Ero sivun ”Kallioimarre” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
IA (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 84.248.222.144 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Paranaja tekemään versioon. |
|||
Rivi 27:
Kallioimarteen maavarsi on vaakasuora, pitkä ja paksuhko. Maavarresta yksittäin tai pienissä ryhmissä nousevat talvehtivat [[lehti (kasvitiede)|lehdet]] kasvavat 15–40 cm korkeaksi. Lehden ruoti on lavan pituinen tai sitä lyhyempi. Lehtilapa on kapeanpuikea, kertaalleen pariliuskainen tai pariosainen. Lehdykät ovat tasasoukkia, tylpähköjä ja ehytlaitaisia. Lehtilavan alapuolella on pyöreitä ja katesuomuttomia [[itiö]]pesäkkeitä. Kallioimarteen itiöt kypsyvät Suomessa kesä-syyskuussa.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 57.</ref><ref name="ÅLANDS">Ålands flora 2010, s. 101.</ref>
Kallioimarre jaetaan kolmeen alalajiin, joita ovat nimialalaji ssp.''vulgare'', ssp. ''serratum'' ja ssp. ''virginianum''.<ref name="DVF">[http://linnaeus.nrm.se/flora/orm/polypodia/polyp/polyvul.html Den virtuella floran: Stensöta (myös levinneisyyskartat)] (ruots.) Viitattu 11.10.2011.</ref>
== Levinneisyys ==
Rivi 39 ⟶ 38:
== Käyttö ==
Kallioimarre on erityisen tunnettu siitä, että sen [[maavarsi]] maistuu voimakkaasti lakritsimaiselta. Maun aiheuttaa siinä oleva glykyrretiinihappo. Kuivattuja kallioimarteen varsia myytiinkin aikaisemmin apteekeissa. Sitä käytettiin muun muassa [[keuhkoputkentulehdus|keuhkoputkentulehduksessa]] limaa irrottavana rohtona, lisäämään hien- ja virtsaneritystä ja maksavaivoihin.<ref name="SUOMEN"/><ref name="ÅLANDS"/> Kallioimarretta käytetään toisinaan puutarhoissa kivikkokasvina.<ref name="DVF"/>
== Lähteet ==
| |||