Ero sivun ”Ulvilan kirkko” versioiden välillä

{{lupaava artikkeli}}

1200-luvun lopusta lähtien Ulvilassa toimi ilmeisesti kaksi puukirkkoa. Ruotsalaisia uudisasukkaita ja kauppiaita palvelleen Liikistön kirkon ohella toinen oli Ulvilan nykyisen kirkon paikalla sijainnytsijainnut puukirkko, joka oli sen ympäristössä vaikuttaneiden kauppiaiden ja käsityöläistem pyhäkkö. Kirkko toimi mahdollisesti saksalaisten kauppiaiden perustaman Pyhän Gertrudin killan yhteydessä. Kun Ulvilan seudun uudisasutus irtaantui seurakunnallisesti Kokemäestä, antoi [[Turun piispa]] [[Ragvald II]] vuonna 1311 määräyksen kivikirkon rakentamisesta Liikistöön. Rakentaminen jäi kuitenkin kesken, ja kirkosta valmistuivat vain perustukset.<ref name="lehtinen 1967b"/> Joen madalluttua Liikistön saaren ympärillä asutuksen ja kaupan painopiste siirtyi puolentoista kilometrin päähän alajuoksulle, jonne muodostui 1365 kaupunkiprivilegiot saanut [[Ulvilan keskiaikainen kaupunki]].<ref>Suvanto 1973, s. 280–282.</ref>

Vuonna 1332 Turun piispa [[Pentti Gregoriuksenpoika]] antoi määräyksen uuden puukirkon rakentamisesta Ulvilan kirkon nykyiselle paikalle. Se oli ilmeisesti valmis jo 1346, jolloin piispa [[Hemming]] vieraili [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunnassa]] suorittamassa useita kirkollisia vihkimisiä. Varma tieto on, että Hemming vihki Ulvilan hautausmaan vuonna 1347, ja myös Ulvilan kirkkoherra mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran samana vuonna. Itsenäisen seurakunnan perustamisen myötä seudun nimeksi oli vakiintunut Ulvila aiemmin käytetyn Liikistön sijaan. Samalla Liikistön kirkko jäi pois käytöstä, ja seudun kirkollinen toiminta keskittyi uuteen puukirkkoon.<ref name="hiekkanen 2014"/><ref name="lehtinen 1967c">Lehtinen 1967, s. 25–31.</ref>

[[Markus Hiekkanen|Markus Hiekkasen]] kuitenkin esitti vuonna 1994 julkaisemassaan väitöskirjassa, että kirkko olisi rakennettu vasta 1485–1490. Hänen mukaansa Kronqvist oli tulkinnut käyttämiään lähteitä virheellisesti.<ref name="tulkki 2006a"/> Vuonna 2007 ilmestyneessä kirjassaan ''[[Suomen keskiajan kivikirkot]]'' Hiekkanen ajoitti kirkon vielä nuoremmaksi. Rakennuksen piirteiden, kirjallisten lähteiden ja puulustotutkimuksen mukaan sen kaikki osat on rakennettu vuosien 1495 ja 1510 välillä.<ref name="hiekkanen 2014"/> Kirjallisten lähteiden perusteella Ulvilan kirkko paloi kokonaan vuonna 1429, eikä nykyisessä kirkossa ole havaittavissa jälkiä tulipalosta. Hiekkasen mukaan paikalle rakennettu uusi puukirkko ilmeisesti purettiin vuosina 1495–1510 valmistuneen kivikirkon tieltä. Ajankohtaa tukevat useat rakenteelliset ratkaisut, kuten holvien tukipilarien rakentaminen seinien yhteyteen. Tämä tarkoittaa, että kirkko on holvattu jo rakentamisen yhteydessä. Kronqvistin virheellisen tulkinnan mukaan ensimmäinen kivikirkko oli holvaamaton kapea yksilaivainen kirkko, jota laajennettiin 1400-luvulla ja holvattiin saman vuosisadan lopussa.<ref name="tulkki 2006a"/>

