Ero sivun ”Tampereen keskusta” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wl |
Parannus |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Tammerkoski.JPG|
[[Tiedosto:Tampere, piazza keskustori.JPG|
'''Tampereen keskusta''' on itä–länsi-suunnassa noin kolme kilometriä pitkä ja pohjois–etelä-suunnassa noin kaksi kilometriä pitkä. Keskustaan kuuluvat ydinkeskustan (ulottuu [[Tampere-talo]]lta [[Hämeenpuisto]]on) lisäksi [[Amuri]]n ja [[Tammela (Tampere)|Tammelan]] kaupunginosat. Pohjoisessa Tampereen keskusta rajoittuu [[Näsijärvi|Näsijärveen]], etelässä [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärveen]] ja Tampereen valtatiehen, idässä [[Kalevan puistotie]]hen sekä lännessä [[Pirkankatu|Pirkankadun]] ja [[Satakunnankatu (Tampere)|Satakunnankadun]] risteykseen. Tampereen keskustan läpi virtaava [[Tammerkoski]] jakaa Tampereen ydinkeskustan kahteen osaan.
Rivi 7:
[[Tampere]] perustettiin vuonna 1779 Tammerkosken kartanon maille. Tammerkosken länsirannalle laadittiin yksinkertainen ruutuasemakaava, joka muodosti vanhan keskustan. Asemakaavassa kadut olivat kapeita ja tontit tilavia. Tuolloin kaupungin pinta-ala oli noin 3 neliökilometriä. 1800-luvulla Tammerkosken itärannalle alkoi syntyä asemakaavaton teollisuustyöläisten esikaupunki, [[Kyttälä]], ja myös [[Amuri]]in, vanhan keskustan ulkopuolelle, kaavoitettiin työväestölle taloja. Samoihin aikoihin kaavoitettiin ruutuasemakaavaa noudattaen myös Tammela ja [[Armonkallio]], joihin asutettiin entisiä Kyttälän asukkaita. Nykyisin nämä entiset työväen asuinalueet kuuluvat Tampereen keskustaan.
1960-luvulla alkoi syntyä lähiöitä keskustan ulkopuolelle, joten keskustasta muutti pois paljon ihmisiä. Keskustasta tuli ennen kaikkea toimisto- ja kaupankäyntialuetta, johon tultiin viettämään aikaa kaikkialta Tampereen alueelta. Nykyään Tampereen keskusta on vetovoimainen kauppa- ja vapaa-ajanviettoalue, jonne rakennetaan ajoittain uusia
== Arkkitehtuuri ==
Rivi 14:
== Katso myös ==
* [[Keskusta (suunnittelualue)]]
* [[Luettelo Tampereen tilastoalueista]]
|