Ero sivun ”Leevi and the Leavings” versioiden välillä

1 222 merkkiä lisätty ,  2 kuukautta sitten
Viitefixejä
(Lähdeviitteiden muotoilua)
(Viitefixejä)
{{Ääninäytelaatikko loppu}}
 
Leevi and the Leavings otti vuonna 1987 uudeksi rumpalikseen [[Niklas Nylund]]in, joka oli Risto Paanasen työkaveri.<ref name="luoto/80">Luoto 2004, s. 80</ref> Hänen mukaantulonsa oli yksi tekijä tiellä kohti tulevaa menestystä, sillä Paanasen mukaan ”hän soitti kuin oikea rumpali, ei niin kuin kaveri joka harrastaa rumpujen soittamista”.<ref>Luoto 2004, s.86</ref> Heti vuonna 1988 yhtye julkaisi uudistuneella kokoonpanolla ''[[Häntä koipien välissä]]'' -albumin, josta tuli sittemmin yhtyeen myydyin, kokoelmalevyjä lukuun ottamatta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://web.archive.org/web/20190408190303/https://www.ifpi.fi/tilastotpalkinnot/artistitmuuvit/leevi+and+the+leavingsmuuvi-palkinnon-voittajat | Nimeke = Leevi and the Leavings | Julkaisu = Ifpi.fi | Julkaisija = Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry | Viitattu = 28.7.2010 | Selite = Arkistoitu Internet Archiveen}}</ref> ''[[Suosikki|Suosikin]]'' lukijoiden vuosiäänestyksessä albumi pääsi kotimaisten albumien listalla kahdeksannelle sijalle, ja yhtyesarjassa Leevi and the Leavings oli 12. sijalla.<ref>Luoto 2004, s. 86</ref> Albumia pidetään Leevi and the Leavingsin varsinaisena läpimurtona,<ref>Alanko ym. 2008, s. 17</ref> jonka myötä yhtye näytti löytäneen oman tyylinsä. Levyllä on myös yksi yhtyeen tunnetuimmista ja suosituimmista kappaleista, ”[[Teuvo, maanteiden kuningas]]”.<ref name="radio500"/><ref name="luoto/80"/> Seuraava levy, ''[[Musiikkiluokka (albumi)|Musiikkiluokka]]'', on tyyliltään edeltäjänsä kaltainen, mutta siltä ei noussut samankaltaisia kestohittejä.<ref>Luoto 2004, s. 88</ref>
 
Yhtye kokeili rajoja myös [[Joulumusiikki|joulumusiikissa]] ja äänitti vuonna 1990 albumin ''[[Varasteleva joulupukki]]'', johon saatiin idea alun perin vain muutamasta jouluaiheisesta, surkeita kohtaloita esittelevästä laulusta. Myöhemmin vuonna 1995 ''[[Rakkauden planeetta]]'' -albumin erikoispainoksessa julkaistiin vielä kappale ”[[Jouluaattona kännissä]]”. Vuonna 1991 ilmestyi albumi ''[[Raparperitaivas]]'', jonka yksi teema on [[luonnonsuojelu]]; voimakkaimmin kantaa luonnon puolesta otetaan kappaleessa ”Tikapuut taivaaseen”. Molemmilla albumeilla on Paanasen mukaan myös teemana se, kuinka ”helposti herkkiä asioita voidaan särkeä typerällä käyttäytymisellä”.<ref name="raparperi">Luoto 2004, s. 96–98</ref>
''Raparperitaivaan'' jälkeen yhtye piti parin vuoden tauon levyttämisestä, vaikka se julkaisikin vuonna 1992 kokoelmalevyn ''[[Menestyksen salaisuus]]'', jolla oli yksi uusi kappale, ”Paskaa lapsille”. Varsinaista studioalbumia saatiin odottaa kuitenkin seuraavaan vuoteen, kun ''[[Turkmenialainen tyttöystävä]]'' ilmestyi. Vuonna 1995 yhtye julkaisi yhden menestyneimmistä albumeistaan, ''[[Rakkauden planeetta|Rakkauden planeetan]]''. Kestosuosikeiksi nousivat etenkin kappaleet ”[[Itkisitkö onnesta?]]” sekä ”[[Vasara ja nauloja]]”, jonka [[Rautia]] otti tunnuskappaleeksi televisiomainoksiinsa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ficora.fi/attachments/suomimq/1156442568995/Mainosaikatutkimus_syksy_2004.pdf | Nimeke = Mainosaikatutkimus 11–12/2004 | Tiedostomuoto = PDF | Selite = ”taustalla soi Vasara ja nauloja kappale ja miesääni sanoo 'Telemarkit ja tasajalat tarjoaa Rautia'” | Julkaisu = Viestintäviraston julkaisuja 3/2005 | Julkaisija = Viestintävirasto | Viitattu=6.8.2010}}</ref> Levyn kappaleista ”Rakkauden planeetta” ja ”Luonnollinen valinta” ottavat kantaa luonnon suojelemisen puolesta.
 
