Ero sivun ”William Faulkner” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  6 kuukautta sitten
Kumottu muokkaus 18934905, jonka teki 2001:14BA:980C:C700:BC55:9965:B0C5:F434 (keskustelu) Kirjan ilmaisu uskottavasti, eikä sitä sensuroisa
(Rasistinen ilmaisu vaihdettu neutraalimpaan.)
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
(Kumottu muokkaus 18934905, jonka teki 2001:14BA:980C:C700:BC55:9965:B0C5:F434 (keskustelu) Kirjan ilmaisu uskottavasti, eikä sitä sensuroisa)
Merkkaus: Kumoaminen
 
''[[Ääni ja vimma]]'' (''The Sound and the Fury'', [[1929]]) on Faulknerin omien sanojen mukaan ainoa hänen romaaneistaan, joka syntyi inspiraation vallassa, ilman tarkkaa suunnitelmaa lopullisesta muodosta.
 
Romaani koostuu neljästä luvusta, joissa tarkkaillaan rappioituneen ja antiikin tragedian ehdottomuudella pian tuhoutuvan Compsonin perheen ”viimeisiä tapauksia” yhden tietyn henkilön näkökulmasta kussakin. Kukin neljästä näkökulmasta rajautuu yhteen päivään, jonka kokemuksia ja jonka herättämiä muistoja näkökulmahenkilössä [[kertoja]] referoi. Ensimmäinen näkökulmahenkilö on (1) kehitysvammainen, asioita tajuamaton Benjy Compson; toinen on (2) hänen veljensä, neuroosien ja pakkomielteitten repimä Quentin Compson viimeisenä päivänään ennen itsemurhaansa; kolmas on (3) katkera ja julma veli Jason Compson; neljättä näkökulmaa edustaa (4) vanha palvelijatar, mustaneekeripalvelijatar Dilsey, joka näkee tapahtumat muita kolmea puolueettomammin. Neljästä rajoittuneesta näkökulmasta lukija saa kuvan tapahtumien kulusta, joitten varsinainen inhimillinen keskus on Caddy-sisko.
 
''[[Ääni ja vimma|Äänen ja vimman]]'' muoto – pitkälti samojen tapahtumien läpikäyminen vuorotellen neljästä eri näkökulmasta – paljastaa maailman tapahtumien monisäikeisyyden, jota ei olisi realistisen kertomakirjallisuuden kertojan (yksiulotteiseen) näkökulmaan pitäytyvän kerronnan avulla ollut mahdollista osoittaa. Teoksen on jopa ylistetty pystyvän synnyttämään illuusion ”lukijan omakohtaisesta läsnäolosta tapahtumien keskellä”.