Ero sivun ”Dioksiinit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
"–"
Rivi 42:
 
==Dioksiinien vaikutusmekanismi==
Dioksiinien vaikutukset perustuvat ns. [[Ah-reseptori|AH-reseptori]]in eli "dioksiinireseptoriin". Tämä on soluissa oleva [[transkriptiofaktori]], joka säätelee monien geenien ilmentymistä.<ref>Tijet N, Boutros PC, Okey AB, Tuomisto J, Pohjanvirta R. Aryl hydrocarbon receptor regulates distinct dioxin-dependent and dioxin-independent gene batteries. Molec. Pharmacol. 2006:69:140-153140–153.</ref> AH-reseptoria stimuloivat myös monet muut vierasaineet, ja yksi sen keskeisistä tehtävistä onkin vierasaineiden [[metabolia]]n kiihdyttäminen myrkyllisten aineiden poistamiseksi. Tämä tapahtuu [[entsyymi-induktio|indusoimalla]] useiden [[sytokromi P450|CYP-entsyymien]] ilmentymistä, esim. CYP1A1:n. Siten kohtuullinen AH-reseptorin stimuloituminen lienee hyödyllinen eikä haitallinen ilmiö ja sen tavoitteena on suojata elimistöä myrkkyvaikutuksilta. Voimakkaasta pitkäaikaisesta stimulaatiosta aiheutuu haittoja ja myrkkyvaikutuksia. AH-reseptori osallistuu monien elimistön osien kehitykseen ja mm. immuunimekanismien syntyyn ja säätelyyn.
 
<br />
Rivi 130:
Jo hyvin pieni dioksiiniannos (esim. TCDD:llä luokkaa joitakin kymmeniä ng/kg) lisää [[sytokromi P450]]:n alatyypin 1A1 aktiivisuutta; hieman suuremmalla annoksella aktivoituvat myös alatyypit 1A2 (maksassa) sekä 1B1. Suurehkoina annoksina dioksiinit aiheuttavat [[kateenkorva]]n surkastumista ja lisäävät eläinten alttiutta sairastua erityyppisiin infektiotauteihin heikentämällä immuniteettia. Sikiöt ovat huomattavasti aikuiseläimiä herkempiä tietyille dioksiinien vaikutuksille. Dioksiinit aiheuttavat epämuodostumia sikiöihin (esim. kitalakihalkio ja vesimunuainen). Rotilla erittäin pienillä annoksilla tuleva vaikutus on kolmannen poskihampaan kehityshäiriö tai jopa hampaan puuttuminen 1 mikrogramman suuruisella annoksella kiloa kohti emolle raskauden aikana annettuna.<ref name=synopsis/>
 
TCDD on useita eri syöpiä aiheuttava '''[[karsinogeeni|eläinkarsinogeeni]]''', ja syöpäriskiä on pidetty aikaisemmin sen keskeisenä riskinä. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on luokitellut sen syöpää aiheuttavaksi aineeksi (luokka A).<ref>IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans, Volume 69, Lyon, 1997.</ref> Aine ei ole kuitenkaan [[mutageeni]]nen. Eläinkokeissa syöpää aiheuttava kyky liittyy yleiseen toksisuuteen, ja monet tutkijaryhmät pitävät karsinogeenisuutta toissijaisena ja suuriannoksisen toksisuuden aiheuttamana, esim. happiradikaalien muodostumisen takia.<ref>Viluksela ym. Liver tumor promoting activity of 2,3,7,8-tetrachlorodibenzo-p-dioxin (TCDD) in TCDD sensitive and TCDD resistant rat strains. Cancer Res. 2000:60:6911-69206911–6920.</ref><ref>Simon T ym. Estimates of cancer potency of 2,3,7,8-tetrachlorodibenzo-p-dioxin using linear and nonlinear dose-response modeling and toxicokinetics. Toxicol. Sci. 2009:112:490-506490–506.</ref> Työtoksikologisissa tutkimuksissa se on osoittautunut suhteellisen heikoksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi.<ref name=cancer>Kogevinas M. Studies of cancer in humans. Food Add. Contam. 2000:17:317–324.</ref> Siksi Maailman Terveysjärjestön asiantuntijaryhmä katsoi vuonna 1998, että dioksiinien keskeisin riski ei ole syöpäriski vaan kehityshäiriöriski raskauden ja imetyksen aikana.<ref name=WHO/><ref name="arse">Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä. Arsenikista öljyyn, ss. 72–75. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2005. ISBN 951-656-221-3. Verkossa englanniksi [http://en.opasnet.org/w/Are_the_dioxins_the_most_dangerous_chemicals_in_our_environment%3F Are the dioxins the most dangerous chemicals in our environment?]</ref> Muita dioksiineja kuin TCDD:tä ei ole erikseen pystytty tutkimaan tarpeeksi, jotta niiden syöpävaarallisuutta ihmiselle voitaisiin arvioida.<ref name=cancer/>
 
== Historiallisia tapauksia ==
Rivi 137:
* Vuonna 1998 '''Wienissä''' kaksi naista myrkytettiin työpaikallaan suurilla TCDD-annoksilla. Toiselta heistä mitattiin 144&nbsp;000&nbsp;pg/g dioksiinia seerumin rasvanäytteissä, mikä on suurin koskaan ihmiseltä mitattu arvo ja edellyttää ainakin parin milligramman annosta dioksiinia. Hän selvisi, mutta kärsi erittäin vaikeasta klooriaknesta vuosia. Yllättäen hänellä ei ollut alun mahavaivoja ja myöhempiä kuukautishäiriöitä lukuun ottamatta muita oireita, eikä juuri mitään poikkeavaa laboratoriotutkimuksissa.<ref>Geusau A, Abraham K, Geissler K, Sator MO, Stingl G, Tschachler E. Severe 2,3,7,8-tetrachlorodibenzo-p-dioxin (TCDD) intoxication: clinical and laboratory effects, Environ. Health Perspect. 2001:109:865–869.</ref> Yksittäistapauksenakin tämä osoittaa, että ihminen ei ole yhtä herkkä kuin herkimmät eläinlajit.
 
