Ero sivun ”Joensuun historia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 21:
===Pronssi- ja rautakausi===
Saimaan tulvan jälkeisellä ajalla [[Varhainen metallikausi|varhaismetallikaudella]] Joensuussa oli asuinpaikka [[Varaslampi|Varaslammen]] alueelta, josta on peräisin runsaasti [[Tekstiilikeramiikka|tekstiilikeramiseen kulttuuriin]] liittyvää esineistöä noilta ajoilta. Tekstiilikeraaminen väestö oli ehkä ensimmäinen ryhmä Suomessa, joka puhui suomensukuista eli [[Uralilaiset kielet|uralilaista]] kieltä. Pauli Rahkosen (2013) paikannimien tutkimuksen mukaan tekstiilikeraamikkojen kieli saattoi olla [[Merjan kieli|merjalais-muromalainen]] tai näiden kaltainen. Alueella tätä aiemmin puhuttujen kielten kielikunnatkin ovat
Viimeistään rautakauden alkuvaiheessa Suomeen asettuivat tai Suomessa kehittyivät saamelaiskielet, jotka levisivät lähes koko pohjoiseen [[Fennoskandia|Fennoskandiaan]], ja syrjäyttivät alueen aiemmat kielet. Saamelaiskielten puhujia eli saamelaisia on lähes varmasti elänyt Joensuunkin seudulla, vaikka näistä kertovia arkeologisia jäänteitä ei ole löytynyt juuri lainkaan. Arkeologisten löytöjen vähäisyys ei varmaankaan tarkoita alueen olleen asumaton. Saamelaisten elämäntapa ei ehkä jättänyt nykypäiviin säilyneitä jälkiä, tai sitten niitä ei ole vain löydetty. Saamelaiset elivät pyyntitaloudessa eli metsästyksellä ja kalastuksella, ja asuinpaikkoja saatettiin vaihtaa vuodenajan mukaan. Asumus oli todennäköisesti kevyt kota, jonka saattoi purkaa, kantaa mukanaan ja pystyttää uudelleen toisaalle. Saamelaisiin yhdistettävien hautalöytöjen puuttuminen voi kertoa saamelaisten jättäneen kuolleensa maan pinnalle esimerkiksi ahkiossa tai telineessä, kuten Lapin saamelaisten tiedetään tehneen. Jos poroja oli, niin lähinnä vain vetojuhtina. Suurporonhoito, joka oli pyyntitalouden sijaan paimentolainen elämäntapa, ei levinnyt näin etelään. Saamelaisia muut kutsuivat [[Lappalaiset|lappalaisiksi]] viimeistään keskiajalla, tosin joidenkin tutkijoiden mukaan lappalaisiksi saatettiin kutsua myös ketä hyvänsä pyyntitaloudessa eläviä.
| |||