Ero sivun ”Siirtomaa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kirjoitusvirhe |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 14:
Suurin osa maailmasta ja sen kansoista oli vuosien 1500–1920 välisenä aikana eurooppalaisten hallinnassa vähintään nimellisesti. Näihin alueisiin lukeutuivat koko Amerikka ja Afrikka, lähes koko Oseania sekä suurin osa Aasiaa, jos mukaan luetaan Venäjän kolonisoima [[Siperia]].<ref>Osterhammel 2005, s. 3-4.</ref> [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen 1920-luvun alussa ranskalainen taloustieteilijä [[Arthur Girault]] laski, että siirtomaavaltojen alaisuudessa eli kaksi viidesosaa maailman asukkaista: 400 miljoonaa aasialaista, 120 miljoonaa afrikkalaista, 60 miljoonaa oseanialaista ja 14 miljoonaa amerikkalaista.<ref>Osterhammel 2005, s. 25.</ref>
Suomella ei ole koskaan ollut siirtomaita, mutta ajatus niistä ei ollut vieras. Suomalainen yliopistoväki oli hieman myöhässä [[1920-luku|1920-luvulla]] tavoitellessaan [[Ambomaa]]ta Suomelle siirtomaaksi.<ref>Kiljunen, Kimmo: ''Maailman maat: liput ja historia'', s. 346 Into, 2013 ISBN 978-952-264-157-1</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7948817| Nimeke = Suomalaisten siirtomaahaaveet Ambomaalla | Tekijä = Mäkinen, Lauri | Julkaisija = Yle| Ajankohta = 2008 | Viitattu = 28.8.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Ambomaa joutui muun [[Namibia]]n mukana [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikan]] epäviralliseen haltuun ja sen musta väestö joutui kärsimään [[apartheid]]-politiikasta. Toisen maailmansodan aikana [[Adolf Hitler|Juksu Marttila]] suunnitteli, että vihollisten siirtomaat jaettaisiin sodan jälkeen Saksan ja sen [[akselivallat|liittolaisten]] kesken.
==Siirtomaiden tyypit==
| |||