Ero sivun ”Torma” versioiden välillä
Ak: Uusi sivu: {{Kaupunki2 | virallinen_nimi = Torma | muu_nimi = Торма | lempinimi = | motto = | kuva_taivaanranta = | kuvakoko... |
(ei mitään eroa)
|
Versio 30. toukokuuta 2020 kello 22.29
Torma[1] (ven. То́рма) on kylä Leningradin alueen Jaaman piirin Pustoperän kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee kaksi kilometriä kuntakeskuksesta itään. Kylässä on 79 asukasta (vuonna 2017)[2].
| Torma Торма |
|
|---|---|
  Torma |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Federaatiosubjekti | Leningradin alue |
| Piiri | Jaaman piiri |
| Kunta | Pustoperä |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| Väkiluku (2017) | 79 |
Opoljan pogostaan kuulunut Torman kylä mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1500[3]. Ruotsalaisten 1600-luvun alussa laatiman maakirjan mukaan se oli autiona[4]. Myöhemmin kylässä kerrottiin asuneen inkerikkoja[5].
Peter von Köppenin mukaan vuonna 1848 Tormassa asui 247 venäläistä ja 15 savakkoa[6]. Venäläiset kuuluivat Jastrebinon ortodoksiseen[3] ja savakot Novasolkan luterilaiseen seurakuntaan[6].
Kylän talonpojat olivat 1860-luvulle saakka tilanomistajien maaorjia[3]. Torman maatila lahjoitettiin vuonna 1747 Olsufjevin veljeksille ja vuonna 1801 se jaettiin kahteen osaan. Carl von Tiesenhausen ja hänen vaimonsa Anna rakennuttivat 1800-luvun alussa puisen kartanon, josta on säilynyt puistoalueen jäänteitä. Toinen puolisko kylästä kuului senaattori Alexander von Weymarnille.[7]
1800-luvun lopussa kyläläiset kuuluivat kahtena kyläkuntana Jastrebinon volostiin. Vuonna 1899 niissä oli 253 asukasta, joista 234 oli venäläisiä, 11 suomalaisia ja 8 ”sekoittuneita”. Luterilaisia oli 10 henkeä.[8]
Venäjän vallankumouksen jälkeen muodostettiin Torman kyläneuvosto, joka kuului ensin Jastrebinon volostiin ja vuodesta 1927 Jaaman piiriin. Vuonna 1928 se liitettiin Pustoperän kyläneuvostoon.[9]
Lähteet
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 247. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Administrativno-territorialnoje delenije Leningradskoi oblasti msu.lenobl.ru. 2017. Viitattu 30.5.2020.
- ↑ a b c Sprosi u krajeveda (vastaus 543) Leningradskaja oblastnaja universalnaja nautšnaja biblioteka. Viitattu 30.5.2020.
- ↑ Jordeböcker öfver Ingermanland – Pistsovyje knigi Ižorskoi zemli: tom 1, otdel 2, s. 163. Sankt-Peterburg: Tipografija Imperatorskoi akademii nauk, 1862. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Konkova, O. I.: Ižora: Otšerki istorii i kultury, s. 70. Sankt-Peterburg: MAE RAN, 2009. ISBN 978-5-94348-049-2.
- ↑ a b von Köppen, Peter: Erklärender Text zu der ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements, s. 86. St.-Petersburg: , 1867.
- ↑ Murašova, N.V. & Myslina, N.P.: Dvorjanskije usadby Sankt-Peterburgskoi gubernii: Kingiseppski raion, s. 81–83. Sankt-Peterburg: Informatsionnyi tsentr ”Vybor”, 2003. ISBN 5-93518-028-6.
- ↑ Materialy k otsenke zemel v S.-Peterburgskoi gubernii. Tom I: Jamburgski ujezd, vypusk II, s. 434–440. Sankt-Peterburg: Otsenotšno-statistitšeskoje bjuro S.-Peterburgskogo gubernskogo zemstva, 1904. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Spravotšnik istorii administrativno-territorialnogo delenija Leningradskoi oblasti archive.is. Viitattu 30.5.2020.