Ero sivun ”Botulismi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
kirjoitettu pääosin uusiksi
Rivi 1:
{{Tauti
[[Tiedosto:Botulism1and2.JPG|pienoiskuva|Botulismi 14-vuotiaalla. Vasemmassa kuvassa täydellinen ''oftalmoplegia'' ([[silmälihashalvaus]]) sekä ''ptosis'' ([[riippuluomi]]) ja laajentuneet pupillit (oik.). Potilas oli täysin tajuissaan.]]
|kuva=Botulism1and2.JPG
'''Botulismi''' ({{k-la|botulus}}, makkara) on ''[[Clostridium botulinum]]'' -[[bakteeri]]n erittämän [[botuliini]]-hermomyrkyn aiheuttama vakava [[myrkytys]]sairaus. Botulismiin voivat sairastua lähes kaikki eläimet, myös ihminen. [[Korppikotka|Korppikotkilla]] tiedetään olevan vastustuskyky botuliinia vastaan. Botuliini pääsee elimistöön tavallisimmin saastuneen ravinnon mukana. ''Clostridium botulinum'' -bakteerin [[itiö]]t ovat hyvin kestäviä, ja niitä on sekä [[maaperä]]ssä että [[vesistö]]issä. Bakteerin toksiinituotanto on runsainta hapettomassa ympäristössä 22–37&nbsp;°C:n lämpötilassa. [[Linnut]] saavat tartunnan esimerkiksi mädäntyvistä kasveista ja [[raadonsyöjä]]t puolestaan syötyään botulismiin kuolleita eläimiä.<ref>[http://web.archive.org/web/20090308054715/http://www.evira.fi/portal/fi/el__intauti-_ja_elintarviketutkimus/el__intautitutkimus/riista-_ja_luonnonvaraiset_elaimet/botulismi/ Botulismi] [[Evira]]n sivu vuodelta 2009 [[Wayback machine]]n palvelimella.</ref>
|kuvateksti=Botulismin aiheuttama täydellinen [[silmälihashalvaus]] (oftalmoplegia), [[Riippuluomi|riippuluomisuus]] ja laajentuneet pupillit.
|nimi=Botulismi
|ICD10={{ICD10|A|05.1}}
|ICD9={{ICD9|005.1}}, {{ICD9|040.41}}, {{ICD9|040.42}}
|tautitietokanta=2811
|medlineplus=000598
|meshid=D001906
|meshvuosi=2015
}}
'''Botulismi''' tarkoittaa [[Botuliini|botuliineille]] altistumisesta johtuvaa ihmisillä tai muilla eläimillä ilmenevää myrkytystä. Ihmisillä botulismin pääoire on yläraajoista alaraajoihin samanaikaisesti kehon eri puolin leviävä lihasten [[halvaantuminen]].<ref name=a/> Botulismi vaihtelee lievästä vakavaan. Vakava hoitamaton botulismi tappaa usein jo alle vuorokaudessa hengityslihashalvauksesta johtuvan tukehtumisen takia.<ref name=b/> Botulismi vaatii ehkä [[hengityskone]]hoitoa monen viikon ajan. Hoidettuna myrkytyksestä parantuminen kestää viikoista kuukausiin. Parantuminen ei kehitä [[immuniteetti]]a botuliineille.<ref name=d>{{Lehtiviite|Tekijä=S Kaakkola|Otsikko=Botulismin diagnostiikka ja hoito|Julkaisu=Duodecim|Ajankohta=2001|Vuosikerta=117|Numero=4|Sivut=421-425|Issn=0012-7183|www=https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2001/4/duo92090}}</ref> [[Kuolleisuus]] hoidettuun botulismiin on noin 5–10%.<ref name=c/> Botulismin oireiden paheneminen voidaan pysäyttää vain [[vasta-aine]]pohjaisella vastamyrkyllä. Vastamyrkky kuitenkin tehoaa vain, jos se annetaan mahdollisimman pian oireiden ilmenemisestä.<ref name=e/>
 