1990-luvun puolivälissä yhtye sai useita tunnustuksia. [[Hannu Puttonen|Hannu Puttosen]] ohjaama musiikkivideo ”Rakkauden työkalu” sai Hopeisen [[Muuvi]]n vuonna 1994.<ref name="muuvi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ifpi.fi/palkinnot/muuvit/muuvi-palkinnon-voittajat#vuosi-1994 | Nimeke = Muuvi-palkinnon voittajat | Julkaisu = ifpi.fi | Julkaisija = Suomen Ääni- ja kuvatallenne-tuottajat ry | Viitattu=29.7.2010}}</ref> Seuraavana vuonna Leevi and the Leavings sai vuoden kotimaisen yhtyeen [[Emma-palkinto|Emma-palkinnon]],<ref name="emma">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.emmagaala.fi/arkisto/index.html%3Fvuosi=1995.html | Nimeke = Emma-gaala 1995 | Julkaisu = emmagaala.fi | Julkaisija = Suomen Ääni- ja kuvatallenne-tuottajat ry | Viitattu = 29.7.2010}} {{404}}</ref> ja vuonna 1996 Gösta Sundqvistille myönnettiin arvostettu [[Juha Vainio -palkinto]].<ref name="saukki">{{Verkkoviite | Nimeke = Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry | Osoite = http://pomus.net/nayttelyt/elvis/JV1996 | Julkaisija = Pomus.net | Viitattu = 28.7.2010}}</ref> Vuonna 1988 Sundqvist alkoi tuottaa myös radiosarjoja, joista tunnetuimmaksi nousi vuodesta 1993 vuoteen 2002 tehty ''[[Koe-eläinpuisto]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.elisanet.fi/ka0210/gse/sailio.html#lahetysajat | Nimeke = Gösta Sundqvistin Yleisradiolle tekemät ohjelmat lähetysaikoineen | Tekijä = Pullinen, Petri | Viitattu = 6.8.2010}}</ref><ref>Luoto 2004, s. 107</ref>
 
=== Viimeiset vuodet julkisuudelta piilossa: 1996–2003 ===
 
Gösta Sundqvist ei ollut koskaan pitänyt esillä olemisesta, ja päätti vetäytyä julkisuudesta kokonaan vuonna 1996. Yhtye julkaisi yhä tasaiseen tahtiin uusia levyjä, mutta radio- tai lehtihaastatteluja Sundqvist ei enää antanut.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://www.iltasanomatis.fi/viihde/Kolumni%20Elvis%20ja%20Gösta/art-12883398026762000000327894.html | Nimeke = Kolumni: Elvis ja Gösta | Tekijä = Kostiainen, Pasi | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 16.8.2007 | Julkaisija = Sanoma News Oy | Viitattu = 4.8.2010}}</ref><ref name="haastattelukielto">Partanen 2006, s. 163</ref> Sundqvist ei muun muassa saapunut noutamaan voittamaansa sanoittajapalkintoa, vaan totesi viestissään ”ettei elämä julkisuudessa ole ihmisen arvoista elämää, vaikka se laulunaihetta antaisikin”.<ref name="saukki"/> Hän oli koko yhtyeuran ajan vältellyt muutenkin julkisia huomionosoituksia, muutamaa kultalevytilaisuutta lukuun ottamatta.<ref>Alanko ym. 2008, s. 12</ref>
 
Seuraavan albumin ''[[Käärmenäyttely]]'' yhtye julkaisi vuonna 1996. Vuonna 1997 julkaistua kokoelmalevyä ''[[Keskiviikko… 40 ensimmäistä hittiä]]'' on myyty 149&nbsp;497 kappaletta, ja se on 16. myydyin kotimainen albumi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20100210023454/http://ifpi.fi/tilastot/myydyimmat/kaikki | Nimeke = Kaikkien aikojen myydyimmät kotimaiset albumit | Julkaisu = Ifpi.fi | Julkaisija = Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry | Viitattu = 28.7.2010 | Selite = Arkistoitu Internet Archiveen}}</ref> Vuonna 1998 julkaistiin ''[[Kerran elämässä]]'', jonka paikallisradioiden musiikkitoimittajat valitsivat kuukauden levyksi.<ref>Luoto 2004, s. 125</ref> Yhtyeen 2000-luvun ensimmäinen albumi ''[[Bulebule]]'' poikkesi tyyliltään edeltäjistään, sillä kappaleet olivat sanoituksiltaan vieläkin rohkeampia kuin aiemmilla levyillä. Albumi ylsi lähelle kultalevymyyntiä lähinnä siksi, että Fazerin musiikkikerho oli valinnut ''Bulebulen'' kuukauden poplevyksi.<ref>Luoto 2004, s. 126–127</ref> Vuonna 2002 yhtye palasi sille ominaiseen tyyliinsä ''[[Onnen avaimet]]'' -albumilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://www.hs.fi/kulttuuri/levytlevyarvostelu/artikkeli/Leevi+and+The+Leavings+Onnen+avaimet/1135241838514art-2000002580768.html | Nimeke = Onnen avaimet | Tekijä = Valkonen, Tero | Julkaisu =HS Nyt-liite | Ajankohta = 12.4.2002 | Julkaisija = Sanoma | Viitattu = 13.8.2010}}</ref> Seuraavana vuonna ilmestyi Leevi and the Leavingsin viimeiseksi jäänyt albumi ''[[Hopeahääpäivä (albumi)|Hopeahääpäivä]]'', joka nimensä mukaisesti oli yhtyeen 25-vuotisjuhlalevy.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20110513110542/http://www.soundi.fi:80/arvostelut?nid=3202 | Nimeke = Hopeahääpäivä | Tekijä = Niemi, Jussi | Julkaisu = Soundi | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = A-lehdet | Viitattu = 13.8.2010 | Selite = Arkistoitu Internet Archiveen}}</ref><!--Leevi and the Leavings soitti vuonna 2001 [[Aarne Tenkanen|Aarne Tenkasen]] ''[[Tenho (albumi)|Tenho]]''-albumilla salanimellä Pentti Jormanaisen studio-orkesteri. Pentti Jormanainen oli salanimi, jota Sundqvist käytti kirjoittaessaan useita kappaleita Tenkaselle.{{Lähde}}--> Vuonna 2001 julkaistiin kokoelmalevyt ''[[Torstai… 40 seuraavaa hittiä]]'' ja ''[[Stereogramofoni – Sinkkuelämää vuosien varrelta]]'', joilla on paljon harvinaisia kappaleita.
 