Sisustukseen kuuluvia puuveistoksia on säilynyt 12 kappaletta. Niistä kolme on edelleen kirkossa ja muita säilytetään [[Pori]]ssa sijaitsevan [[Satakunnan Museo]]n kokoelmissa. Kirkossa ovat 1430–1440-luvuilla [[Mecklenburg]]issa veistetyt [[triumfikrusifiksi]] ja Pyhä Olavi sekä 1400-luvun puolivälissä valmistettu [[Pyhä Anna]]. Veistokset on alun perin tehty vuoden 1429 tulipalon jälkeen rakennettuun puukirkkoon.<ref name="hiekkanen 2014"/> Valtionarkeologi [[Carl Axel Nordman]]in mukaan krusifiksin ja Pyhän Olavin veistoksen on tehnyt ”Ulvilan mestariksi” nimetty kuvanveistäjä, joka oli kotoisin [[Lyypekki|Lyypekistä]] tai saanut siellä koulutuksensa. Hänen töitään on myös useissa muissa Satakunnan kirkoissa. Pyhän Annaa esittävässä veistoksessa ”Anna itse kolmantena” ovat mukana myös [[Kristus]] ja [[Neitsyt Maria]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Maliniemi, Aarno ; Juva, Mikko ; Pirinen, Kauko | Nimeke = Novella plantatio : Suomen kirkkohistoriallisen seuran juhlakirja Suomen kirkon juhlavuotena 1955 | Vuosi = 1955 | Julkaisija = Suomen kirkkohistoriallinen seura | Sivu = 130 | Julkaisupaikka = Helsinki | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925407?page=130}}</ref> Se mahdollisesti tehty [[Gotlanti|Gotlannissa]]. Satakunnan Museossa säilytettäviä keskiaikaisia veistoksia ovat muun muassa [[Pyhä Martinus I|Pyhän Martinuksen]], [[Pyhä Vitus|Pyhän Vituksen]], [[Pyhä Erasmus|Pyhän Erasmuksen]], [[Antonios Suuri|Pyhän Antoniuksen]] sekä [[Birgitta (pyhimys)|Pyhän Birgitan]] kuvat. Veistoksista Pyhä Birgitta on ajoitettu noin vuodelle 1500, ja se on ilmeisesti [[Turku|Turussa]] vaikuttaneen suomalaisen taiteilijan työ.<ref name="lehtinen 1967d"/>

Kirkossa on myös kaksi maalaamatonta [[kuninkaanpenkki]]ä, joista toinen on ajoitettu puulustotutkimuksella 1530-luvulle,<ref name="hiekkanen 2014"/> ja toinen on valmistettu kuningas [[Kustaa III]]:n vierailua varten 1790-luvulla.<ref name="hirsjarvi 1932a"/> Penkit ovat täynnä kaiverruksia ja vanhin niissä esiintyvä vuosiluku on 1617.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://eksynytmaisemaan.blogspot.com/2017/08/sata-tarinaa-keskiaikaisista_31.html | Nimeke = Sata tarinaa keskiaikaisista kivikirkoistamme: 20. Ulvilan kirkko | Tekijä = Hursti, Terhi | Julkaisu = Eksynyt maisemaan | Ajankohta = 31.8.2017 | Julkaisija = Blogspot.com | Viitattu = 6.3.2020}}</ref> Lisäksi esineistöön kuuluvat keskiajan lopulta oleva [[ehtoolliskalkki]] ja jouluaiheinen [[messukasukka]].<ref name="hiekkanen 2014"/> Ulvilan kirkkoherrana toimineen [[Gabriel Fortelius|Gabriel Forteliuksen]] mukaan kirkossa oli vielä 1730-luvulla arvokas hopeinen [[öylätti]]astia, joka oli tehty [[Fincke (suku)|Fincken]] sukuhaudasta löydetystä hopeasta, mutta 150 vuotta myöhemmin esinettä ei kirkossa enää ollut.<ref name="satakunta 300481">{{Lehtiviite | Otsikko = Kiinteitä muinaisjäännöksiä Ulvilan kihlakunnassa | Julkaisu = Satakunta | Ajankohta = 30.4.1881 | Sivut = 1–2 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/369227?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 6.3.2020}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kiinteitä muinaisjäännöksiä Ulvilan kihlakunnassa | Julkaisu = Satakunta | Ajankohta = 14.5.1881 | Sivut = 1–2 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/431802?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 6.3.2020}}</ref> Kuorissa säilytettiin aikaisemmin myös Akseli Kurjen haarniskaa, jonka seurakunta lahjoitti [[Helsingin yliopisto]]n historialliselle museolle vuonna 1875, ja nykyään se on [[Kansallismuseo]]n kokoelmissa.<ref name="hirsjarvi 1932a"/>

