministeriö}}</ref>
 
== Katso myös ==
* [[typen kierto luonnossa]]
* [[hapen kiertokulku]]
* [[hiilen kiertokulku]]
* [[rikin kiertokulku]]
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|viitteet}}=
*<ref name="Otsonikato.ja.UV-säteily">{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20070930034739/http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=23672&lan=fi | Arkistoitu = 30.9.2007 | Nimeke = Globaalit ilmakehämuutokset – Otsonikato ja UV-säteily | Tekijä = Taalas, Petteri & Tuomenvirta, Heikki | Julkaisija = Ymparisto.fi, Ilmatieteen laitos | Viitattu = 2.6.2020}}</ref>
*<ref name="Finto.ilmakemia">{{Verkkoviite | Osoite = https://finto.fi/yso/fi/page/p26207 | Nimeke = ilmakemia | Julkaisu = Finto – YSO – Yleinen suomalainen ontologia | Viitattu = 2.6.2020}}</ref>
*<ref name="Ilmatieteen.laitos.Ilmakemian.tutkimus">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmakemian-tutkimus | Nimeke = Ilmakemian tutkimus | Ajankohta = 28.11.2014 | Julkaisu = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 2.6.2020}}</ref>
*<ref name="Oulu.fi.Ihminen.muuttaa.luontoa">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/ekologia7.html | Nimeke = Ihminen muuttaa luontoa | Julkaisu = Oulu.fi | Viitattu = 2.6.2020}}</ref>
}}
 
== Aiheesta muualla ==
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.ilmatieteenlaitos.fi/otsoni | Nimeke = Otsonikato | Julkaisu = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 2.6.2020}}
*[http://www.physics.helsinki.fi/suomi/opetus/ohjelma78/ilmakemia.html Keskeisin sisältö] Helsingin yliopiston Ilmakemian kurssilla
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.astro.utu.fi/zubi/atmosph/chem.htm | Nimeke = Ilmakehän kemiallinen koostumus | Julkaisu = Oulu.fi | Viitattu = 2.6.2020}}
*[http://www.cac.yorku.ca/intro.html What is Atmospheric Chemistry] York University, Kanada {{en}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/kun-kaupungista-puuttuu-puhdas-ilma | Nimeke = Kun kaupungista puuttuu puhdas ilma | Tekijä = Minna Meriläinen-Tenhu | Ajankohta = 28.6.2018 | Julkaisu = Helsingin Yliopisto | Viitattu = 2.6.2020}}
* {{Kirjaviite | www = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/1160/ilmakeha.pdf | Tekijä = Nevanlinna, Heikki (toim.) | Nimeke = Ilmakehä-ABC – Selittävä asiasanasto | Vuosi = 2008 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | ISBN = 978-951-697-671-9 | Viitattu = 2.6.2020}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.york.ac.uk/chemistry/undergraduate/courses/options/atmospheric/ | Nimeke = Atmospheric Chemistry | Julkaisu = University of York, Department of Chemistry | Viitattu = 2.6.2020 | Kieli = {{en}}}}
 
{{Tynkä/Maantiede}}