Ero sivun ”Ruotsinsuomalaiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) p tarkempi linkki |
→Historia: w, on artikkeli |
||
Rivi 39:
Ruotsin alueella on jo esihistoriallisella ajalla asunut [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaista kieltä]] puhuvia väestöryhmiä, kuten [[saamelaiset|saamelaisten]] esivanhempia. [[Tukholma]]n kaupunki houkutteli keskiajalla siirtolaisia Suomesta sekä ruotsin- että suomenkielisiltä alueilta.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 20</ref> Tukholmassa oli 1600-luvun lopulla noin 30 000 asukasta, joista lähes 3 000 oli suomalaisia. Suomalaisia toimi 1600-luvun Tukholmassa erityisen runsaasti [[Kirvesmies|kirvesmiehinä]], nuottakalastajina sekä esimerkiksi viinin- ja raudankantajien ammattikunnissa ja palvelusväkenä, [[piika|piikoina]] ja [[renki|renkeinä]].<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 64-65</ref> [[Ammattikunta]]rakenne ryhmitti merkittävän osan Tukholman suomalaisasutuksesta [[Södermalm]]ille.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 68</ref>
Ruotsin pohjoisosat saivat keskiajalla suomenkielistä uudisasutusta, josta [[Tornionlaakso]]n [[meänkieli|meänkieltä]] puhuvat [[länsipohjalaiset]] polveutuvat. 1600-luvulla Keski- ja Pohjois-Ruotsin erämaihin siirtyi kaskenpoltolla eläviä [[savolaiset|savolaistaustaisia]] uudisraivaajia. Nämä [[metsäsuomalaiset]] (ruots. ''skogsfinnar'') sulautuivat lopullisesti ruotsinkieliseen väestöön 1900-luvun alussa jättäen kuitenkin muistoksi itsestään [[Luettelo Ruotsin suomenkielisistä paikannimistä|suomalaisperäistä paikannimistöä]].
=== 1900-luvulta 2000-luvulle ===
| |||