Kirkon ensimmäiset tunnetut muutostyöt tehtiin 1630–1640-luvuilla, joilloin [[Katolilaisuus|katolista]] sisustusta muutettiin [[Luterilaisuus|luterilaiseksi]]. Vuonna 1667 alttari siirrettiin kirkkosalin keskeltä nykyiselle paikalleen itäseinustalle. Ennen siirtoa [[Kuori (arkkitehtuuri)|kuorin]] raja sijaitsi ensimmäisen pilasteriparin kohdalla. Kirkossa oli tuolloin myös kuorilehteri, jonka kautta pääsi ullakolle johtaviin muurinsisäisiin portaisiin. Portaikon oviaukko on edelleen runkohuoneen eteläseinässä noin neljän metrin korkeudella. Samana vuonna kirkon molempia päätyjä korotettiin ja sen eteläsivu rapattiin. Vuoden 1765 piispantarkastuksen jälkeen kirkko maalattiin sisältä, jolloin keskiaikaiset vihkiristit jäivät peittoon. Ne löydettiin jälleen vuonna 1970, jolloin uudemmat maalauskerrokset poistettiin seinästä.<ref name="hiekkanen 2014"/><ref name="tulkki 2006a"/>

Ulvilan kirkkomaalle on haudattu muun muassa professori [[Gustaf Renvall]],<ref name="satakunta 300481"/> ruukinpatruuna [[Jonas Beckman]], lääninrovasti [[August Lilius]] ja laulaja [[Veikko Tuomi]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Niemi, Tapio | Nimeke = Veikko Tuomen tarina : elämäkerta | Vuosi = 2005 | Sivut = 298 | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Pilot-Kustannus | Isbn = 978-952-46439-3-1}}</ref> Hautausmaalla ovat myös vuonna 1919 paljastettu [[Harjakankaan taistelu|Harjakankaan]] ja [[Pomarkun taistelu]]issa kaatuneiden [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] [[Valkoiset|valkoisten]] muistomerkki,<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Vapaussodan sankarien muiston kunnioittaminen | Julkaisu = Tampereen Sanomat | Ajankohta = 2.3.1919 | Sivut = 3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1318611?page=3 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 6.3.2020}}</ref> sekä 1939–1945 sankarihauta, jonne on haudattu 101 vainajaa. Sankarihaudan muistomerkki on paljastettu 1949.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tuomisto, Antero | Nimike = Suomalaiset sotamuistomerkit | Sivu = 292 | Vuosi = 1998 | Julkaisija = Suomen Mies | Julkaisupaikka = Espoo | Isbn = 952-98720-5-4}}</ref> Lisäksi hautausmaalla on [[Luovutettu Karjala|Karjalaan]] jääneiden vainajien sekä muualle haudattujen muistomerkit.

Kirkon länsipuolella virtaa Kokemäenjoen vanha suuhaara [[Kirkkojuopa]].<ref name="kyppi"/> Joen ja kirkon välisessä puistossa on keskiajalla perustetun Lutiskan tilan rakennuksia sekä 1990 paljastettu [[Aurora Karamzin]]in muistomerkki.<ref>{{Kansallisbiografia | id = 4614 | nimi = Karamzin, Aurora (1808–1902) | tekijä = Lehto, Katri | vapaa = | ajankohta = 16.9.1997 | viitattu = 6.3.2020}}</ref> Kirkon pohjoispuolella sijaitseva seurakuntakoti on rakennettu vuonna 1969. Sen kahdessa eri rakennuksessa on muun muassa seurakuntasali ja seurakunnan päiväkerhon tiloja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ulvilanseurakunta.fi/kirkkotupa | Nimeke = Kirkkotupa | Ajankohta = | Julkaisija = Ulvilan seurakunta | Viitattu = 6.3.2020}}</ref>

== Lähteet ==