Botulismi johtuu usein [[Ruokamyrkytys|ruokamyrkytyksestä]]. Botuliineja tuottavat ''[[Clostridium]]''-bakteerit ja parhaiten hapettomissa oloissa. Näiden bakteerien [[itiö]]itä voi olla ruuissa ja itiöt kestävät hyvin kuumennusta.<ref name=a/> Tavallisia botulismin aiheuttajia ovat kotivalmisteiset [[Tyhjiöpakkaus|tyhjiöpakatut]], hapatetut tai [[Säilyke|säilykkeisiin]] pakatut liha- tai kasviselintarvikkeet, jotka on säilytetty tai valmistettu virheellisesti siten, että niissä olleet itiöt ovat kasvaneet botuliineja tuottaneiksi bakteereiksi. Itiöitä voi päätyä myös suolistoon ruuan mukana. Suolistossa ne voivat kasvaa botuliinibakteereiksi aiheuttaen niin sanottua suolistobotulismia – tälle tapahtumalle alttiita ovat lähinnä vain [[Vauvaikä|imeväiset]].<ref name=c/> Itiöitä voi myös päätyä haavoihin, joissa bakteerikasvu aiheuttaa niin sanottua haavabotulismia. Tälle alttiita ovat lähinnä [[Päihde|päihteitä]] itseensä [[Injektio (lääketiede)|pistävät]] henkilöt.<ref name=b/>
== Botulismi ihmisellä ==
Botuliinitoksiineja on seitsemää tyyppiä, A–G, joista vain tyypit A, B, E ja F aiheuttavat ihmisen sairastumisen.<ref name="maamies">[http://web.archive.org/web/20070223071430/http://www.kaytannonmaamies.fi/kmvet/7KMVET2002/botuliini.html Botuliinin riski on pieni, mutta hyvä tiedostaa] Käytännön metsämiehen sivu vuodelta 2007 Wayback machinen palvelimella.</ref> Botulismia on kolmea tyyppiä: ruokamyrkytys-, imeväis- ja haavabotulismi. [[Eurooppa|Euroopassa]] ruokamyrkytysbotulismin yleisimmät tartuntalähteet ovat suolatut ja kuivatut lihatuotteet sekä lämminsavustetut vakuumipakatut kalat.<ref name="teirikko">Hanna Teirikko: [http://www.mm.helsinki.fi/users/lindstro/Opetus/Opetus_2003/Seminaarityot_2001/Teirikko_Hanna/botulinum.html Botulinustoksiinien vaikutukset, mekanismi ja käyttö]. Helsingin Yliopisto, 2001.</ref>
 
Botulismitapaukset ovat harvinaisia muun muassa Suomessa. Vuosina 1995–2014 Suomessa ilmeni 8 ruokamyrkytyksistä johtuvaa botulismitapausta ja 2 imeväisiän botulismitapausta, eikä yhtään haavabotulismitapausta tai aikuisten suolistobotulismitapausta.<ref name=c>{{Kirjaviite|Tekijä=K Jalava et al|Nimeke=Toimenpideohje botulismitapausten varalta|Vuosi=2014|Sivu=8-9|Julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Isbn=9789523022393|www=https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116242/THL_OHJ8_2014_web_Korjattu2016.pdf}}</ref>
Ihmisellä myrkytyksen oireet alkavat yleensä 18–36 tunnin päästä myrkyn joutumisesta elimistöön, mutta ne voivat alkaa nopeamminkin tai vasta useamman päivän kuluttua. Oireisiin kuuluvat muun muassa pahoinvointi, ummetus, [[oksennus|oksentelu]], [[suu]]n kuivuminen, nielemisvaikeudet, lihasheikkous, kaksoiskuvat ja lihasten halvaantuminen ylhäältä alaspäin edeten. Hoitamattomana vaikea myrkytys johtaa suurella todennäköisyydellä [[kuolema]]an, joka aiheutuu hengityslihasten halvaantumisesta.<ref name="maamies" /><ref name="teirikko" /> Hoito on pääosin oireenmukaista. Merkittävimmän avun antaa potilaan kytkeminen [[hengityskone]]eseen. Spesifiä vastamyrkkyä, antitoksiinia, voidaan harkita käytettäväksi. Niitä ei voida kuitenkaan antaa lapsille.<ref name="teirikko" /> Suoliston bakteerimäärän pienentämiseen voidaan käyttää [[penisilliini]]ä tai [[ampisilliini]]a.
 
