Ero sivun ”Mannerheimin patsas (Lahti)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
siirtoaloite
muot., ilmeisesti tuo Thelma ei ollut Mannerheimin oma hevonen
Rivi 13:
}}
 
'''Lahden Mannerheimin ratsastajapatsas''' on [[Lahden rautatieasema]]n viereisellä asematorilla sijaitseva patsas, joka esittää [[Suomen marsalkka]] [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]]ia jahevosen tämän hevostaselässä. TeoksenPatsaan tekijäon ontehnyt [[Lahti|lahtelainen]] [[kuvanveistäjä]] [[Veikko Leppänen]] ja se paljastettiin [[19. joulukuuta]] vuonna [[1959]], <ref>[http://www.sotamuistomerkit.fi/wiki/index.php/Erikoisaiheet#Marsalkan_muistomerkkej.C3.A4 Tammenlehvän perinneliitto, Erikoisaiheet, Marsalkan muistomerkkejä.] Viitattu 13.4.2008</ref> noin puoli vuotta aikaisemmin kuin [[Mannerheimin patsas (Helsinki)|Helsingin ratsastajapatsas]]. Teos on ensimmäinen Suomessa paljastettu Mannerheimin ratsastajapatsas.
 
Veikko Leppänen luonnosteli patsaan alun perin Helsingin ratsastajapatsashanketta varten. Helsingin veistoskilpailun voittajaksi valittiin kuitenkin kuvanveistäjä [[Aimo Tukiainen|Aimo Tukiaisen]] ehdotus, Leppäsen jäädessä kunniamaininnalle. Joukko arvovaltaisia lahtelaisia teki tällöin aloitteen ratsastajapatsaan saamiseksi Lahteen Leppäsen luonnoksen pohjalta. Perustettiin patsastoimikunta, joka järjesti keräyksen hankkeen onnistumiseksi. Patsaan paljastustilaisuudessa oli läsnä tuhansittain entisiä [[rintamamies|rintamamiehiä]] ja [[lotta|lottia]]. Paikalla oli myös tasavallan presidentti [[Urho Kekkonen]], joka jo patsaan valmistumisvaiheessa oli käynyt Leppäsen ateljeessa. <ref name="uusi lahti">[[Uusi Lahti]], [http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=4&story=1227 Lahti oli Mannerheimille tuttu pysähdyspaikka, 15.12.2004.] Viitattu 13.4.2008</ref>
 
Leppäsen mallina toimi silloinen luutnantti Veikko Kustaa Simola, joka myöhemmin vuosina 1977–1985 toimi everstiluutnantiksi ylennettynä [[Lahden sotilaspiiri]]n päällikkönä. Hän käytti kuvanveistäjän mallina ollessaan Mannerheimin kenttätakkia ja -lakkia, mutta omia saappaitaan. Simola ehdotti kuvanveistäjä Leppäselle, että tämä käyttäisi Mannerheimin saappaita valokuvasta mallinaan, mihin kuvanveistäjä ei suostunut. Hevosen mallina toimi Thelma-hevonen, jonka kavioita käytettiin mallina ''[[Hakkapeliittain kotiinpaluu]]'' -patsaassa. <ref>http://www.ls37.fi/attachments/article/1119/Hennalan+historiaa+Suunnistajat.pdf</ref>
 
Patsasta valmistellessaan Leppänen halusi tehdä Mannerheimista erillisen kasvotutkielman ja veisti tätä esittävän rintakuvan. Vuonna [[1994]]Mannerheimin tämäpatsas (Turku)|Tämä rintakuva]] paljastettiin vuonna 1994 pronssiin valettuna [[Turku|Turun]] [[Mannerheiminpuisto]]ssa (katso [[Mannerheimin patsas (Turku)|Turun Mannerheim-patsas]]).
 
Mannerheimin syntymäpäivänä [[4. kesäkuuta]] [[1972]] [[Mannerheim-ristin ritaritritari]]t kiinnittivät Lahden [[sotaveteraani]]piirin avustamana isokokoisen ritarimerkkinsä monumentin graniittijalustaan. Myöhemmin ratsastajapatsaan ympärille on istutettu muistopuut ja asennettu muistolaatat viimemuille sotiemmesuomalaisille sota-ajan merkkihenkilöille, muun muassa kenraaliluutnantti [[A. F. Airo]]lle, jalkaväenkenraali [[Adolf Ehrnrooth]]ille ja presidentti [[Risto Ryti]]lle. <ref name="uusi lahti"/>
 
[[Lahden kaupunginvaltuusto]]n|Lahdenn [[kaupunginvaltuutettu]] [[Tapani Ripatti]] vaati toukokuussa 2018, että Lahden Mannerheim-patsas olisi siirrettävä toiseen paikkaan. <ref>https://www.ess.fi/Mielipide/art2461117</ref>
 
== Katso myös ==