Wikipedia

Ero sivun ”Kuolleenmeren kääröt” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 84.250.64.26) ja palautettiin versio 18744182, jonka on tehnyt Putsari
"–"
Rivi 10:
Kääröjen kirjoittajista ei ole tietoa. Perinteisesti kirjoittajat on yhdistetty lähistöllä olevan [[Khirbet Qumran|Khirbet Qumranin]] asukkaisiin. Näitä on pidetty myös muista lähteistä tunnettuina [[essealaiset|essealaisina]]<ref name="bbc" />. Esselaisteorian ja varhaisen Qumran-tutkimuksen mukaan asukkaat olivat irroittautuneet omaksi lahkokseen noin 100-luvun eaa. puolivälissä. Syynä tähän olisi ollut kiista [[ylipappi|ylipapista]] [[Jerusalemin toinen temppeli|Jerusalemin temppelissä]]. Yhteisö olisi elänyt tiukkojen sääntöjen mukaan aina vuoden [[68|68 jaa.]] [[Ensimmäinen juutalaissota|juutalaissotaan]] saakka ja kätkenyt kääröt yhteisön asuinpaikan lähellä sijaitseviin luoliin.<ref name="johdatusraamattuun2">Kuula, Nissinen & Riekkinen, s. 24–32</ref>
 
Uudemman tutkimuksen mukaan asutus Qumranilla on alkanut vasta noin [[50 eaa.|100–50 eaa.]]<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jodi Magness|Nimeke=The Archaeology of Qumran and the Dead Sea Scrolls|Vuosi=2002|Sivu=|Julkaisupaikka=Grand Rapids, MI|Julkaisija=Eerdmans}}</ref> eikä asukkaita voi kiistatta yhdistää varmasti tai pelkästään tekstien kirjoittajiin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jutta Jokiranta|Otsikko=Qumranin liike ilman Qumrania: Qumranin tekstien uskonnolliset yhteisöt|Julkaisu=Teologinen Aikakauskirja|Ajankohta=2013|Numero=3|Sivut=210-23210–23|Julkaisija=}}</ref> Qumranin tekstien perusteella puhutaan usein laajemmasta Qumranin liikkeestä tai Kuolleenmeren kääröjen yhteisöistä, jotka olivat vastuussa tekstien laatimisesta, kopioimisesta ja säilyttämisestä ja jotka todennäköisesti asuivat useammassa kuin yhdessä paikassa.
 
Suurin osa käsikirjoituksista sijoittuu vuosien [[200 eaa.]] ja [[100|100 jaa.]] välille. Kääröillä on ollut satoja eri kirjoittajia. Qumranin kääröt kertovat [[kristinusko]]a vanhemmasta [[juudea]]laisesta ryhmästä ja juutalaisista uskomuksista ja käytännöistä.
Rivi 19:
[[Radiohiiliajoitus|Radiohiiliajoituksen]], tekstianalyysien ja käsiala-analyysien perusteella kirjoitukset on tehty eri aikoina 100-luvun eaa. ja ensimmäisen vuosisadan välisenä aikana.
 