Jotkin eläimet sietävät botuliineja. Tästä esimerkki ovat [[korppikotkat]], jotka voivat syödä botuliineja sisältäviä raatoja kuolematta botulismiin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=M Roggenbuck|Otsikko=The microbiome of new world vultures|Julkaisu=Nature Communications|Ajankohta=2014|Vuosikerta=5|Numero=1|Sivut=1–8|Pmid=25423494|Doi=10.1038/ncomms6498|Issn=2041-1723|www=https://www.nature.com/articles/ncomms6498}}</ref>
Imeväisbotulismia esiintyy alle vuoden ikäisillä lapsilla. Sen ikäisten [[immuunijärjestelmä]] ei ole kehittynyt vielä riittävästi pystyäkseen tuhoamaan bakteerien itiöitä.<ref name="teirikko" /> Pohjoismaissa vuosina 1997–1999 todetuissa imeväisbotulismitapauksissa tartunnan lähteeksi todettiin [[hunaja]]. Tämän vuoksi hunajaa ei suositella annettavaksi alle vuoden ikäisille. Suomessa hunajasta johtuneita imeväisbotulismitapauksia ei ole ollut.<ref>[http://web.archive.org/web/20070928094017/http://www2.hunajayhtyma.fi/hunaja/kaytto.htm HUNAJAN KÄYTTÖ] Hunajayhdistyksen sivu vuodelta 2007 Wayback machinen palvelimella.</ref>
 
==Oireet==
Haavabotulismi on taudin muodoista harvinaisin. Bakteerit alkavat itiöidä haavassa, josta myrkky pääsee sitten leviämään muualle elimistöön. Yleisintä haavabotulismi on [[heroiini]]a ihonalaisesti [[Injektio (lääketiede)|injisoivilla]].<ref name="teirikko" />
Botulismin oireet alkavat aikaisintaan 2 tunnin tai viimeistään noin 8 päivän kuluttua botuliinin nielemisestä. Tyypillisesti oireet kuitenkin alkavat 12–72 tunnin kuluttua aineen nielemisestä.<ref name=a/> Hengitettäessä botuliinia esimerkiksi [[aerosoli]]na, voi myrkytys alkaa nopeammin.<ref name=b/>
 