* Tammikuussa 1999 '''Belgiassa''' tyhjennettiin noin 50&nbsp;kg PCB-öljyä ja sen epäpuhtautena noin 1&nbsp;g dioksiineja tankkiin, jonne kerättiin mm. ravintoloista kerättyjä öljyjä uusiokäyttöön eläinrehuksi. Seurauksena oli pitkäaikainen PCB- ja dioksiinikriisi, joka järkytti Belgian kansantaloutta ja muutti Euroopan Unionin elintarvikevalvontaa. Vaikutukset huomattiin kanojen sairastumisesta dioksiinille tyypillisiin oireisiin, ja analysoitaessa löytyi ensin dioksiineja ja sitten PCB:tä. Suurimmat dioksiinipitoisuudet kananlihassa olivat 2&nbsp;613&nbsp;pg rasvagrammaa kohti, keskiarvo 170&nbsp;pg.<ref>van Larebeke ym. The Belgian PCB and dioxin incident of January-June 1999: Exposure data and potential impact on health. Environ. Health Perspect. 2001:109:265-273265–273.</ref> Belgiassa tehtiin yli 55&nbsp;000 PCB-analyysiä ja 500 dioksiinianalyysiä. Huolimatta erittäin suurista dioksiinipitoisuuksista kananlihassa ei terveysriskejä oleteta syntyneen, koska altistus jäi lyhytaikaiseksi. Väestötasolla pitoisuudet eivät merkitsevästi kohonneet ihmisissä.<ref>Debacker N ym. PCDD/F levels in plasma of a Belgian population before and after the 1999 Belgian PCB/Dioxin incident. Chemosphere 2007:67:S217–S223.</ref>
 
* Vuonna 2004 '''[[Ukraina]]n''' silloinen presidenttiehdokas [[Viktor Juštšenko]] yritettiin myrkyttää suurella dioksiiniannoksella. Myöhemmin todettiin dioksiinipitoisuus, joka oli 106&nbsp;000&nbsp;pg/g, eli lähes yhtä suuri kuin Wienin myrkytystapauksessa. Alkuvaiheen pahoinvoinnin ja vatsakipujen jälkeen merkittävin oire oli klooriakne.<ref name=synopsis/><ref>Sorg O, Zennegg M, Schmid P, Fedosyuk R, Valikhnovskyi R, Gaide O, Kniazevych V, Saurat JH. 2,3,7,8-tetrachlorodibenzo-p-dioxin (TCDD) poisoning in Victor Yushchenko: identification and measurement of TCDD metabolites. Lancet 2009:374:1179-11851179–1185.</ref>
 
* '''Saksassa''' löydettiin loppuvuodesta 2010 dioksiinia kananmunista. Pitoisuudet (rasvaa kohti mitattuna) ylittivät Euroopan Unionin maksimirajan 3&nbsp;pg/g ääritapauksissa nelinkertaisesti, suurimmassa osassa arvot olivat rajan puitteissa. Lihassa dioksiinia oli noin 5&nbsp;pg/g, kun raja on 2&nbsp;pg/g.<ref name=eu>http://ec.europa.eu/food/committees/regulatory/scfcah/animal_health/presentations/1112012011_dioxin_germany.pdf</ref> Dioksiini päätyi kanoihin eläinrehun kautta, johon on käytetty teollisuusrasvaa marraskuun puolivälin ja joulukuun puolivälin 2010 välisenä aikana.<ref name=eu/> Eräissä rehuun käytetyissä rasvaerissä todettiin dioksiinia 63&nbsp;pg/g. Yhden rehutehtaan lopullisessa rehussa oli 1,56&nbsp;pg/g dioksiinia (maksimipitoisuus 0,75&nbsp;pg/g), muiden tehtaiden rehu ei ylittänyt maksimia. Myös yksi sianlihanäyte 149 analysoidusta ylitti maksimin (1,5&nbsp;pg/g) ja kolme muuta lievästi mutta virhemarginaalin rajoissa (1,07–1,08&nbsp;pg/g, maksimi sianlihalle 1&nbsp;pg/g).<ref name=germany>http://ec.europa.eu/food/food/chemicalsafety/contaminants/dioxin_germany_information_note_en.pdf</ref> Varovaisuusperiaatetta noudattaen lähes 5&nbsp;000 tilaa pantiin myyntisulkuun, mutta voitiin vähitellen vapauttaa analyysien valmistuttua. Episodi oli siis vakavuudeltaan huomattavasti vähäisempi, kuin vuoden 1998 rehukatastrofi Belgiassa.<ref name=synopsis/>
Rivi 151:
==Lähteet==
* Tuomisto J, Vartiainen T, Tuomisto JT. Dioksiinit ja PCB-yhdisteet: Synopsis. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2011. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085000.
* Tuomisto J, Vartiainen T. Dioksiinit ja terveys – molekyylibiologiasta ehkäisytoimiin. Duodecim 2004:120:1664-16721664–1672.
* Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, ss. 68–78. Kustannus oy Duodecim, Helsinki. ISBN 951-656-221-3
*{{BI3}}