Ero sivun ”Nuorakeraaminen kulttuuri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p nimi |
Lisäsin ovat-sanan. |
||
Rivi 17:
Nuorakeraaminen kulttuuri eli vasarakirveskulttuuri tai venekirveskulttuuri saapui Lounais-Suomeen noin 2800–2500 eaa.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=83|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Koillis-Puolasta ja Baltiasta. Tämän kulttuurimuutoksen on usein tulkittu merkinneen uuden väestön saapumista Suomeen, sillä monet nuorakeraamisen kulttuurin tavat poikkesivat huomattavasti alueella aiemmin vaikuttaneen [[kampakeraaminen kulttuuri|kampakeraamisen kulttuurin]] piirteistä, mitkä kohtaamisen seurauksena vähenivät merkittävästi. Tästä syystä vasarakirveskulttuurin ja rannikolla asuneen kampakeraamisen kulttuurin kohtaamisen on arveltu olleen väkivaltainen ja seurauksena olisi ollut kampakeraamisen väestön vähentyminen lähes sukupuuton partaalle. Tämän rannikon kampakeraamisen kulttuurin kohtaloksi koituneen tapahtuman on katsottu näkyvän yhä suomalaisten genetiikassa pullonkaulana, koska sitä on vaikea sijoittaa Suomen asutushistorian muuhun vaiheeseen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Unto Salo|Nimeke=Suomen Museo 2003: "Suomen ja Hämeen synty"|Vuosi=2003|Sivu=46|Julkaisija=Suomen muinaismuistoyhdistys}}</ref>
Nuorakeraaminen kulttuuri levisi Suomen lounais- ja eteläosaan suurin piirtein [[Kokkola]]n, [[Tampere]]en ja [[Viipuri]]n kautta kulkevan linjan eteläpuolelle. Nuorakeraaminen kulttuuri asui keskieurooppalaisten esikuviensa tavoin paalurakenteesta ja oksapunoksista tehdyissä majamaisissa asumuksissa joissa katto oli tehty oljista. Näin nuorakeraaminen kulttuuri toi Suomeen uuden asumustyypin, [[maja]]n, aiempien alueella vaikuttaneiden kulttuurien asuessa kotamaisissa asumuksissa.<ref name=":0" /> Nuorakeraaminen kulttuuri erotti hyvin jyrkästi Suomen alueen lounais- ja eteläosat sisämaasta. Jako jatkui myöhemmissä kulttuureissa aina rautakaudelle asti. Nuorakeraamiset ihmiset eivät haudanneet vainajiaan kampakeraamisesta kulttuurista tuttuihin punamultahautoihin, vaan yksittäishautoihin ns. hocker-asentoon (kyyrypolviasento, jossa vainaja makaa vasemmalla kyljellään). Saviastiat ovat kampakeraamisia astioita pienempiä ja pyöreitä ja niukkakoristeisia.<ref name="NBA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/7 | Nimeke = Nuorakeraaminen kulttuuri | Julkaisu = Esihistoria – kivikausi | Julkaisija =Museovirasto | Viitattu =16.3.2013 }}</ref> Astian yläreuna koristeltiin usein nuorapainanteilla, kalanruotokuvioilla tai vinoviivavyöhykkeillä.<ref name="HY">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/nuora.html#Kuvaus | Nimeke = Nuorakeramiikka | Julkaisu = Suomen esihistoriallinen keramiikka | Julkaisija = Helsingin Yliopisto Arkeologian laitos | Viitattu =16.3.2013 }}</ref>
Kulttuurin asuinpaikat sijaitsevat vesistöjen lähellä. Ilmeisesti vesistöt olivat tärkeitä kulkureittejä. Niihin aikoihin kulkijoiden käytössä oli lähinnä koverrettu [[ruuhi]] tai [[nahkapohjainen vene]] – lautaveneitä ei ollut vielä .{{lähde}} Löytöpaikat painottuvat Etelä- ja Länsi-Suomeen.<ref>[http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/nuora.html#LevintakarttaNuorakeramiikan levintäkartta Suomessa] Helsingin Yliopisto Arkeologian laitos</ref> Arkeologi Heikki Matiskaisen mukaan nuorakeraaminen kulttuuri saapui Suomeen uuden väestön mukana, kun taas Jukka Luoto uskoo kulttuurin levinneen aikaisemman väestön keskuuteen ilman merkittäviä väestöjen siirtymisiä.{{lähde}} Usein on arveltu, että nuorakeraaminen kulttuuri toi maanviljelyn ja karjanhoidon Suomeen, mutta tästä ei ole löydetty selkeitä todisteita. Astioissa ei ole jälkiä viljan säilyttämisestä eikä maaperästä löydy viljelykasvien siitepölyä. Asuinpaikat ovat usein niittyjen lähellä, mikä voisi viitata eläinten laiduntamiseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Peter Jordan, Marek Zvelebil | Nimeke =Ceramics Before Farming: The Dispersal of Pottery Among Prehistoric Eurasian Hunter-Gatherers | Vuosi =2010 | Sivu = 312 | Selite = | Julkaisija = Left Coast Press | Tunniste = ISBN 9781598742459 | www = http://books.google.fi/books?id=bFHUwl60mTEC&pg=PA312&lpg=PA312 | www-teksti =Google Books | Viitattu =16.3.2013 }}</ref> Ensimmäiset merkit [[vuohi]]sta Suomessa ovat nuorakeraamisen kulttuurin ajalta.<ref>[https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli-kulttuuri/kivikautinen-vuohi-tunnistettiin-arkeologisesta-maanaytteesta] Helsingin yliopisto</ref>
| |||