Botulismin varhaisoireet alkavat pään alueelta. Varhaisimpia oireita ovat näköhäiriöt.<ref name=a>{{Kirjaviite|Tekijä=RC Gupta et al|Nimeke=Handbook of toxicology of chemical warfare agents|Vuosi=2015|Sivu=361-383|Selite=2. painos|Julkaisija=Elsevier|Isbn=9780128001592|Doi=10.1016/B978-012374484-5.00030-4}}</ref> Näitä ovat muun muassa [[kahtena näkeminen]], näön sumeus ja valoherkkyys.<ref name=b>{{Lehtiviite|Tekijä=T Wenham, A Cohen|Otsikko=Botulism|Julkaisu=Continuing Education in Anaesthesia Critical Care & Pain|Ajankohta=2008|Vuosikerta=8|Numero=1|Sivut=21–25|Doi=10.1093/bjaceaccp/mkm051|Issn=1743-1816|www=https://academic.oup.com/bjaed/article/8/1/21/277773}}</ref> Tätä seuraavat [[Dysfagia|nielemisvaikeudet]], äänen [[käheys]] ja [[dysartria]].<ref name=a/> Muita pään alueen oireita ovat [[nystagmus]], [[riippuluomi]]suus ja [[pupilli]]en laajentuminen sekä reagoimattomuus valoon.<ref name=b/> Pään oireita seuraa yläraajoista alaraajoihin symmetrisesti eli kehon molemmin puolin samanaikaisesti leviävä [[luurankolihas]]ten heikkous tai halvaantuminen, jossa ei ilmene kuumetta. Kaulan ja käsien halvausta seuraa hengityslihasten halvaus, josta halvaus etenee sitten jalkoihin. Hengityslihashalvaus voi kyllin vakavana johtaa tukehtumiseen. Esimerkiksi noin 1/3-osassa aikuisten botulismitapauksissa hengitys lakkaa kokonaan. Muita mahdollisia oireita ovat [[ataksia]], [[refleksi]]en katoaminen, [[suolitukos]], pystyasentoon liittyvä [[matala verenpaine]], suun kuivuus, virtsan pidätysvaikeudet, pahoinvointi, oksentelu, [[ripuli]], [[ummetus]] tai vatsakivut.<ref name=b/>
Suomessa botulismi on harvinainen: vuonna 1999 oli yksi tapaus ja vuonna 2006 todennäköisesti kaksi.<ref>Kati Marjasuo: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/L%C3%A4mminsavustetun+siian+ep%C3%A4ill%C3%A4%C3%A4n+aiheuttaneen+vaikean+ruokamyrkytyksen/1135220587736 Lämminsavustetun siian epäillään aiheuttaneen vaikean ruokamyrkytyksen] Helsingin Sanomat, 2006.</ref> Vuonna 2009 todettiin tapaus, jossa kolmihenkinen perhe sairastui Suomesta ostetun savusiian kautta. Vuonna 2011 helsinkiläisen perheen kaksi jäsentä sairastui Suomesta ostetun oliivisäilykkeen kautta. Heistä toinen kuoli myrkytyksen johdosta sairaalassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kaksi-sairastunut-botulismiin-oliivisailyketta-myyty-myos-rovaniemella/915892 | Nimeke = Kaksi sairastunut botulismiin - oliivisäilykettä myyty myös Rovaniemellä | Julkaisu = KALEVA.fi | Ajankohta = 21.10.2011 | Julkaisija = Kaleva Oy | Viitattu = 31.10.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2011/10/toinen_botulismiin_sairastuneista_menehtyi_2984754.html | Nimeke = Toinen botulismiin sairastuneista menehtyi | Julkaisu = YLE Uutiset | Ajankohta = 28.10.2011 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 31.10.2011}}</ref>
 
Hoitamattomana botulismi yleensä tappaa tukehtumisen takia viimeistään noin 24 tunnissa oireiden alkamisesta.<ref name=b/> Kuolleisuus lääketieteellisesti hoidettuun botulismiin on noin 5–10%.<ref name=c/> Kuolema hoidetuissa tapauksissa johtuu yleensä myrkytyksen vakavuuden aliarvioinnista, hoidon aikana saadusta keuhkoinfektiosta tai jostakin muusta [[infektio]]sta. Hoidetuissa myrkytyksissä potilas on tajuissaan koko myrkytyksen ajan, vaikkei pystyisikään liikkumaan tai hengittämään. Myrkytys ei vaikuta tuntoaistiin.<ref name=b/>
== Botulismi tuotantoeläimillä ==
Tavallisimmin botulismiin sairastuneet tuotantoeläimet ovat [[nauta|nautoja]], [[lammas|lampaita]], [[hevonen|hevosia]], [[minkki|minkkejä]] tai siipikarjaa. [[sika|Sikojen]] sairastumisriskiä pidetään pienenä. Tartunta johtuu lähes poikkeuksetta saastuneesta rehusta, johon bakteereita on joutunut maaperästä tai raadosta. Haavatartunnat ovat harvinaisia.<ref name="maamies"/> Muoviin tiiviisti pakattu [[säilörehu]] on otollinen kasvualusta botulismia aiheuttaville bakteereille, jos itiöitä sisältävää maa-ainesta menee vahingossa rehun sekaan. Paalauskoneeseen saattaa joutua myös pelloilla elävien pienten eläinten, esimerkiksi [[metsähiiri|hiirien]], raatoja, jotka voivat levittää botulismia.
 