=== Sundqvistin kuolema ===
Viimeisten seitsemän elinvuotensa aikana Sundqvist ei antanut haastattelua edes ''Soundiin'', joka oli julkaissut hänestä aikaisemmin laajojakin juttuja, mutta hän oli luvannut päätoimittaja Timo Kanervalle suostuvansa haastatteluun täytettyään 50 vuotta. ''Ilta-Sanomat'' julkaisi tosin viikko Sundqvistin kuoleman jälkeen haastattelun, joka perustui vain vähän aikaisemmin käytyyn keskusteluun. Sitä ei kuitenkaan ollut ollut tarkoitus julkaista haastatteluna, sillä Sundqvist oli halunnut välttää siitä seuraavia haastattelupyyntöjä. Juha Partasen mukaan Sundqvist piti näinä vuosina etäisyyttä myös muihin ihmisiin.<ref name="haastattelukielto"/>
 
Gösta Sundqvist kuoli 46-vuotiaana [[Sydänkohtaus|sydänkohtaukseen]] Espoossa 16. elokuuta 2003.<ref>[http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201708152200326863_vd.shtmla/201708152200326863 | Nimeke =Gösta Sundqvist panosti lääkärin neuvosta terveyteensä viimeisinä vuosinaan - tällaiset olivat rakastetun laulajan viimeiset hetket] | Tekijä =Tähtivaara, Sarianne | Ajankohta =16.8.2017 | Julkaisu =Iltalehti | Viitattu = 22.5.2020 }}</ref> Paananen oli puhunut Sundqvistin kanssa puhelimessa muutama päivä aikaisemmin; heidän suunnitelmissaan oli tehdä seuraavasta levystä ”iloista poppia”. Viimeisenä iltana he menivät studioon ja tekivät yhdestä edellisen albumin kappaleesta uuden version, joka jäi ”julkaisemattomaksi kappaleeksi”.<ref>Luoto 2004, s. 134–135</ref> Sundqvistin kuoleman jälkeen Risto Paananen, Juha Karastie ja Niklas Nylund päättivät yhdessä lopettaa yhtyeen toiminnan, sillä he eivät halunneet jatkaa ilman Sundqvistia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20110415065323/http://www.leavings-orkesteri.fi/ | Nimeke = Leavings-orkesteri | Viitattu = 4.4.2011 | Selite = Arkistoitu Internet Archiveen}}</ref> Kuitenkin vielä seuraavan vuoden syksyllä julkaistiin yhtyeen viimeiseksi jäänyt kokoelmalevy ''[[Keskeneräinen sinfonia (albumi)|Keskeneräinen sinfonia]]''. Albumilla julkaistiin myös yli kaksikymmentä vuotta pimennossa ollut ”Haloo”-kappale.<ref>Luoto 2004, s. 136</ref>
 
Syksyllä 2004 järjestettiin Sundqvistin muistoksi neljä Malja Göstalle -muistokonserttia. Konserteissa useat suomalaiset artistit, kuten [[Ismo Alanko|Ismo]] ja [[Ilkka Alanko]], [[Tuomari Nurmio]], [[Maarit Hurmerinta]], [[Timo Rautiainen (muusikko)|Timo Rautiainen]], [[Samuli Putro]], [[Marjo Leinonen]] ja [[Pauli Hanhiniemi]], tulkitsivat Leevi and the Leavingsin kappaleita. Ohjelma lähetettiin myös televisiossa nimellä ''Isälle Göstalta'' marraskuussa 2004.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/11/28/malja-gostalle-teki-kunniaa-suomipopin-suurmiehelle | Nimeke = Malja Göstalle teki kunniaa suomipopin suurmiehelle | Tekijä = Lindfors, Jukka | Julkaisu = Elävä arkisto | Julkaisija = Yleisradio Oy | Ajankohta = 28.11.2008 | Viitattu = 13.8.2010}}</ref> Konserteista kaksi järjestettiin [[Helsingin juhlaviikot|Helsingin juhlaviikkojen]] Huvilateltassa 30. ja 31. elokuuta 2004 ja kolmas [[Tampere-talo]]n isossa salissa 11. syyskuuta 2004. Neljäs konsertti järjestettiin Lahdessa [[Sibeliustalo]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20080521215022/http://klassinen.fi:80/profiili/5833 | Nimeke = Cyde Hyttinen | Julkaisu = Klassinen.fi | Julkaisija = Nemesys | Viitattu=13.8.2010 | Selite = Arkistoitu Internet Archiveen}}</ref>
 
