Ero sivun ”Colosseum” versioiden välillä

15 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
p
kh + w
(→‎Uusi aika: poistetaan yksittäinen juhlavalaistus, ei merkittävä per keskustelu)
p (kh + w)
Vespanius ja hänen seuraajansa muuttivat alueen ulkomuotoa laajalti. Vaikka Neron patsas Colossus säästettiin, suurin osa muusta Domus Aureasta hävitettiin. Neron tekojärvi täytettiin, ja alue otettiin uuden amfiteatterin käyttöön. Entisen Domus Aurean alueelle rakennettiin lisäksi gladiaattorikouluja ja muita amfiteatterin toimintaa tukevia rakennuksia. Rakennustyömaalta löytyneen kaiverruksen mukaan ”keisari Vespasianus määräsi tämän uuden amfiteatterin rakennettavaksi kenraalinsa ryöstösaaliilla”. Tämän on ajateltu viittaavan roomalaisten keräämään valtavaan sotasaaliiseen [[Ensimmäinen juutalaissota|ensimmäisen juutalaissodan]] loputtua vuonna 73. Colosseumin voidaan siis tulkita olleen suuren voiton mahtava muistomerkki.<ref name="Claridge">Claridge 1998, s. 276–282.</ref>
 
Amfiteatterin vihki vuonna 80 käyttöön Vespasianuksen poika ja seuraaja, keisari [[Titus]].<ref name=ahe /> [[Dion Kassios]] kertoi, että vihkiäisjuhlien aikana surmattiin 11&nbsp;000 eläintä ja että juhla kesti sata päivää.<ref name="opas"/> Colosseum viimeisteltiin Vespaniuksen nuoremman pojan [[Domitianus|Domitianuksen]] aikana (81–96).<ref name=ahe />
 
Colosseum viimeisteltiin Vespaniuksen nuoremman pojan [[Domitianus|Domitianuksen]] aikana (81–96).<ref name=ahe />
 
===Näytökset===
[[Kuva:Jean-Leon Gerome Pollice Verso.jpg|thumb|300px|[[Jean-Léon Gérôme]]n gladiaattoritaistelua kuvaava maalaus ''Pollice Verso'' vuodelta 1872.]]
Colosseumista tuli valmistuttuaan Rooman valtakunnan merkittävin [[gladiaattori]]näytäntöjen merkittävin tapahtumapaikka Rooman valtakunnassa. Colosseumin myötä gladiaattoritaistelut laajenivat ja ohjelmanumeroista tuli kerta kerralta monipuolisempia.<ref>Meijer 2008, s. 46–48.</ref>
 
Colosseumin päiväohjelma noudatti vakiintunutta kaavaa. Aamulla nähtiin ensin eläintaisteluita, sitten eläinten metsästystä. Keskipäivällä teloitettiin karanneita orjia ja rikollisia, ja iltapäivällä esitettiin päänumero, gladiaattoritaistelut. Joskus ohjelmien välillä oli kevyempää viihdettä.<ref>Meijer 2008, s. 140.</ref>
 
Colosseumin päiväohjelma noudatti vakiintunutta kaavaa. Aamulla nähtiin ensin eläintaisteluita, sitten eläinten metsästystä. Keskipäivällä teloitettiin karanneita orjia ja rikollisia, ja iltapäivällä esitettiin päänumero, gladiaattoritaistelut. Joskus ohjelmien välillä oli kevyempää viihdettä.<ref>Meijer 2008, s. 140.</ref> Rooman keisarit olivat usein katsomassa näytöksiä, ja keisari [[Commodus]] esiintyi itsekin satoja kertoja.<ref name=ahe />
 
Colosseumilla järjestettiin lisäksi vanhojen taistelujen toisintoja ja [[mytologia]]an pohjautuvia näytelmiä. Niitä varten areena maisemoitiin puilla ja kivenlohkareilla. Areena pystyttiin myös täyttämään vedellä meritaisteluita varten.<ref name=ahe />
 
=== Myöhäisantiikki ===
Colosseum vaurioitui vuonna 217 tulipalossa, jonka DioDion CassiuksenKassioksen mukaan aiheutti salama. Palossa tuhoutuivat amfiteatterin ylimmät puiset osat.<ref>Cass. Dio lxxviii.25</ref> Amfiteatteria ei kunnostettu ennen kuin vasta vuonna 240, ja uudestaan sitä kunnostettiin 250 tai 252 sekä jälleen vuonna 320. Kaiverrukset kertovat, että useita osia Colosseumista korjattiin keisareiden [[Theodosius II]] ja [[Valentinianus III]] hallintovuosina 425–450. Korjaukset johtuivat luultavasti vuoden 443 suuresta maanjäristyksestä. Uusia korjauksia tehtiin vuosina 484 ja 508. Areenaa käytettiin kilpailuihin vielä 400-luvulla. Viimeiset maininnat gladiaattoriotteluista ovat vuodelta 435. Eläinten metsästysnäytökset jatkuivat ainakin vuoteen 525 asti.<ref name="Claridge" />
 