Hoidetun myrkytyksen parantuminen vie viikoista kuukausiin riippuen siitä, että mille botuliinityypille on altistunut.<ref name=a/> Myrkytyksen hermostolliset jälkivaikutukset voivat vakavissa tapauksissa jatkua usean kuukauden tai yli vuoden sairaalahoidon päättymisestä.<ref name=a/> Esimerkkejä pitkäaikaisista vaikutuksista ovat väsymys, heikkous, sekavuus ja suun kuivuus.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=SL Gottlieb et al|Otsikko=Long-term outcomes of 217 botulism cases in the republic of Georgia|Julkaisu=Clinical Infectious Diseases|Ajankohta=2007|Vuosikerta=45|Numero=2|Sivut=174–180|Pmid=17578775|Doi=10.1086/518890|Issn=1058-4838|www=https://academic.oup.com/cid/article/45/2/174/421511}}</ref>
Naudoilla tartunnan aiheuttamat halvausoireet alkavat tavallisesti päästä, mutta halvaus voi alkaa takaraajoistakin. Pään alueen halvaantuessa nauta voi aluksi yrittää edelleen syödä muttei pysty nielemään. Lopulta nauta kuolee halvauksen lamauttaessa hengityslihasten toiminnan. Botulismiin sairastunut hevonen on yleisolemukseltaan apaattinen ja väsynyt. Myrkytyksen edetessä syöminen vaikeutuu, ja hevonen alkaa horjua. Tätä seuraavat halvaantuminen ja kuolema.<ref name="maamies" />
 
==Syyt==
Botulismia vastaan on olemassa [[rokotus|rokotteita]]. Suomessa nautoja ja sikoja ei rokoteta ollenkaan ja hevosiakin vain harvoin.<ref name="maamies" /> Hevosten rokote on tarkoitettu ''Clostridium botulinum tyyppi B'' -bakteerin aiheuttamaa botulismia vastaan. Koska valmisteen tehosta ja tarpeellisuudesta Suomen olosuhteissa ei ole varmuutta, rokotetta ei juurikaan käytetä.<ref>[http://web.archive.org/web/20080423090659/http://www.evira.fi/portal/fi/el__intauti-_ja_elintarviketutkimus/terveydenhuolto/rokoteneuvonta/elainlajikohtaiset_rokotteet/hevosrokotteet/ Hevosrokotteet] Eviran sivu vuodelta 2008 Wayback machinen palvelimella.</ref>
[[Botuliini]]t ovat ryhmä luonnossa olevien ''[[Clostridium]]''-bakteerien tuottamia hermostoa lamaavia myrkkyjä, jotka aiheuttavat botulismin.<ref name=a/> Botuliineille voi altistua nielemällä tai hengittämällä niitä esimerkiksi [[aerosoli]]na. Botuliinit eivät läpäise ehjää ihoa.<ref name=b/>
 
Botulismi johtuu usein [[Ruokamyrkytys|ruokamyrkytyksestä]] eli siitä, että on syönyt botuliineja sisältävää ruokaa. Se voi myös johtua ''Clostridium''-bakteerien [[itiö]]iden syömisestä. Tällaisessa ''suolistobotulismissa'' itiöt kasvavat suolistossa botuliineja tuottaviksi bakteereiksi. Itiöitä voi päätyä myös haavoihin, joissa ne tuottavat botuliineja aiheuttaen ''haavabotulismin''.<ref name=b/> Botuliineja voi saada myös liikaa väärin annostelluista [[Injektio (lääketiede)|botuliinipistoksista]], joita on käytetty kosmeettisessa tai lääkinnällisessä tarkoituksessa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=L Bai et al|Otsikko=Clinical analysis of 86 botulism cases caused by cosmetic injection of botulinum toxin (BoNT)|Julkaisu=Medicine|Ajankohta=2018|Vuosikerta=97|Numero=34|Pmid=30142749|Doi=10.1097/MD.0000000000010659|Issn=0025-7974|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6112997/}}</ref><ref name=b/> Botuliineja saatetaan käyttää [[bioase]]ina esimerkiksi aerosolina ja niille voi altistua bioasehyökkäyksessä.<ref name=b/>
== Lähteet ==
<references />
 