Luolasta löytynyt Suuri [[Jesajan kirja|Jesajan käärö]] (käärö 1Qlsa-a) on radiohiiliajoituksella päivätty vuosien 335 eaa.&ndash;107335–107 eaa. välille<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.allaboutarchaeology.org/dead-sea-scrolls-2.htm | Nimeke=Dead Sea Scrolls - Book Of Isaiah | Julkaisu=All About Archeology | Viitattu=20.10.2010}}</ref> ja paleografisin perustein noin vuoteen 125 eaa. Se on toiseksi suurin Qumranista löydetyistä kääröistä, pituudeltaan 7,34 metriä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://dss.collections.imj.org.il/isaiah|nimeke=The Digital Dead Sea Scrolls|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=8.3.2018}}</ref> Tätäkin pitempi on Temppelikäärö, 8,146 metriä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://dss.collections.imj.org.il/temple|nimeke=The Digital Dead Sea Scrolls|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
Antiikin aikaisten käsikirjoitusten jäänteitä on löytynyt myös muualta lähistöltä, muun muassa [[Masada]]n linnoituksesta.
Rivi 58:
Qumranin arkeologia on kiistelty aihe, josta tutkijat eivät ole yksimielisiä ja jossa pääsy aineistoon on vaikeuttanut tulkintaa. 2000-luvulla on ilmestynyt erilaisia näkemyksiä edustavia tulkintoja. Yhdysvaltalainen [[Jodi Magness]] julkaisi teoksen ''The Archaeology of Qumran and the Dead Sea Scrolls'' vuonna 2002. Magness noudattaa perinteistä de Vauxin tulkintalinjaa seuraten pitkälti de Vauxin julkaistuja raportteja, mutta on tehnyt tarkennuksia muun muassa asutuskompleksin ajoitukseen. Suomalaiset [[Minna Lönnqvistin|Minna Lönnqvist]] ja [[Kenneth Lönnqvistin|Kenneth Lönnqvist]] ovat julkaisseet teoksen ''Archaeology of the Hidden Qumran: the New Paradigm'', jossa he perustavat tutkimuksensa paikan päällä tehdyille Qumranin raunioiden uusille mittauksille, luonnontieteellisille menetelmille ja de Vauxin alkuperäisten julkaisemattomien arkeologisten löytöjen tutkimuksille. Lönnqvistien teorian mukaan Qumranin yhteisö todennäköisesti koostui essealaisista mutta oli juutalaisten riittien ohella omaksunut synkretistisiä hellenistisiä [[mysteeriuskonto|mysteerirituaaleja]] sekä [[auringonpalvonta]]a.
 
Israelilainen arkeologi [[Yizhar Hirschfeld]] puolestaan julkaisi vuonna 2004 teoksen ''Qumran in Context: Reassessing the Archaeological Evidence''. Hirschfeld, joka myös on tutkinut Qumranin raunioita, katsoo Donceelien tapaan, ettei raunioilla ja luolilla ole mitään yhteyksiä, vaan että rauniot edustavat tyypillistä roomalaista linnoitettua maatilaa. Kääröt ovat Hirschfeldin mukaan peräisin Jerusalemin temppelistä, ja ne piilotettiin luoliin juutalaissotin aikana 66–73/74 jaa. Edesmenneen Hirschfeldin teorian kaltaista linjaa noudatetaan nyky-Israelissa, jossa viimeisimmissä kaivauksissa [[Yizhak Magen]] ja [[Yuval Peleg]] ovat katsoneet alueen rauniot pakolaisten asuttamaksi ja ehdottaneet raunioiden toimineen myös keramiikanvalmistuskeskuksena.<ref>Ks. Magen, Y. & Peleg, Y. (2006) ”Back to Qumran: Ten Years of Excavations and Reserach, 1993-2004”1993–2004”, teoksessa ''The Site of the Dead Sea Scrolls: Archaeological Interpretations and Debates'', toim. Galor, K., Humbert, J.-B. & Zangenberg, J., Leiden: Brill.</ref>
 
=== Salaliittoteoriat ===
Rivi 69:
 
== Tutkimusta Suomessa ==
Suomessa on kansainvälisesti tunnettu tutkimusperinne ainakin 1990- ja 2000-luvuilta lähtien, jolloin on valmistunut useita väitöskirjoja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Metso, Sarianna.|Nimeke="Qumran Research in Nordic Countries"|Vuosi=2012|Sivu=611-619611–619|Selite=Devorah Dimant and Ingo Kottsieper (ed.), The Dead Sea Scrolls in Scholarly Perspective: A History of Research. Studies on the Texts of the Desert of Judah 99.|Julkaisija=Brill}}</ref>
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuolleenmeren_kääröt”