Ero sivun ”Seurakuntayhtymä” versioiden välillä

4 612 merkkiä lisätty ,  14 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Seurakuntayhtymä''' on [[Suomi|Suomen]] [[kirkkolaki|kirkkolain]] mukainen pakollinen yhteistyöorganisaatio. Seurakuntajako noudattelee pääsääntöisesti kuntajakoa, jokamutta joskus – tavallisimmin [[kaupunki|kaupungeissa]] – saman kunnan alueella on useita seurakuntia. Saman [[kunta|kunnan]] alueella olevien [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] [[seurakunta|seurakuntien]] on muodostettava. Seurakuntajako noudattelee pääsääntöisesti kuntajakoa, mutta joskus – tavallisimmin [[kaupunki|kaupungeissa]] – samanseurakuntayhtymä. kunnan alueella on useita seurakuntia. YhtymänSeurakuntayhtymän voivat muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat.
 
==Seurakuntayhtymän kuuluminen hiippakuntaan==
Seurakuntayhtymä vastaa seurakuntien yhteisestä [[talous|taloudesta]] ja työmuodoista ja käyttää siinä päätösvaltaa. Seurakuntayhtymän tärkein yksittäinen tehtävä on määrätä siihen kuuluvien seurakuntien kirkkollisvero sekä päättää, millä periaatteella saadut varat jaetaan seurakuntien ja seurakuntayhtymän toiminnan kesken.
 
Seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat voivat kuulua eri [[hiippakunta|hiippakuntiin]]. Tämä on tavallista, mikäli samalla alueella on erikielisiä seurakuntia. Hiippakuntarajat eivät muutoinkaan rajoita vapaaehtoisen seurakuntayhtymän muodostamista. Seurakuntayhtymä kuuluu hallinnollisesti siihen hiippakuntaan, johon sen seurakuntien jäsenistön enemmistö kuuluu.
Seurakuntayhtymän seurakunnilla on laaja toiminnallinen ja [[hallinto|hallinnollinen]] valta alueellaan.
 
==Seurakuntayhtymän tehtävät==
Seurakuntayhtymän päätösvaltaa käyttää [[yhteinen kirkkovaltuusto]], joka valitaan [[seurakuntavaalit|seurakuntavaaleilla]] neljän vuoden toimikaudeksi. Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee kahden vuoden välein [[yhteinen kirkkoneuvosto|yhteisen kirkkoneuvoston]], joka edustaa seurakuntayhtymää ja edustaa sitä, sekä valmistelee ja toimeenpanee yhteisen kirkkovaltuuston päätökset.
 
 
 
Seurakuntayhtymä vastaa seurakuntien yhteisestä [[talous|taloudesta]] ja työmuodoista ja käyttää siinä päätösvaltaa. Seurakuntayhtymän tärkein yksittäinen tehtävä on määrätä siihen kuuluvien seurakuntien kirkkollisvero sekä päättää, millä periaatteella saadut varat jaetaan seurakuntien ja seurakuntayhtymän toiminnan kesken.
 
Seurakuntayhtymä hoitaa myös (2004) kirkon keskusrahastoon suoritettavat maksut ja talousarvion, rahatoimen, kirjanpidon, tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen.
 
Seurakuntayhtymän tehtäviin kuuluu hoitaa seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien henkilöhallinnon asiat, jotka koskevat
* palkkaa, työnantajailmoituksia ja palkkakirjanpitoa;
* nimikirjanpitoa
* virka- ja työehtosopimusten tekemistä ja tulkintaa sekä esitysten tekemistä [[kirkon työmarkkinalaitos|kirkon työmarkkinalaitokselle]]; sekä
* luottamusmiestoimintaa, työsuojelua, työterveyshuoltoa sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa.
 
Näiden tehtävien lisäksi seurakuntayhtymä päättää asioista, jotka yksittäisessä seurakunnassa olisi [[kirkkovaltuusto]]n päätettävä, sekä seurakuntien virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä seurakuntien kiinteästä omaisuudesta ja sen luovuttamisesta. Nämä tehtävät voidaan perussäännössä antaa seurakuntien päätettäväksi.
 
Seurakuntayhtymän päätettäväksi voidaan antaa muita ''hallintoon ja talouteen'' liittyviä asioita sekä ''seurakunnalliseen toimintaan'' liittyviä tehtäviä ja työmuotoja. Mikäli näin on tehty, asioista päättää seurakuntayhtymä. Yleisiä seurakuntayhtymän hoidettavaksi annettuja seurakunnallisia työmuotoja ovat mm. [[perheneuvonta]], [[sairaalasielunhoito]] ja [[oppilaitostyö]].
 