===Ruokamyrkytys===
== Aiheesta muualla ==
Ruuissa voi olla ''Clostridium''-bakteerien itiöitä. Itiöt alkavat kasvamaan botuliineja tuottaviksi bakteereiksi parhaiten hapettomissa oloissa, kuten [[säilyke]]ruuissa. Ruokaperäiselle botulismille altistutaan yleensä syömällä kotona valmistettuja bakteeri-itiöitä sisältäviä tölkitettyjä ruokia, joiden tölkitystä edeltävässä käsittelyssä on käytetty liian alhaisia lämpötiloja ja/tai lyhytkestoista lämmitystä, joka ei ole riittänyt tuhoamaan itiöitä.<ref name=a/> Säilykkeiden teollisessa valmistuksessa käytetyissä lämpökäsittelyissä itiöt kuolevat. Yleisesti käytetyssä vähimmäiskäsittelyssä tölkitettävä ruoka altistetaan 3 minuutin ajaksi 121&nbsp;°C:lle.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=MW Peck|Otsikko=Clostridium botulinum and the safety of minimally heated, chilled foods: an emerging issue?|Lopetusmerkki=pois|Julkaisu=Journal of Applied Microbiology|Ajankohta=2006|Vuosikerta=101|Numero=3|Sivut=556–570|Julkaisija=|Doi=10.1111/j.1365-2672.2006.02987.x|Issn=1365-2672|www=https://sfamjournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1365-2672.2006.02987.x}}</ref> Siksi ruokaperäisen botulismin saaminen teollisista valmisteista on epätodennäköistä.<ref name=b/> Muita yleisiä ruokaperäisen botulismin lähteitä länsimaissa ovat kotivalmisteiset [[Tyhjiöpakkaus|tyhjiöpakatut]] ja hapatetut liha- tai kasviselintarvikkeet, jotka on valmistettu tai säilytetty virheellisesti.<ref name=c/> Säilytyksen kannalta esimerkiksi osa ''[[Clostridium botulinum]]'' -kannoista tuottaa botuliineja jo jääkaappilämpötiloissa ja lähes kaikki kannat yli 12&nbsp;°C:ssa. Botuliinit tuhoutuvat keittämällä tai kuumentamalla ruokaa 10 minuuttia 80&nbsp;°C:ssa, joten ruokamyrkytysbotulismi liittyy yleensä kuumentamatta syötyihin ruokiin.<ref name=e>{{Lehtiviite|Tekijä=E Kolho, M Lindström ja N Forss|Otsikko=Botulismi - vaikeasti tunnistettava sairaus|Julkaisu=Duodecim|Ajankohta=2012|Vuosikerta=218|Numero=9|Sivut=1963-1969|Issn=0012-7183|www=https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2012/19/duo10534}}</ref>
*[http://neuromuscular.wustl.edu/nother/bot.htm Washington University, Neuromuscular Disease Center: Botulism] {{en}}
 
===Suolistobotulismi===
Botuliinia tuottavien bakteerien itiöitä voi olla ruuissa, joita syötäessä itiöt päätyvät suolistoon. Suolistossa itiöt voivat kasvaa myrkytyksen aiheuttaviksi bakteereiksi. Tällainen tartunta ilmenee useimmin 2–4 kuukautisilla vauvoilla. Vauvoilla [[suolimikrobi]]kanta on aikuisia kehittymättömämpi, eikä se siksi vie kasvutilaa botuliinibakteereilta yhtä hyvin kuin aikuisilla. Vauvoilla tällaista myrkytystä kutsutaan nimellä ''infantiili botulismi''<ref name=a/> tai ''imeväisbotulismi''.<ref name=e/> [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos]] arvioi vauvojen [[Kätkytkuolema|kätkytkuolemista]] jopa 5% johtuvan botulismista.<ref name=c/> Aikuisilla suolistobotulismi voi ilmetä tilanteissa, joissa suoliston normaali bakteerikasvu on häiriintynyt. Esimerkkejä altistavista tekijöistä ovat laajakirjoinen antibioottilääkehoito ja suolistoleikkaus.<ref name=c/><ref name=a/>
 