== Ominaispiirteet ==
{{sitaatti2|right|Missä on tabu tai muuten poliittisesti epäkorrekti aihe, siellä on Sundqvist sulkakynineen piikittelemässä. Leevi and the Leavingsin laulujen läpi puhuvat yksinäiset, syrjäytyneet, kylähullut, rikolliset, huorat, transvestiitit, yksinhuoltajaäidit, erolapset – koko tarkkaan varjellun pohjoismaisen hyvinvoinnin hyssytelty kääntöpuoli. Gösta Sundqvistin eetos taiteilijana oli ihmiselämän mittainen projekti: tehdä ruma ja piiloteltu rehellisen kauniiksi ja näkyväksi.|Olavi Uusivirta<ref>Alanko ym. 2008, s. 4</ref>}}
 
Leevi and the Leavingsia on pidetty yhtyeenä, joka kuvaa ensisijaisesti suomalaisuutta. Yhtyeen rumpali Nylund on sanonut, että hänen mielestään Sundqvist halusi osin leikitellä näillä mielikuvilla ja dramatisoida niitä: ”Tämä luuserimiehen tarina löytyy kuitenkin myös vaikka Ahmed Ahneesta ja Aku Ankasta, se on niin yleispätevä.” Sundqvist ei itse pitänyt hänelle annetusta ”suomalaisuuden sanansaattajan” asemasta vaan piti itseään ajatusmaailmaltaan enemmän belgialaisena kuin suomalaisena.<ref>Luoto 2004, s. 116–117</ref> ''Jee jee jee: suomalaisen rockin historia'' -kirjassa yhtyeen sanoitusten tyyliä kutsutaan ”surkuhupaisaksi”, sillä se on sekoitus ironiaa ja empatiaa, tragediaa ja komiikkaa. Vaikka Sundqvist tarkasteli hahmojaan komiikan avulla, hän käsitteli silti elämän perusasioita usein syvemmältä kuin monet, jotka yrittivät tehdä sitä vakavissaan. [[Kolmas nainen]] -yhtyeen Sakari Pesola kommentoi Leavingsin tyyliä ”kansallisromanttis-parodiseksi”.<ref>Bruun ym. 1998, s. 357</ref> Tero Valkosen mukaan sanoituksille on ominaista absurdit tarinat ja se, ettei laulaja ota kantaa henkilöiden toimintaan.<ref name="martikainen">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20071203095857/http://www.elvisry.fi/042005/martikainen.html | Nimeke = Satiirikko pehmentää otettaan | Tekijä = Valkonen, Tero | Julkaisu = Selvis | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = Säveltäjät ja sanoittajat Elvis Ry | Viitattu = 4.8.2010 | Selite = Arkistoitu Internet Archiveen}}</ref>
 
''[[Soundi]]n'' toimittaja Jarkko Fräntilä totesi ''Onnen Avaimet'' -albumin arvostelussaan, että ”joistakin Gösta Sundqvistin hengentuotteista on tullut osa suomalaista identiteettiä”, ja kutsui joitakin tunnetuimpia kappaleita ”laulun muotoon puetuiksi mininovelleiksi”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20080528165527/http://www.soundi.fi:80/arvostelut?nid=4179 | Nimeke = Leevi and the Leavings: Onnen avaimet | Tekijä = Fräntilä, Jarkko | Julkaisu = Soundi | Ajankohta = huhtikuu 2002 | Julkaisija = A-lehdet | Viitattu = 28.7.2010 | Arkistoitu Internet Archiveen}}</ref> Toinen ''Soundin'' toimittaja, Pertti Ojala, kiitti ''Torstai… 40 seuraavaa hittiä'' -kokoelman arvostelussaan Sundqvistin tarkkanäköisyyttä ”suomalaisen arjen, machouden ja äärimmäisen junttiuden kuvaajana”. Hän antoi myös tunnustusta kappaleiden kaksimielisistä sanoituksista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20080528165539/http://www.soundi.fi:80/arvostelut?nid=4844&levyarvostelu=Leevi+And+The+Leavings_Torstai...+40+seuraavaa+hittiä | Nimeke = Leevi and the Leavings: Torstai... 40 seuraavaa hittiä | Tekijä = Ojala, Pertti | Julkaisu = Soundi | Ajankohta = 2001 | Julkaisija = A-lehdet | Viitattu = 28.7.2010 | Selite = Arkistoitu Internet Archiveen}}</ref> Juha Vainio -palkinnon myöntäneen raadin perusteluissa mainittiin, että sanoituksista piirtyy esiin ”viisaan talonmiehen” näkemä ”suomalainen sielunmaisema”. Samoin laulujen sanottiin auttavan ”meitä suomalaisia ymmärtämään toisiamme ja ehkä myös hiukan itseämme”.<ref name="saukki"/> ''[[Länsi-Savo]]n'' toimittaja Anssi Mehtälä kutsui Sundqvistia ”suureksi suomalaiseksi kertojaksi” ja ”suomalaisen kansanluonteen kiteyttäjäksi”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lansi-savo.fi/Kulttuuri%20ja%20viihde/8605595.html | Nimeke = Lauluja meistä ihmisistä | Tekijä = Mehtälä, Anssi | Julkaisu = Länsi-Savo | Ajankohta = 7.11.2008 | Julkaisija = Etelä-Savon Viestintä | Viitattu = 30.7.2010}} {{404}}</ref>
 
