Wikipedia

Ero sivun ”Vilhelm I (Saksa)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lisäyksiä ja 150 vuotta vanha lähde pois
Rivi 39:
| allekirjoitus = [[Tiedosto:Wilhelm_I,_German_Emperor_Signature.svg|140px]]
}}
'''Vilhelm I''', koko nimeltään '''Wilhelm Friedrich Ludwig''' ([[22. maaliskuuta]] [[1797]] [[Berliini]] – [[9. maaliskuuta]] [[1888]] [[Berliini]]) oli [[Preussi]]n kuningas 1861–1888,<ref name="ts1867"/> sekä [[Saksa]]n ensimmäinen keisari ({{k-de|Kaiser}}), joka hallitsi 181871–1888. tammikuutaHänen 1871 – 1888. Vilhelm I kuului [[Hohenzollern]]in sukuun. Venäjän keisarivaltakaudellaan [[AleksanteriSaksan IIyhdistyminen]] olinosti VilhelminSaksan sisarenEuroopan Charlottensuurvallaksi. ([[Aleksandra Fjodorovna]]) poika.
 
== Nuoruudesta kuninkaaksi ==
Wilhelm Friedrich Ludwig syntyi vuonna 1797. Hän oli [[Preussi]]n tulevan kuninkaan [[Fredrik Vilhelm III|Fredrik Vilhelm III:n]] poika. Hän keskittyi nuorena sotilasuralle ja taisteli muun muassa vuonna 1914 [[Kuudennen liittokunnan sota|kuudennen liittokunnan sodassa]] [[Napoleon I|Napoleonin]] [[Ranskan ensimmäinen keisarikunta|Ranskaa]] vastaan. Fredrik Vilhelm III:n kuoltua vuonna 1840 valtaistuimelle nousi tämän vanhin poika [[Fredrik Vilhelm IV]]. Vilhelmistä tuli kruununperijä, koska Fredrik Vilhelm IV:llä ei ollut omia lapsia.<ref name="britannica"/> Vilhelm kuului [[Hohenzollern]]in sukuun. Venäjän keisari [[Aleksanteri II]] oli Vilhelmin sisaren Charlotten ([[Aleksandra Fjodorovna (Charlotte)|Aleksandra Fjodorovna]]) poika.
 
Vilhelm murskasi maaliskuussa 1848 [[Saksan hullu vuosi|Saksan hullun vuoden]] aikana [[Berliini]]ssä syttyneen kapinan. Hän käytti kovia otteita ja sai lempinimekseen ''Kartätschenprinz'', ”[[Kartessi]]prinssi”. Vilhelm joutui hetkeksi maanpakoon Englantiin, mutta palattuaan hän johti vuonna 1849 joukot [[Baden]]in kukistamaan kaupungin kansannousun.<ref name="britannica"/>
 
Vilhem nimitettiin vuonna 1849 [[Reinin provinssi]]n sotilaskuvernööriksi. Hän hoiti virkaansa [[Koblenz]]ista, joka oli Berliinin [[taantumuksellisuus]]politiikan vastustajien keskuskaupunki. Vilhem toimi lokakuusta 1858 tammikuulle 1861 sairaan veljensä sijaishallitsijana. Preussin kuninkaaksi hän nousi 2. tammikuuta.<ref name="britannica"/>
 
== Aika Preussin kuninkaana ja Saksan keisarina ==
Vilhelm I oli kuninkaana konservatiivinen ja vaati muun muassa sotaministeri [[Albrecht von Roon]]in ja [[Edwin von Manteuffel]]in tukemana kolmen vuoden asepalvelusta. Liberaalinen [[Preussin edustajainhuone|edustajainhuone]] hylkäsi ehdotuksen vuonna 1862. Vilhelm oli jo valmis eroamaan, mutta pääministeri [[Otto von Bismarck]] pystyi kääntämään kuninkaan pään.<ref name="britannica"/>
 
Preussi aloitti vuonna 1864 [[Schleswig-Holstein]]in käydyn [[Toinen Saksan–Tanskan sota|toisen Saksan–Tanskan sodan]], joka johti vuonna 1866 [[Preussin–Itävallan sota]]an, jonka ansiosta Preussi nousi johtavaksi saksalaiseksi valtioksi. [[Saksan–Ranskan sota]] puolestaan päättyi vuonna 1871 [[Napoleon III|Napoleon III:n]] antautumiseen. Vilhelm kruunattiin 18. tammikuuta [[Versailles’n palatsi|Versailles’n]] [[peilisali]]ssa Saksan keisariksi.<ref name="columbia"/>
 
Vilhelm oli usein eri mieltä kansleri Bismarckin politiikasta, mutta tämä onnistui yleensä saamaan keisari puolelleen.<ref name="columbia"/> Vilhelm oli ahdistunut muun muassa Bismarckin ja liberaalien [[Katolinen kirkko|katolista kirkkoa]] vastaan käydystä ''[[kulturkampf]]ista''.<ref name="britannica"/> Vilhelm antoi kuitenkin toimille hiljaisen hyväksynnän.<ref name="columbia"/>
 
Vilhelm oli [[Saksan yhdistyminen|Saksan yhdistymisen]] symbolina merkittävä hahmo, mutta hänen [[militarismi]]nsa ja uskonsa jumalillisiin valtuuksiin toi hänelle myös vihamieliä radikaalipiireistä. Vilhelm yritettiin vuonna 1878 murhata kahdesti, minkä seurauksena Bismarck pystyi ajamaan läpi ankaria sosialismin vastaisia lakeja.<ref name="columbia"/>
 
Vilhelm kuoli vuonna 1888, ja hänen seuraajakseen nousi hänen poikansa [[Fredrik III (Saksa)|Fredrik III]]. Vilhelmin valtakausi oli merkittävä koko Euroopan kannalta, sillä sen aikana Saksasta tuli mantereen johtavia valtakuntia.<ref name="columbia"/>
 
==Lähteet==
{{Viitteet|viitteet=
<ref name="ts1867britannica">{{LehtiviiteVerkkoviite | OtsikkoOsoite = Tilastollisia tietojahttps://www.britannica.com/biography/William-I-emperor-of-Germany| UlkomailtaNimeke ja= Suomesta. III.William I| Julkaisu = Tampereen SanomatEncyclopædia Britannica| Ajankohta = 0818.013.1867 2020| NumeroJulkaisupaikka = 1 | SivutJulkaisija = 3Encyclopædia Britannica, inc| wwwViitattu = http://digi24.kansalliskirjasto5.fi/sanomalehti/binding/447415/articles/7040142020 | www-tekstiKieli = Kansalliskirjasto | Viitattu=21.07.2015{{en}}}}</ref>
<ref name="columbia">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.encyclopedia.com/reference/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/william-i-emperor-germany-and-king-prussia| Nimeke = William I (emperor of Germany and king of Prussia)| Julkaisu = The Columbia Encyclopedia, 6th ed| Ajankohta = 8.5.2020| Julkaisija = Encyclopedia.com| Viitattu = 24.5.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>
}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vilhelm_I_(Saksa)”