Eritoten hunajassa voi olla botuliinibakteeri-itiöitä. Hunajaa ei siksi kannata syöttää vauvalle. Mahdollinen itiöiden lähde voi myös olla ulkoa huoneistoon tullut pöly tai multa.<ref name=a/> Suomessa esimerkiksi eräs vauva kuoli vuonna 2002 botulismiin altistuttuaan ilmeisesti [[pölynimuri]]n pölypussin pölylle, josta löydettiin ''Clostridium botulinum'' -itiöitä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=M Nevas et al|Otsikko=Infant botulism acquired from household dust presenting as sudden infant death syndrome|Julkaisu=Journal of Clinical Microbiology|Ajankohta=2005|Vuosikerta=43|Numero=1|Sivut=511–513|Pmid=15635031|Doi=10.1128/JCM.43.1.511-513.2005|Issn=0095-1137|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC540168/}}</ref>
 
===Haavabotulismi===
Haavabotulismi johtuu botuliinia tuottavien bakteerien itiöiden päätymisestä haavaan. Itiöt kasvavat haavassa botulismin aiheuttaviksi bakteereiksi. Haavabotulismi johtuu yleensä erilaisten [[Päihde|päihteiden]], eritoten [[heroiini]]n, [[Injektio (lääketiede)|piikittämisestä]]. Riskiä lisää se, että päihde [[Intramuskulaarinen|pistetään lihakseen]] tai ihon alle [[Intravenoosi|verenkierron]] sijaan. Esimerkiksi runsas [[Sitruunahappo|sitruunahapon]] käyttö heroiinin liuotusta helpottavana aineena lisää pistosalueen ärsytystä, joka suosii botuliinibakteerien kasvua pistoskohdassa.<ref name=b/> Haavabotulismi voi alkaa oireilemaan viimeistään 2 viikon kuluttua altistuksesta itiöille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/botulism|nimeke=Botulism|viitattu=2020-05-14}}</ref>
 
==Hoito==
Ennen kuin botuliinimyrkytys alkaa kunnolla oireilemaan, se voidaan estää antamalla verenkiertoon [[Polyklonaalinen vasta-aine|polyklonaalisiin vasta-aineisiin]] pohjautuvaa vastamyrkkyseosta, joka tehoaa samanaikaisesti useita botuliinityyppejä vastaan. Myrkytystä voidaan ennaltaehkäistä myös [[Rokotus|rokottein]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=C Rasetti-Escargueil, MR Popoff|Otsikko=Antibodies and vaccines against botulinum toxins: available measures and novel approaches|Julkaisu=Toxins|Ajankohta=2019|Vuosikerta=11|Numero=9|Pmid=31547338|Doi=10.3390/toxins11090528|Issn=2072-6651|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6783819/}}</ref>
 
Botulismi todetaan näytteistä, jotka otetaan potilaalta ennen hoidon aloittamista. Myös mahdollisesta altistuslähteestä, kuten ruuasta, kannattaa ottaa näytteitä. Mikäli botulismia pidetään oireiden perusteella todennäköisenä, aloitetaan hoito botuliinivastamyrkyllä mahdollisimman pian – jo ennen otettujen näytteiden laboratoriotulosten valmistumista.<ref name=c/> Botulismi vaatii sairaalahoitoa ja potilas tulee ehkä kytkeä [[hengityskone]]eseen noin 2–8 viikoksi. Suoliston ja virtsarakon lamautumisen takia [[nenä-mahaletku]] ja [[Katetri|virtsakatetri]] ovat tarpeen ja potilasta on ravittava aluksi suonensisäisesti ja neste- ja suolatasapainosta on huolehdittava. [[Autonominen hermosto|Tahdosta riippumattoman hermoston]] mahdollisen epävakaan toiminnan takia myös sydämen rytmin ja [[verenpaine]]en seuranta on tarpeen. Haavabotulismia epäiltäessä, on sitä aiheuttavan haava tai paise hoidettava.<ref name=d/>
 
