Wikipedia

Ero sivun ”Asianajaja” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 12:
 
'''Asianajaja''' on asiakkaansa oikeuksien ajamiseen erikoistunut [[juristi]]<ref>https://asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/miksi-valita-asianajaja/</ref>.
Suomessa asianajaja on lailla suojattu ammattinimike, jota saa käyttää vain [[Suomen Asianajajaliitto]]on kuuluva kokenut juristi<ref>https://asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/miksi-valita-asianajaja/</ref>.
Useissa maissa vain vastaavaan ammattinimikkeeseen ("advokat", "attorney-at-law", "avocat", "barrister", "solicitor", "lawyer", "legal practitioner", "Rechtsanwalt") oikeutetuilla lakimiehillä on oikeus esiintyä oikeudessa toisen puolesta (asianajajamonopoli). Monissa maissa on myös asianajajapakko tietyissä oikeudenkäynneissä, eli henkilö ei voi itse ajaa asiaansa, vaan hänen on pakko nimetä päteväksi hyväksytty lakimies itseään edustamaan.
Rivi 23:
EU:n direktiivin mukaan kunkin jäsenmaan asianajajat käyttävät koko EU:n alueella oman maansa lainsäädännön mukaista titteliä.<ref>[https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1999/19990110#idp3276896 HE 110/1999]</ref>. Direktiivin 77/249/ETY 2 ja 3 artiklan mukaan suomalaisen asianajajan on käytettävä nimeä Asianajaja ja/tai Advokat (englanniksi "Advocate").
 
Suomen asianajajaliittoAsianajajaliitto nosti joulukuussa 2014 kanteen lupalakimiesten yhdistystä vastaan koskien mm. ”Auktorisoidut” ja ”Attorney-At-Law” -nimikkeiden käyttöä lupalakimiesten yhdistyksen nimessä.  Korkein oikeus on ratkaissut nimiriidan lainvoimaisesti 12.2.2020 antamallaan tuomiolla S2018/499.
 
Tuomion mukaan lupalakimiesten yhdistys ei voi käyttää nimessään sanaa ”Auktorisoidut lakimiehet” tai sen ruotsinkielistä käännöstä, koska nimike katsotaan harhaanjohtavaksi ja se loukkaa siten Suomen asianajajaliitonAsianajajaliiton oikeutta.
 
Sen sijaan tuomion mukaan englanninkielinen nimike ”Attorney-At-Law” irrallisena ei kuulu yksinomaan asianajajille, vaan sitä voivat käyttää myös muut lakimiehet, joilla on kelpoisuus hoitaa oikeudenkäyntiasioita. Näitä ovat tällä hetkellä asianajajien lisäksi luvan saaneet lakimiehet ja julkiset oikeusavustajat.
Rivi 65:
 
=== Velvollisuudet ===
Asianajajan tulee noudattaa ''[[hyvä asianajajatapa|hyvää asianajajatapaa]]'' ja tunnollisesti ja rehellisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät. Asianajotoiminnan perusperiaatteet, jotka ovat yleismaailmallisia, on sisällytetty "asianajajalakiin" eli ''lakiin asianajajista'' (5 luku 1&nbsp;§) ja Suomen asianajajaliitonAsianajajaliiton sääntöihin (35 luku 1&nbsp;§).<ref name=":0">{{Kirjaviite|Nimeke = Oikeudenkäynnin perusteet|Julkaisija = Talentum|Tekijä = Antti Jokela|Sivut = 351-370|Vuosi = 2005|Julkaisupaikka = Helsinki|Isbn = 9789521409165}}</ref>
 
Yleisessä oikeudenkäyntilaissa on myös kaikkia asiamiehiä koskevat vaatimukset [[Rehellisyys|rehellisyydestä]] ja [[ahkeruus|ahkeruudesta]] tehtävien hoidossa ([https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000#L15P10 Oikeudenkäymiskaaren 15. luku 10&nbsp;§]).<ref name=":0" />
 
Asiakasvarojen erillään pitämisestä ja asianajajan toimen [[harjoittamiskielto|harjoittamiskiellosta]] yhtiössä muun kuin asianajajan kanssa tai [[Osakeyhtiö (Suomi)|osakeyhtiössä]] ilman asianajajayhdistyksen hallituksen lupaa (Laki asianajajista 5.2&nbsp;§). Suomen asianajajaliitonAsianajajaliiton sääntöjen mukaan asianajajan täytyy pitää asianmukaisia tilejä ja luetteloita vastaanottamistaan tehtävistä ja suorittamistaan toimista.<ref name=":0" />
 
==== Salassapito ====
Rivi 83:
 
== Suomen Asianajajaliitto ==
Asianajajien toimintaa Suomessa sääntelee laki asianajajista. Suomen Asianajajaliitto vastaa asianajajien, asianajotoimistoissa toimivien muiden lakimiesten sekä julkisten oikeusavustajien ammatillisesta valvonnasta. Hallituksen yleisen valvonnan ohella kanteluita tai liiton hallituksen vireille panemia valvonta-asioita käsittele liiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta. Vuonna 2013 voimaan tullut laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista ulotti asianajajaliitonAsianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan toimivallan myös luvan saaneisiin oikeudenkäyntiavustajiin. Muut oikeudellista apua tarjoavat lakimiehet eivät ole lakisääteisen valvonnan piirissä. Suomen Asianajajaliiton jäsenkunnan muodostavat noin 2&nbsp;000 asianajajaa. Määrä on noin 10&nbsp;% kaikista Suomen lakimiehistä. Liiton vuosibudjetti on noin 1,8 milj. euroa. (2011).<ref>http://www.asianajajaliitto.fi/files/1566/Virallinen_tuloslaskelma_2011.pdf</ref>
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Asianajaja”