Ero sivun ”Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista” versioiden välillä

"–"
("vuosiluku–vuosiluku")
("–")
''Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista'' sai alkunsa Pariisissa.<ref name="ateljee">[http://www.albertedelfeltinateljee.fi/taiteilija/ C. Magnusson: Taiteilija Albert Edelfelt. Albert Edelfeltin ateljee.]</ref> Edelfelt sai Pariisissa oppia myös [[Jules Bastien-Lepage]]lta, johon tutustuttuaan hän alkoi kuvata arkielämää [[Ulkoilmamaalaus|ulkoilmamaalauksen]] hengessä. Bastien-Lepage kommentoi myös tätä maalausta, ja kehui keskeisten hahmojen kuvausta.<ref name="selko" /><ref name="nikke">[http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/edelfelt.html Kulta-aika Albert Edelfelt]</ref>
 
''Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista'' otettiin hyvin vastaan [[Pariisin salonki|Pariisin salongissa]], vaikka historiamaalauksen aika oli varsinaisesti Pariisissa jo ohi. Tuolloin kuitenkin erilaiset kuolemaan liittyvät aiheet olivat muodissa<ref> Frank Claustrat, 2000, Albert Edelfeltin teokset ja niiden vastaanotto Ranskassa vuosina 1877–1889, Ateneumin taidemuseon näyttelyteoksessa Tuntematon horisontti - Suomen taidetta 1870–1920, Helsinki: Ateneumin taidemuseo </ref>. Kiinnostavimpana pidettyä ulkoilmarealismia Edelfelt pian sovelsikin ''[[Lapsen ruumissaatto|Lapsen ruumissaatossa]]''.<ref name="ateljee">[http://www.albertedelfeltinateljee.fi/taiteilija/ C. Magnusson: Taiteilija Albert Edelfelt. Albert Edelfeltin ateljee.]</ref>
Edelfelt ehti maalaamaan uransa alussa silti muitakin historiamaalauksia, kuten ''[[Kuningatar Blanka]]'' (1877), ''[[Poltettu kylä]]'' (1879).<ref name="nikke" /> ja ''[[Porilaisten marssi (maalaus)|Porilaisten marssi]]'' (1892).<ref name="edu">[http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/albporil.html Kultakausi, Porilaisten marssi 1808-09]</ref>