Vauvoilla ilmenevän suolistobotulismin aiheuttaneiden bakteerien tappaminen [[Antibiootti|antibiooteilla]] ei välttämättä ole suotavaa. Oireet voivat pahentua, sillä botuliinibakteerien hajoaminen antibioottien vaikutuksesta voi vapauttaa enemmän botuliineja vauvan kehoon.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=JR Barash, JB Castles, Ss Arnon|Otsikko=Antimicrobial susceptibility of 260 Clostridium botulinum type A, B, Ba, and Bf strains and a neurotoxigenic Clostridium baratii type F strain isolated from California infant botulism patients|Julkaisu=Antimicrobial Agents and Chemotherapy|Ajankohta=2018|Vuosikerta=62|Numero=12|Pmid=30275093|Doi=10.1128/AAC.01594-18|Issn=0066-4804|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6256804/}}</ref>
 
== Botulismi ihmisellä tuotantoeläimillä==
Tavallisimmin botulismiin sairastuneet tuotantoeläimet ovat [[nautaNauta|nautoja]], [[lammasLammas|lampaita]], [[hevonenHevonen|hevosia]], [[minkkiMinkki|minkkejä]] tai siipikarjaa. [[sikaSika|Sikojen]] sairastumisriskiä pidetään pienenä. Tartunta johtuu lähes poikkeuksetta saastuneesta rehusta, johon bakteereita on joutunut maaperästä tai raadosta. Haavatartunnat ovat harvinaisia.<ref name="maamies">[http://web.archive.org/web/20070223071430/http://www.kaytannonmaamies.fi/kmvet/7KMVET2002/botuliini.html Botuliinin riski on pieni, mutta hyvä tiedostaa] Käytännön metsämiehen sivu vuodelta 2007 Wayback machinen palvelimella.</ref> Muoviin tiiviisti pakattu [[säilörehu]] on otollinen kasvualusta botulismia aiheuttaville bakteereille, jos itiöitä sisältävää maa-ainesta menee vahingossa rehun sekaan. Paalauskoneeseen saattaa joutua myös pelloilla elävien pienten eläinten, esimerkiksi [[metsähiiriMetsähiiri|hiirien]], raatoja, jotka voivat levittää botulismia.
 
Naudoilla tartunnan aiheuttamat halvausoireet alkavat tavallisesti päästä, mutta halvaus voi alkaa takaraajoistakin. Pään alueen halvaantuessa nauta voi aluksi yrittää edelleen syödä muttei pysty nielemään. Lopulta nauta kuolee halvauksen lamauttaessa hengityslihasten toiminnan. Botulismiin sairastunut hevonen on yleisolemukseltaan apaattinen ja väsynyt. Myrkytyksen edetessä syöminen vaikeutuu, ja hevonen alkaa horjua. Tätä seuraavat halvaantuminen ja kuolema.<ref name="maamies" />
 
Botulismia vastaan on olemassa [[rokotusRokotus|rokotteita]]. Suomessa nautoja ja sikoja ei rokoteta ollenkaan ja hevosiakin vain harvoin.<ref name="maamies" /> Hevosten rokote on tarkoitettu ''Clostridium botulinum tyyppi B'' -bakteerin aiheuttamaa botulismia vastaan. Koska valmisteen tehosta ja tarpeellisuudesta Suomen olosuhteissa ei ole varmuutta, rokotetta ei juurikaan käytetä.<ref>[http://web.archive.org/web/20080423090659/http://www.evira.fi/portal/fi/el__intauti-_ja_elintarviketutkimus/terveydenhuolto/rokoteneuvonta/elainlajikohtaiset_rokotteet/hevosrokotteet/ Hevosrokotteet] Eviran sivu vuodelta 2008 Wayback machinen palvelimella.</ref>
 
== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
*[https://atlas.ecdc.europa.eu/public/index.aspx Surveillance Atlas of Infectious Diseases - botulismitapaukset EU:ssa]
*[http://neuromuscular.wustl.edu/nother/bot.htm Washington University, Neuromuscular Disease Center: Botulism] {{en}}
 
[[Luokka:Ruokamyrkytykset]]