Ero sivun ”Geoffrey Chaucer” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
"–" |
|||
Rivi 11:
1360- luvulla Chaucer oli kiinnitetty hovin palvelukseen ja siellä hän saavutti nopeasti arvostusta. Arvostusta hän saavutti käytöksellään: hän oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mutta ei leuhkinut tekemisillään. Samalla hän osoitti kuitenkin ymmärtävänsä sekä maailmaa että ihmisiä. Vuonna 1372 kuningas lähetti Chaucerin [[Genova]]an neuvottelemaan kauppasuhteiden luomisesta Englannin ja Genovan välille. Kun asia oli hoidettu, Chaucer matkaili ympäri Pohjois- Italiaa ja toi kotiinsa tuliaisina [[Petrarca]]n, [[Dante]]n ja [[Boccaccio]]n teoksia.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 120, 1981 </ref>
Tämän jälkeen Chaucerin ura virkamiehenä oli nousujohteinen. Vuonna 1374 hänet nimitettiin Lontoon tullitarkastajaksi, mutta hän sai hoidettavakseen myös diplomaatin tehtäviä. Vuonna 1385 hänestä tuli sekä parlamentin jäsen että [[Kent (kreivikunta)|Kentin]] rauhantuomari. Viimeisinä elinvuosinaan Chaucer joutui poliittisen juonittelun uhriksi ja hän joutui syrjään tehtävistään. Rahahuolet värittivät hänen viimeisiä vuosiaan.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10,
Teoksissaan Chaucer osoittaa arvostaneensa hyvää ruokaa ja juomaa, kauniita naisia ja hyvää taloudellista asemaa. Hän arvosti myös muita kirjailijoita ja hänen onnistui koota aikansa oloissa merkittävä kirjasto. Erityisesti italialaiset renessanssirunoilijat tekivät häneen suuren vaikutuksen. Omiin teoksiinsa hän suhtautui kriittisesti.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 120, 1981</ref>
| |||