Seurakuntayhtymän seurakunnilla on muilta osin laaja toiminnallinen ja [[hallinto|hallinnollinen]] valtatoimivalta alueellaan. Erityisesti perustava seurakuntatyö jää paikallisten seurakuntien hoidettavaksi.
 
==Perussääntö==
 
Seurakuntayhtymä muodostetaan perussäännöllä. Perussäännössä määrätään
* seurakuntayhtymälle annettavat tehtävät
* ohjeet ja määräykset seurakuntien ja seurakuntayhtymän toimivallan jakautumisesta
* seurakuntayhtymälle siirtyvä omaisuus
 
Uuden seurakuntayhtymän perussääntö valmistellaan väkiluvultaan suurimman seurakunnan [[kirkkoneuvosto]]n johdolla ja se on hyväksyttävä seurakuntien [[kirkkovaltuusto]]issa. Se on alistettava [[kirkkohallitus|kirkkohallituksen]] vahvistettavaksi. Ellei perussäännöstä päästä yksimielisyyteen [[hiippakunta|hiippakunnan]] [[tuomiokapituli]] asettaa selvitysmiehen tekemään asiasta ehdotuksen.
 
Perussääntö voidaan muuttaa ja vapaaehtoisesti muodostettu seurakuntayhtymä purkaa, mikäli vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa.
 
Jos perussäännön muuttaminen ei ole yksimielinen, päätös on alistettava kirkkohallituksen vahvistettavaksi, mikäli muutos koskee
* tulojen jakoperusteen muutosta
* omaisuuden siirtämistä seurakuntien ja seurakuntayhtymän kesken, tai
* virkojen lakkauttamista ja perustamista koskevaa toimivaltaa.
 
* [[==Yhteinen kirkkovaltuusto]]==
 
Seurakuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto, jonka jäsenet valitaan seurakunnittain[[seurakuntavaalit|seurakuntavaaleilla]] neljän vuoden toimikaudeksi.
 
Yhteisen kirkkovaltuuston paikkamäärä määräytyy jäsenmäärän mukaan ja on 21 - 91. Yhteinen kirkkovaltuusto voi itse vaalikaudeksi kerrallaan päättää, että paikkamäärä on tätä pienempi pariton luku, kuitenkin vähintään 11. Jokaisella seurakunnalla on vähintään kaksi paikkaa (yksi paikka, mikäli seurakuntia on yli 20). Loput paikat jaetaan seurakuntien jäsenmäärän mukaisessa suhteessa.
 
Yhteisen kirkkovaltuuston päätösvaltaa voidaan ohje- tai johtosäännöllä siirtää yhteiselle kirkkoneuvostolle, sen jaostolle ja johtokunnalle. Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksellä päätösvaltaa voidaan siirtää myös seurakuntien [[seurakuntaneuvosto]]lle.
 
* [[==Yhteinen kirkkoneuvosto]]==
 
Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee kahden vuoden välein yhteisen kirkkoneuvoston. Sen puheenjohtajana toimii [[tuomiokapituli]]n tehtävään nimittämä seurakuntayhtymän seurakunnan kirkkoherra.
 
Yhteisellä kirkkoneuvostolla on yhteisen kirkkovaltuuston päättämä ohjesääntö. Ohjesäännössä määrätään mm. yhteisen kirkkoneuvoston jäsenmäärä, joka on 5 - 15 henkilöä.
 
Yhteinen kirkkoneuvosto on seurakuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin. Se edustaa seurakuntayhtymää, sekä valmistelee ja toimeenpanee yhteisen kirkkovaltuuston päätökset. Yhteinen kirkkoneuvosto myös johtaa seurakuntayhtymän tehtäväksi annettuja seurakunnallisia työmuotoja.
 
Seurakuntien kirkkoherroilla sekä ohjesäännössä määrätyillä johtavilla viranhaltijoilla on yhteisessä kirkkoneuvostossa läsnäolo-oikeus.
 
==Seurakuntaneuvosto==
 
Seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan päätösvaltaa käyttää [[seurakuntaneuvosto]].
 
==Katso myös==
 
* [[Yhteinen kirkkoneuvosto]]
* [[Yhteinen kirkkovaltuusto]]
* [[Kirkkovaltuusto]]
 
Rekisteröitymätön käyttäjä