=== Keskiaika ===
Teologi [[Beda Venerabilis]] kirjoitti 600-luvulla epigrammin[[epigrammi]]n, jossa hän viittasi luultavasti keisari Neron patsaaseen (''coliseus''), mutta säkeet on myöhemmin liitetty Colosseumiin.
{{Sitaatti|Niin kauan kuin Colosseum pysyy, pysyy Rooma;<br />
Kun Colosseum kaatuu, kaatuu Rooma;<br />
Syksyllä 2013 käynnistettiin projekti Colosseumin puhdistamiseksi ilmansaasteista, jotka ovat värjänneet sen seinät likaisenharmaiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scotsman.com/news/world/first-scrub-in-2-000-years-for-rome-s-colosseum-1-3414199 | Nimeke = First scrub in 2,000 years for Rome’s Colosseum | Tekijä = Tom Kington | Ajankohta = 17.5.2014 | Julkaisu = The Scotsman | Viitattu = 7.1.2017 }}</ref>
 
Italian valtio suunnittelee rakentavansa areenalle jälleen lattian ja alkavansa järjestää siellä erilaisia viihdetapahtumia, kuten konsertteja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9740727 | Nimeke = Palaavatko gladiaattorit Colosseumille? Rooma aikoo palauttaa kuuluisimman nähtävyytensä viihdekäyttöön | Tekijä = Petri Burtsov | Ajankohta = 31.7.2017 | Julkaisu = Yle uutiset | Viitattu = 31.7.2017 }}</ref>
 
Colosseum valittiin sveitsiläisen NewOpenWorld Corporation -yrityksen vuonna 2007 järjestämässä avoimessa äänestyksessä yhdeksi [[NewOpenWorld Corporationin uudet maailman seitsemän ihmettä|uuden ajan seitsemästä ihmeestä]].<ref>[http://www.new7wonders.com/ New 7 Wonders of the World] (viitattu 26.3.2013) {{en}}</ref>
Jokaisessa kerroksessa on erilainen [[pylväsjärjestelmät|pylväsjärjestelmä]]. Ensimmäisen kerroksen pylväät edustavat [[doorilainen pylväsjärjestelmä|doorilaista]], toisen [[joonialainen pylväsjärjestelmä|joonialaista]] ja kolmannen [[korinttilainen pylväsjärjestelmä|korinttilaista]] tyyliä. Neljännessä kerroksessa on korinttilaisia [[Pilasteri|pilastereita]] ja suorakulmaiset ikkunat.<ref name=ahe />
 
Colosseumin seinät ovat nykyisin muuttuneet harmaiksi, mutta alun perin rakennus oli kirkkaanvärinen. Ulkoseinät olivat [[Travertiini|travertiinin]] norsunluunvalkoisia, ja sisäseinät päällystettiin punaisella ja mustalla travertiinilla sekä [[Atsuriitti|atsuriitinsinisellä]] rappauksella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.corriere.it/International/english/articoli/2013/01/10/colosseum.shtml | Nimeke = The Colours of the Colosseum | Tekijä = Maria Rosaria Spadaccino | Ajankohta = 10.1.2013 | Julkaisu = Corriere della Sera | Viitattu = 7.1.2017 }}</ref>
 
Rakennukseen oli 80 numeroitua sisäänkäyntiä, joiden avulla katsojat löysivät helposti omille paikoilleen.<ref name="Brigitte" /> Keisarin ja hänen seurueensa sisäänkäynti sijaitsi ensimmäisen (I) ja viimeisen (LXXVI) sisäänkäynnin välissä. Tämä kuitenkin tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 1349.<ref name="opas" />
 
Colosseumin yleisökapasiteetiksi on esitetty arvioita 50&nbsp;000:sta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/history/ancient/romans/colosseum_01.shtml | Nimeke = The Colosseum: Emblem of Rome | Tekijä = Keith Hopkins | Ajankohta = 22.3.2011 | Julkaisu = BBC History | Viitattu = 21.3.2017 }}</ref> 73&nbsp;000:een.<ref>Abbondanza 2002, s. 10.</ref> Sisäänpääsy näytöksiin oli maksutonta, mutta kansalaiset saivat kukin oman lippunsa, jossa jokaiselle oli osoitettu katsomopaikka. Lehterit oli jaettu yhteiskuntaluokittain. Lähinnä areenaa istuivat [[Rooman senaatti|senaattorit]], joilla oli henkilökohtaiset, nimilaatalla osoitetut paikat. Heidän takanaan istui muu ylimystö, ja ylemmillä penkkiriveillä alemmat luokat arvojärjestyksessä. Naiset istuivat alkuaikoina miesten joukossa, mutta myöhemmin heidät sijoitettiin ylimmille riveille. Myös eri etnisillä ryhmillä sekä esimerkiksi opettajilla, lähettiläillä ja diplomaateilla oli omat istumaosionsa. [[Preettori]]n tribunaalia vastapäätä oli [[Vestan neitsyet|Vestan neitsyiden]] aitio.<ref>Abbondanza 2002, s. 14–15.</ref>
 
Colosseum ei ollut katettu, mutta auringon suojaksi pingotettiin purjekangaskatoksia.<ref name="opas" /> Purjekankaiden nostamiseen köysien ja [[Väkipyörä|väkipyörien]] avulla tarvittiin tuhat merimiestä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = O'Connor, Jim | Nimeke = Where Is the Colosseum? | Vuosi = 2017 | Sivu = 53 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Penguin | Suomentaja = | Tunniste = | www = https://books.google.fi/books?id=xEgaDAAAQBAJ&pg=PA53&lpg=PA53 | Viitattu = 17.5.2020 }}</ref>