Ero sivun ”Raipparangaistus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 11:
 
===Raipparangaistuksesta Suomessa===
Ruotsi-Suomessa käytettiin raipparangaistusta varsin tavallisena muotona rikoksentekijöiden rankaisemiseen vielä kauan [[vuoden 1734 laki|vuoden 1734 lain]] voimassaoloaikana; varsinaiset ruumiinrangaistukset – korvien, nenän, kielen tai käden poikkileikkaaminen tai silmän puhkaiseminen – tulivat kyseeseen vain [[kuolemanrangaistus|kuolemanrangaistuksen]] kovennuksena. Ruoskiminen suoritettiin julkisesti, ja ruoskimispaikat sijoitettiin kaupungeissa usein toreille ja maaseudulla yleisten teiden varsille.<ref name="otavan">''Otavan Iso tietosanakirja'', osa 7, palstat 770–771. Helsinki: Otava, 1964.</ref>
 
Aiemmin, vielä aina [[1800-luku|1800-luvun lopulle]] asti, oli raippojen määrääminen Suomessa melko yleistä. Esimerkiksi Lappeenrannassa toimeenpantiin tiettävästi viimeinen raipparangaistus syksyllä 1887 karjavarkaudesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://maurikin.blogspot.fi/2016/03/lappeenrannan-piiskauspaalu-oli.html|nimeke=Makkerin blogi: Lappeenrannan piiskauspaalu oli nykyisellä Kino-Aulan tontilla|julkaisu=maurikin.blogspot.fi|viitattu=2016-03-14}}</ref> Saattoi käydä niinkin, että hyvin köyhä henkilö joutui maksamaan [[sakko]]rangaistuksen raippojen muodossa. Tästä muodostui eräs kansansanonta: ''Rikas maksaa rahallaan, köyhä selkänahallaan.'' Käytetty piiskaamisväline oli yleensä noin aikaihmisen sormenpaksuista [[koivu]]a. Raipat annettiin pareittain. Lisäksi rangaistus oli julkisena näytöksenä suoritettu, joten sen suorittamista julkistettiin julkisin kuulutuksin.
Rivi 17 ⟶ 18:
 
[[Kakola|Kakolan vankila]]n lääkäri [[Aleksis Tähkä]] kuvaa teoksessaan erästä [[Vanki|vangille]] osoitettua raipparangaistuksen toteuttamista. Annettu raippamäärä oli 16 raipaniskua. Iskut annettiin pakaroille rottinkikepillä. Vanki sidottiin tiukasti kiinni puiseen rangaistuspenkkiin ennen täytäntöönpanoa. Pakaroille asetettiin ennen iskujen antamista kostutettu puhdas suojavaate, mahdollisesti tulevien haavojen infektoitumisen taikka ihon rikkoutumisen välttämistä varten. Samoin vangit silmät peitettiin vaateliinalla, jottei tämä pääsisi näkemään rankaisijaansa. Iskut antoi tuohon tehtävään määrätty ''iskuri'' eli [[vanginvartija]]. Rangaistuksen asteen kovuudesta kielii se, että tätä kyseenomaista vankia makuutettiin parin viikon ajan vatsallaan jälkeenpäin. Lisäksi iskuvammat saivat aktiivisesti hoitoa, kuten boorisalvaa ja kostutettuja kääreitä.<ref>Tähkä: s. 52-53</ref>
 
Kurinpitokeinona käytetty ruumiillinen kurittaminen Suomen vankiloissa kiellettiin vuonna 1944.<ref name="otavan"/>
 
==Lähteet==