Ero sivun ”Fruktoosi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
"–"
Rivi 28:
Fruktoosin terveysvaikutuksia alettiin tutkia laajemmin 1970-luvun alussa esimeriksi Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksella. fruktoosi on hyvin hidas hiilihydraatti<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.puunjalostusinsinoorit.fi/biometsateollisuus/innovaatiot/9-sivutuotteet-ja-selluloosan-jatkojalosteet/9.2-ksylitoli/|nimeke=Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta|tekijä=|julkaisu=www.puunjalostusinsinoorit.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-03-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>, sillä sen [[glykeeminen indeksi]] on vain 19, mikä on hyvin alhainen verrattuna esimerkiksi tavalliseen pöytäsokeriin eli ruokosokeriin (65) tai perinteiseen suomalaiseen ruisleipään (68)<ref name="Atkinson2008">Atkinson et. al.: [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2584181/International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values]. Diabetes Care. 2008 Dec; 31(12): 2281–2283. Taulukko A1.</ref>. Fruktoosi imeytyy sen vuoksi hitaammin vereen kuin esimerkiksi tavallinen sokeri, joten se ei aiheuta nopeita [[verensokeri|verensoker]]in heilahteluja. Hedelmäsokeri soveltuu tämän vuoksi hyvin etenkin [[diabetes|diabeetikoille]] ja pitää myös näläntunnetta pidempään poissa. Vaikka fruktoosin kalorimäärä on sama kuin tavallisella sokerilla, siitä saatava kokonaiskalorimäärä jaa pienemmäksi kuin sokerista saadun, koska sitä tarvitaan makeutensa vuoksi vähemmän.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.puunjalostusinsinoorit.fi/biometsateollisuus/innovaatiot/9-sivutuotteet-ja-selluloosan-jatkojalosteet/9.2-ksylitoli/|nimeke=Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta|tekijä=|julkaisu=www.puunjalostusinsinoorit.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-03-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
2000-luvulla on alettu kuitenkin julkaista tutkimuksia, joiden mukaan fruktoosi saattaa altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille, [[rasvamaksa]]lle ja [[Aikuistyypin diabetes|kakkostyypin diabetekselle]] sekä hidastaa oppimista ja heikentää muistia. Fruktoosi saattaa olla myös muita sokereita lihottavampaa, koska se ei tuota niiden tavoin kylläisyyden tunnetta. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi on esitetty, että fruktoosi olisi jopa ruokosokeria haitallisempaa. Myös ruokosokeri sisältää hedemäsokeria, mutta sen sisältämä glukoosi lieventää edellä mainittuja fruktoosiin liittyviä riskejä.<ref name="hs">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1359524662883|Nimeke=Fruktoosi onkin vaarallista|Tekijä=Kaaria, Satu|Julkaisu=HS.fi|Ajankohta=31.1.2013|Viitattu=1.2.2016}}</ref> Ruokosokerin sisältämä glukoosi lisää kuitenkin huomattavasti fruktoosin imeytymistä, joka on vähäistä silloin, kun fruktoosia nautitaan ilman muita sokereita<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Katja Hätönen, Jaana Lindström, Tiina Laatikainen|Nimeke=Hiilihydraatit ja niiden terveysvaikutukset|Vuosi=TYÖPAPERI 4/2014|Sivu=17-1817–18|Julkaisija=THL}}</ref>.
 
Yli sadan gramman päivittäisiä fruktoosiannoksia pidetään haitallisina osalle ihmisistä, mutta 60 gramman annokset eivät aiheuta todennäköisesti haittavaikutuksia.<ref name=":1" />