Ero sivun ”Lazare Hoche” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
täyd.
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Täsmennystä botin avulla: Brest korvattiin link(e)illä Brest (Ranska)
Rivi 6:
Palattuaan palvelukseen Hoche koki syksyllä 1793 nopean ylenemisen. Hänet siirrettiin [[Dunkerque]]n puolustusta johtaneen kenraali [[Joseph Soucham]]in esikuntapäälliköksi ja ylennettiin prikaatinkenraaliksi. Syyskuun lopussa Hoche johti [[Furnes]]in valtausta ja sai samana päivänä siirron [[Ardennit|Ardennien]] armeijan esikuntapäälliköksi. Lokakuussa hänet ylennettiin divisioonankenraaliksi ja nimitettiin [[Moselle]]n-armeijan komentajaksi. Hävittyään aluksi muutaman taistelun hän johti joulukuussa 1793 armeijansa voittoon Wœrthin ja [[Geisbergin taistelu]]issa.<ref name="jensen" /> Vapautettuaan [[Landau]]n piirityksestä joulukuun lopussa Hoche ajoi [[Habsburgien valtakunta|Itävallan]] ja [[Preussin kuningaskunta|Preussin]] armeijat pois [[Elsass]]ista pakottamalla ne perääntymään [[Rein]]in itäpuolelle.<ref name="brit" /><ref name="NFB" /> Hochen kilpailija, kenraali [[Charles Pichegru]] kuitenkin vihjasi [[Yhteishyvän valiokunta|yhteishyvän valiokunnalle]] ja [[Louis Antoine Léon de Saint-Just|Saint-Justille]] hänen olevan petturi, joten [[Italia]]n-armeijan päämajoitusmestariksi vastikään siirretty Hoche vangittiin 1. huhtikuuta 1794. Häntä pidettiin vangittuna [[Pariisi]]ssa, kunnes hän vapautui [[Thermidorin vallankaappaus|thermidorin vallankaappauksen]] jälkeen saman vuoden heinäkuussa.<ref name="brit" /><ref name="NFB" />
 
Marraskuussa 1794 Hoche nimitettiin sotilaskomentajaksi [[Brest (Ranska)|Brestiin]]iin, tehtävänään kukistaa jo edellisestä vuodesta alkaen käynnissä ollut rojalistinen [[Vendéen kapina]]. Hän sai sovittelevalla politiikalla aikaiseksi aselevon helmikuussa 1795, mutta kapina puhkesi uudelleen kesäkuussa, kun joukko maanpaossa olleita ranskalaisia aatelisia [[Quiberonin maihinnousu|nousi maihin]] brittiläisillä aluksilla Quiberoninlahdella [[Bretagne]]n rannikolla. Hoche saartoi Bretagnen kapinalliset ja sai Vendéen alueen rauhoitettua lopullisesti heinäkuuhun 1796 mennessä, mikä merkitsi Ranskassa vallinneen sisällissodan päättymistä.<ref name="brit" /><ref name="NFB" /> Hänen joukkonsa myös vangitsivat [[François de Charette]]n ja muut kapinajohtajat.<ref name="jensen" /> Hoche oli nyt nuoresta iästään huolimatta Ranskan vaikutusvaltaisimpia miehiä. Johdettuaan joulukuussa 1796 epäonnistunutta yritystä tehdä maihinnousu [[Irlanti]]in hänet nimitettiin tammikuussa 1797 Reinille sijoitetun [[Sambren ja Meusen armeija]]n komentajaksi. Hän löi itävaltalaiset 18. huhtikuuta [[Neuwiedin taistelu]]ssa, mikä päätti sillä erää taistelut Saksan alueella.<ref name="brit" /><ref name="NFB" /><ref name="jensen" /> Hoche joutui keskeyttämään etenemisensä [[Leobenin välirauha]]nsopimuksen astuttua voimaan.<ref name="NFB" /> Syyskuun 1797 alussa Hoche lainasi 15&nbsp;000 miestä kenraali [[Napoleon Bonaparte]]lle, joka [[Fructidorkuun 18. päivän vallankaappaus|karkotti rojalistit]] Ranskan parlamentista. Hoche kieltäytyi sotaministerin tehtävästä uudessa hallituksessa ja palasi rintamalle, jossa 10. syyskuuta myös Reinin ja Mosellen armeija alistettiin hänelle. Viikkoa tämän jälkeen Hoche kuoli vain 29-vuotiaana keuhkokuumeeseen päämajassaan Wetzlarissa.<ref name="jensen" /><ref name="brit" />
 
Hochen nimi on kaiverrettu Pariisin [[Riemukaari (Pariisi)|Riemukaareen]].<ref name="jensen" />