Gösta Sundqvist vastusti tulkintoja, joiden mukaan laulujen sanoitukset viittaisivat hänen omaan elämäänsä.<ref>Partanen 2006, s. 161.</ref> Hän ei myöskään tahtonut tulkita sanoituksiaan edes yhtyeen jäsenille.<ref>Luoto 2004, s. 64</ref> Ekologiset teemat olivat hänelle tärkeitä, ja hän otti ne esille myös haastatteluissa.<ref name="ympäristö_hs">{{Lehtiviite | Tekijä = Lehtola, Jouko | Otsikko = Musiikin Aarne Tarkas syytää ylpeänä kioskikirjallisuuttaan levymarkkinoille | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 11.7.1995 | Julkaisija = Sanoma | www = httphttps://www.hs.fi/arkistoradiotelevisio/artikkeli/950711226?ref=bsart-2000003449269.html | Viitattu = 22.3.2011}}</ref> Sundqvistilla ei esimerkiksi ollut ajokorttia, koska hänen mielestään autoa saisi ajaa vain, jos kyydissä olisi vähintään kolme ihmistä. Kannanotot ympäristön puolesta tulevat hyvin ilmi ''Raparperitaivas''-albumilla, jonka nimikkokappaleessa lauletaan: ”Kun on ihminen pelkästään tuskaa tuoden tuhonnut maapalloaan.”<ref name="raparperi"/> ''Raparperitaivasta'' seurannut ''Turkmenialainen tyttöystävä'' on tunnelmaltaan iloisempi, mutta ''Rakkauden planeetta'' taas yhteiskunnallisesti kantaa ottava. Sundqvist olisi halunnut julkaista ''Rakkauden planeetan'' pahvikansissa, mutta ne eivät olisi sopineet suurten markettien varkaudenestojärjestelmiin.<ref>Luoto 2004, s. 101–102</ref>
 
Sundqvist oli saanut sanoitustekniikkaansa vaikutteita [[Reino Helismaa]]lta ja [[Sauvo Puhtila]]lta, ja hän tunnusti vuonna 1996 tärkeimmäksi esikuvakseen [[Juha Vainio]]n.<ref name="saukki"/> Lempikirjailijakseen hän mainitsi [[Anton Tšehov]]in, jonka tragikomiikasta hän sai inspiraatiota tekstintekijänä.<ref>Luoto 2004, s. 36</ref> Sundqvist tuli harvoin äänitysstudioon valmiiden tekstien kanssa, vaan hän viimeisteli ne useimmiten vasta sitten, kun kappale oli muuten jo valmis. Toisinaan hän saattoi käskeä muut kahville voidakseen kirjoittaa sanoitukset loppuun rauhassa. Tämä ei tarkoita, etteikö Sundqvist olisi jo etukäteen miettinyt laulujen teemoja tai tarinoita; hän ei vain halunnut kertoa niistä etukäteen muille. Paanasen mukaan Sundqvist piti tarinat pimennossa myös siksi, ettei loppuratkaisu olisi paljastunut soitossa.<ref>Luoto 2004, s. 63–64</ref>
Lisäksi Sundqvist ei pitänyt suurista väkijoukoista tai matkustamisesta. Koska hän oli myös tinkimätön ja halusi tehdä asiat oman päänsä mukaan, konserttijärjestelyistä olisi todennäköisesti tullut hankalia. Sundqvist viihtyi parhaiten perheensä parissa, mitä esiintyminen olisi rajoittanut.<ref name="keikkailemattomuus"/> Päätös keikkailemattomuudesta ei ollut yksinomaan Sundqvistin, vaikka toisinaan yhtyeen muut jäsenet kaipasivatkin keikoilta saatavaa suoraa yleisöpalautetta. Tarjouksia kuitenkin tuli jatkuvasti, ja Sundqvist kertoi niistä yleensä jälkikäteen – esimerkiksi eräs suomalainen merkittävä rockfestivaali tarjosi 600&nbsp;000 markan esiintymispalkkiota 1980–90-lukujen vaihteessa.<ref>Luoto 2004, s.33–35</ref>
 
Sundqvist totesi myös useaan otteeseen yhtyeen olevan sen jäsenille vain harrastus, ja hän kertoi suhtautuvansa esimerkiksi [[jalkapallo]]on paljon vakavammin kuin musiikin tekemiseen. Vuoden 1984 haastattelussa [[Yleisradio]]lle hän totesi, että yhtye esiintyisi, jos se ei olisi niin epäkaupallinen ja harrastelijamainen.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Leevi ja Leavings lauloi antirockiaantisankareista Suomestaharrastajapohjalta | Osoite = http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=6&a=1649 | Tekijä = Lindfors, Jukka | Ajankohta = 8.9.2006 | Julkaisu = Elävä arkisto | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 4.8.2010}}</ref> Sundqvist myös epäili vuoden 1990 haastattelussaan ''[[Soundi]]ssa'', että keikkailu olisi todennäköisesti ”polttanut hänet loppuun”.<ref name="keikkailemattomuus"/>
 
