Ero sivun ”Masennus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 2001:14B8:1810:80AC:F9D8:A5CA:F39A:D995 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 46.132.12.38 tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 22:
}}
'''Masennus''' on neurobiologiselta luonteeltaan
Masennuksessa aktivoituu sama aivojen osa, joka aktivoituu silloin kun aivot eivät saa palkintoja eli kun ihminen ei koe elämää palkitsevaksi. Tästä aiheutuu pettymyksen ja häviöllä olon tunnetta. Sama aivojen osa on myös yhteydessä ihmisen itsetuntoon, mikä aiheuttaa tyypillisesti itsetunnon laskua.<ref>https://www.sciencedaily.com/releases/2016/10/161018094125.htm</ref> Pelkkää masentunutta mielialaa ei luokitellakaan kliiniseksi masennukseksi, vaan potilaalla on esiinnyttävä suurimman osan päivää sekä useimpina päivinä edeltävien kahden viikon aikana joko poikkeuksellisen masentunutta mielialaa, joka ei selity ulkoisilla tekijöillä tai kiinnostuksen taikka [[mielihyvä]]n katoamista sellaisia asioita kohtaan, joista henkilö on tavallisesti ollut kiinnostunut tai jotka ovat tuottaneet hänelle mielihyvää. Edellä kuvattujen oireiden lisäksi pitää esiintyä myös vähintään viisi muuta oiretta, kuten esimerkiksi itseluottamuksen vähenemistä, kohtuuttomia itsesyytöksiä, toistuvia itsemurha-ajatuksia, itsetuhoista käyttäytymistä, keskittymisvaikeutta, syömisongelmia ja unihäiriöitä.<ref>Psykiatrian luokituskäsikirja, sivut 147. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-549-9.</ref>
Rivi 30:
Masennus on alidiagnosoitu sairaus<ref name="herkules" />, joka lisää myös fyysisen sairastuvuuden riskiä. Kliinisestä masennuksesta kärsivän ihmisen riski saada esimerkiksi [[sepelvaltimotauti]] on muuhun väestöön verrattuna jopa 2–3-kertainen,<ref>[http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/230304_b.htm Akuutti.fi]</ref> ja ajankohtaisen masennuksen katsotaan olevan esimerkiksi korkean [[Kolesteroli|kolesterolin]] veroinen riskitekijä ajatellen [[Sydäninfarkti|sydäninfarkteja]]. Masennus voi johtaa vakavimmillaan [[itsemurha]]an.
Naispuoliset masennuspotilaat hakeutuvat miehiä herkemmin hoitoon<ref name="gould">Raija Gould, Harri Grönlund, Riitta Korpiluoma, Heidi Nyman ja Kristiina Tuominen: [https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129421/Miksimasennusvieelakkeelle.pdf?sequence=1 Miksi masennus vie eläkkeelle?] Työkyvyttömyysasiain neuvottelukunta. Sivu 37. </ref>.
== Esiintyvyys ==
|