Leevi and the Leavings teki kuitenkin kaksi ”keikkaa” Äimärock-festivaaleilla Iittalassa kesällä 1978 nimillä ''Rife Paananen & Kyytipojat'' ja ''Tarmon Dynamo''. Väliaikamusiikkina soitettiin jo studiossa äänitetyt ”Mitä kuuluu, Marja-Leena?” ja ”Rakas Annika…”, jotka julkaistiin singlenä myöhemmin kesällä.<ref>Alanko ym. 2008, s. 21</ref> Leevi and the Leavingsin ainoa julkinen esiintyminen tapahtui Suomen vuoden 1981 Euroviisu-alkukarsinnassa, jossa yhtye putosi jatkosta yleisöäänestyksen perusteella.<ref name="sinisilmä"/><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Murtomäki, Asko | Nimeke = Finland 12 points! Suomen Euroviisut | Vuosi = 2007 | Sivu = 114 | Julkaisija = Teos | Tunniste = ISBN 978-951-851-106-2}}</ref> Ylen ''Mediakomppania''-ohjelmassa vuonna 1990 yhtye esitti livenä kappaleensa ”Matkamuistoja”.<ref>Mediakomppania: Dokumentti Gösta Sundqvistista, 1990</ref> Tallenne vuoden 1981 Euroviisu-alkukarsinnan esiintymisestä julkaistiin Ylen Elävässä arkistossa vuonna 2019.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/viihde/art-2000006355732.html | Nimeke = Harvinainen video julki: Leevi and the Leavings esiintyi livenä yhden ainoan kerran – 38 vuotta kateissa ollut tallenne löydettiin viimein | Tekijä = Timo Hämäläinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 27.12.2019 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.12.2019 | Kieli = }}</ref> Ylessä oltiin pitkään oletettu, ettei esiintymisestä ole säilynyt lainkaan tallennetta, ja mikäli esitys oli aikanaan taltioitu videolle, nauha oli sittemmin käytetty uudelleen. Televisiosta videokasetille nauhoitettu video löytyi vuonna 2019 Risto Paanasen kotoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006356038.html | Nimeke = Leevi and the Leavingsin ainoa live-esitys oli kateissa 38 vuotta – sitten se löytyi videolta bändin jäsenen kotoa, ja nyt Sinisilmä, mansikkasuu -kappale on Ylellä kaikkien nähtävillä | Tekijä = Typpö, Juho | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 27.12.2019 | Viitattu = 28.12.2019}}</ref>
{{sitaatti2|right|Ei minulla ole hinkua saada Leavingsia ykkösbändiksi. Olisi paljon hienompaa jos joku löytäisi Leevi and the Leavingsin uudelleen kolmenkymmenen vuoden kuluttua ja sanoisi, että olihan se Leavings kova juttu aikanaan.|Gösta Sundqvist<ref>''Soundi'' 3/1984</ref>}}
 
Marraskuussa 2007 ilmestyi tribuuttialbumi ''[[Melkein vieraissa – Tribuutti Leevi and the Leavingsille|Melkein vieraissa]]'', jonka julkaisi suomalainen musiikkiyhtiö Elements Music. Levyllä kuullaan Leevi and the Leavingsin suurimpia menestyskappaleita muun muassa [[Happoradio]]n, [[Maija Vilkkumaa]]n, [[Viikate (yhtye)|Viikatteen]] ja [[Egotrippi|Egotripin]] esittäminä. Jokainen esiintyjä teki itse sovitukset.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20080306184616/http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Leevi++The+Leavingsille+tribuuttilevy/1135231593807 | Nimeke = Leevi & The Leavingsille tribuuttilevy | | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 6.11.2007 | Viitattu = 28.7.2010 | Selite = Arkistoitu Internet Archiveen}}</ref> 22. lokakuuta 2008 julkaistiin viiden CD:n ja yhden DVD:n kattava kokoelmaboksi ''[[Matkamuistoja – kaikki singlet 1978–2003]]''. Kokoelmassa on 98 kappaletta, ja sen mukana julkaistiin 36-sivuinen kirjanen, joka sisältää haastattelumateriaalia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20081225101210/http://www.johannakustannus.fi/kauppa/956 | Nimeke = Leevi and the Leavings: Matkamuistoja - Kaikki singlet 1978-2003 | Julkaisija = Johanna kustannusKustannus | Viitattu = 27.7.2010 | Selite = Arkistoitu Internet Archiveen}}</ref>
 
=== Vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ===
 
[[Cover]]-yhtye LeeWings on soittanut Leevi and the Leavingsin kappaleita keikoillaan vuodesta 1998.<ref>{{Verkkoviite | Julkaisija = LeeWings | Nimeke = LeeWings: Info | Osoite = httphttps://wwwweb.archive.org/web/20131014143909/http://leewings.com/info.html | Viitattu = 2.4.2011 | Selite = Arkistoitu Internet Archiveen}}</ref> Ohjaaja [[Jussi Parviainen]] teki televisioon keväällä 1999 minisarjan ''Elina, mitä mä teen?'', joka perustui yhtyeen lauluihin. Sarjassa näyttelivät muun muassa [[Ismo Apell]], [[Kari Sorvali]] ja [[Outi Alanen]].<ref>Luoto 2004, s. 122</ref> Leevi and the Leavingsin lauluihin perustuva musikaali ''Teuvo'' sai kantaesityksensä Hämeenlinnan Kaupunginteatterissa helmikuussa 2006. Esitys oli teatterin vuoden suosituimpia ja sai lähes 20&nbsp;000 katsojaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kp24.fi/uutiset/32790/kello3.swf | Nimeke = Hämeenlinnan teatterissa ennätys | Tekijä = | Julkaisu = kp24.fi | Ajankohta = 27.12.2006 | Julkaisija = Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj | Viitattu = 29.7.2010}}</ref> Musikaalia on esitetty sen jälkeen myös muualla, esimerkiksi Vaasan ylioppilasteatteri Rampissa kesällä 2010.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pohjalainen.fi/teemat/kulttuuriteematarticle.jsp?p=264&article=509657&Title=Rampin+kes%E4n%E4ytelm%E4ss%E4+soi+Leevi+and+the+Leavings | Nimeke = Rampin kesänäytelmässä soi Leevi and the Leavings | Tekijä = Laurila, Anne | Julkaisu = Pohjalainen | Ajankohta = 8.7.2010 | Julkaisija = I-Mediat Oy | Viitattu = 29.7.2010}} {{404}}</ref> Yhtyeen musiikin kautta kerrottu sanaton näytelmä ''Finnhits'' sai ensi-iltansa Espoon kaupunginteatterissa syyskuussa 2010. Näytelmä on sukukronikka, joka kertoo yhden perheen tarinan kolmen sukupolven ajalta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoonteatteri.fi/?page=403 | Nimeke = Finnhits | Julkaisija = Espoon kaupunki | Viitattu = 22.9.2010}} {{404}}</ref>
 
[[PMMP]]:n vuoden 2006 albumilla ''[[Leskiäidin tyttäret]]'' julkaistu kappale ”Henkilökohtaisesti” on kunnianosoitus Leevi and the Leavingsille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.noise.fi/levyarvostelut/?id=6636 | Nimeke = PMMP - LeskiäidinLeski�idin Tyttäret (Albumi)Tytt�ret | Tekijä = Veijalainen, Jarkko | Julkaisija = Noise.fi | Ajankohta = 07.01.2007 | Viitattu = 28.7.2010}}</ref> Yhtye on ollut innoittaja sekä PMMP:n sanoituksille että musiikille; musiikkitoimittaja Ilkka Mattilan mukaan ”sundqvistmaiset tarinat ja melodiat ovat olleet suurelle yleisölle tarttumapinta PMMP:n kappaleisiin”.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Blåfield, Ville | Otsikko = Viimeinen kesä | Julkaisu = Kuukausiliite | Ajankohta = 3.8.2013 | Numero = 8 | Sivut = 22–29 | Julkaisija = Sanoma | Viitattu = 3.8.2013}}</ref> [[YUP]]-yhtyeen [[Jarkko Martikainen]] on kertonut, että on yrittänyt ”omaksua häneltä (Sundqvistilta) sitä asennetta, että laulussa ei välttämättä pidä esittää vahvoja väitteitä”.<ref name="martikainen"/> [[Apulanta|Apulannan]] [[Sipe Santapukki]] on sanonut, ettei löydä ”tarpeeksi hienoja sanoja” kertoakseen yhtyeestä, joka muutti hänen elämänsä ja joka edustaa hänelle täydellisyyttä.<ref>Alanko ym. 2008, s. 34</ref> [[Arttu Wiskari|Arttu Wiskarin]] vuoden 2014 kappale ”[[Sirpa (kappale)|Sirpa]]” sai ''Rumban'' arvostelussa moitteita Leevi and the Leavings -vaikutteista: ”Se ei ole tribuutti, se ei ole edes pastissi, vaan historian hävyttömin plagiaatti”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rumba.fi/arviot/arviossa-arttu-wiskarin-sirpaleet-sirpa-single-pitaisi-valella-bensiinilla-ja-polttaa-julkisesti-senaatintorilla-varoitukseksi/ | Nimeke = Arviossa Arttu Wiskarin Sirpaleet – “Sirpa-single pitäisi valella bensiinillä ja polttaa julkisesti Senaatintorilla varoitukseksi” | Julkaisu = Rumba | Viitattu = 6.1.2015 | Tekijä = Järvinen, Jami | Ajankohta = 23.10.2014}}</ref>
 
=== Äänestykset ===
[[Radiomafian top 500]] -äänestyksessä vuonna 1995 haettiin kaikkien aikojen parasta kappaletta. Ainoa Leevi and the Leavingsilta listalle päässyt kappale oli ”Teuvo, maanteiden kuningas”, mutta se jäi kauas kärjestä.<ref name="radio500"/> ''[[Rumba]]n'' Suomirockin parhaat biisit -kriitikkoäänestyksessä 1998 sama kappale pääsi 22. sijalle. Listalla oli kahdeksan Leevi and the Leavingsin kappaletta, joista toiseksi korkeimmalle, 37:nneksi, sijoittui ”Pohjois-Karjala”.<ref name="rumbaäänestys"/>
 
Vuonna 2001 Helsingin Sanomien Nyt-liite järjesti äänestyksen parhaista suomalaisista albumikansista. Leevi and the Leavingsin albumi ''Suuteleminen kielletty'' pääsi 18:nneksi ja ''Perjantai 14. päivä'' 32:nneksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20070224121946/http://www2.hs.fi/klik/levyraati/tilanne.html | Nimeke = Levyraati – Suomen paras levynkansi -äänestys | Julkaisu = HS Nyt-Liite | Ajankohta = lokakuu 2001 | Viitattu = 28.7.2010 | Selite = Arkistoitu Internet Archiveen}}</ref> ''Soundi'' listasi 50 parasta suomalaista rock-albumia vuonna 2005, jolloin ''Häntä koipien välissä'' valittiin 19. sijalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://rateyourmusic.com/list/Roetoes/50_alltime_greatest_finnish_albums__soundi_magazine_/ | Nimeke = 50 parasta suomalaista rock-albumia | Julkaisu = Soundi | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = A-lehdet | Viitattu = 30.7.2010}} {{404}}</ref> ''Helsingin Sanomat'' järjesti Sata rakkainta suomirockia -äänestyksen lukijoilleen vuonna 2007. Leevi and the Leavingsiltä äänestettiin yhteensä 17:ää kappaletta,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://www.hs.fi/juttusarjakulttuuri/rock/artikkeli/Sata+rockia+joita+suomalaiset+rakastavat/1135228208113art-2000004492347.html | Nimeke = Sata rockia, joita suomalaiset rakastavat | Tekijä = Ahlroth, Jussi & Jokelainen, Jarkko | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 22.6.2007 | Julkaisija = Sanoma | Viitattu = 28.7.2010}}</ref> joista lopulliselle listalle valittiin kolme: ”Mitä kuuluu Marja-Leena?”, ”Pohjois-Karjala” ja ”Teuvo, maanteiden kuningas”.<ref name="kolme"/> Yhtye ei kuitenkaan päässyt lopullisessa äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://www.hs.fi/juttusarjakulttuuri/rock/artikkeli/Nämä+kappaleet+olivat+lukijoiden+kymmenen+suosikkia/1135228550837art-2000004495205.html | Nimeke = Nämä kappaleet olivat lukijoiden kymmenen suosikkia | Tekijä = Mattila, Ilkka | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 7.7.2007 | Julkaisija = Sanoma | Viitattu = 28.7.2010}}</ref> Yhtyeen kappale ”Jos Helsinki on kaunis” sijoittui kolmannelle sijalle Nyt-liitteen Kaunein Helsinki-aiheinen kappale -verkkoäänestyksessä 2010.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20100729180802/http://www.hs.fi/juttusarja/viikonjuttu/artikkeli/Teuvo+on+kaupungin+kuningas/1135258085598 | Nimeke = Teuvo on kaupungin kuningas | Tekijä = Arbelius, Jenni | Julkaisu = Nyt-liite | Ajankohta = 23.6.2010 | Julkaisija = Sanoma | Viitattu = 28.7.2010 | Selite = Arkistoitu Internet Archiveen}}</ref>
 
=== Leavings-Orkesteri ===
{{Pääartikkeli|[[Leavings-Orkesteri]]}}
 
Yhtyeen vanhat jäsenet Risto Paananen, Juha Karastie ja Niklas Nylund ilmoittivat huhtikuussa 2011 palaavansa Leavings-Orkesteri-nimisenä yhtyeenä. Leavings-Orkesteri julkaisi ''[[Arpapeliä]]''-nimisen albumin 25. toukokuuta. Levyn sisältö on kokonaan orkesterin omaa käsialaa. Leavings-Orkesteri kiertää uuden levyn myötä myös esiintymässä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20110407155549/http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kulttuuri/1194673231265/artikkeli/kulttibandi+leevi+and+the+leavings+palaa+keikkoja+ja+uusi+albumi.html | Nimeke = Kulttibändi Leevi and the Leavings palaa: Keikkoja ja uusi albumi | Julkaisu = Aamulehti | Ajankohta = 4.4.2011 | Julkaisija = Alma | Viitattu = 4.4.2011 | Selite = Arkistoitu Internet Archiveen}}</ref> Tammikuussa 2012 yhtye julkaisi videon uuden kappaleen ”Tänäänkin” studiosessioista<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=347532921942041&id=205623592782994&__xts__%5B0%5D=68.ARADMQW8i6qra9nIDteeJYP_pVbI_W7wbCX7Mvy2OsNfxVbyGsi55fztrSP3ZUdJfxjFhmZcQo45g4pFbmpfv6pS2Rt2lC3PED1EJbECDiovdJlF74X5RR27ClpJyVFZD8v3dbBdP_nsFd5aAcyOqiutt-87L0KTOBm5njAUUpSR8M7ycsjflthUPptxt5VbqqO3BYnzG9ZnDAy-awpWZnv6j8oWxIJbti3qYjp4gpECjzM-DAB9QGsNl1XEYdihxjKM-Hb8q4NF6AC1zwMR4hp60HLtM23yPDWlJZqrDn7PxzNQj5kEw1Sgza13oiWUucWthImQIsD_qBFdeNn_1XE&__tn__=-R | Nimeke =Leavings-Orkesterin Facebook-julkaisu | Tekijä = | Ajankohta =21.1.2012 | Julkaisu =Facebook.com | Viitattu = 9.5.2020 }}</ref> ja kesäkuussa 2015 uuden singlen ”Siellä missä toisetkin”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=1002256003119745&id=205623592782994 | Nimeke =Leavings-Orkesterin Facebook-julkaisu | Tekijä = | Ajankohta =4.6.2015 | Julkaisu =Facebook.com | Viitattu = 9.5.2020 }}</ref>
 
== Kokoonpanot ==