Wikipedia

Ero sivun ”HX-hävittäjähanke” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 68:
Tarjouspyynnössä harkinta on jaettu viiteen osaan. Niitä ovat hävittäjien suorituskyky, sotilaallinen huoltovarmuus, turvallisuuspolitiikka, teollinen yhteistyö ja hinta<ref name=":9">{{Verkkoviite|osoite = https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005656424.html?share=af81793c54bb1605a1d5f25065177686 |nimeke =Suomi etsii nyt uusia hävittäjiä Hornetien seuraajiksi, ja tarjouspyynnöt lähtevät huomenna |julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-04-26|viitattu=2019-01-19}}</ref>. Näistä tärkein on tarjouspyynnön mukaan suorituskyky<ref name=":9" />.
 
'''=== Sotilaallinen huoltovarmuus''' ===
 
Suomen puolustusvoimatPuolustusvoimat haluaa itsenäisen ja ulkopuolisesta avusta riippumattoman järjestelmän, koska Suomi ei kuulu Natoon[[Nato]]on eikä Suomella ole puolustusliittoa Ruotsin kanssa<ref name=":18" />.
 
Saabin edustajan mukaan Gripen-järjestelmä toimisi kriisioloissa tarvittaessa täysin itsenäisesti, eikä huoltovarmuus olisi ongelma, koska järjestelmään liittyvää teollista osaamista löytyisi Suomesta<ref name=":18" />. Saabin mukaan Suomen teollisuus voisi hoitaa 80–90 prosenttia ostamiensa Gripeneiden ylläpito-, korjaus- ja huoltotöistä<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/saab-kytki-gripen-tarjoukseen-kaksi-global-eye-tutkakonetta/821975/ |nimeke =Saab kytki Gripen-tarjoukseen kaksi Global Eye -tutkakonetta|julkaisu=Kaleva.fi|viitattu=2019-06-16}}</ref>.
 
'''=== Turvallisuuspolitiikka''' ===
 
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja [[Pertti Salolainen|Pertti Salolaisen]] mukaan Suomen Hornet-hankinnalla oli valtava merkitys siinä, että se lähensi Suomea Yhdysvaltoihin ja Natoon.<ref name=":19">{{Verkkoviite|osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10180721 |nimeke =Aseasiantuntija: Hävittäjähankinta on kahden kauppa |tekijä = Vesa Sundqvist |julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-05-23}}</ref> Salolaisen mukaan HX-hankkeessa suurin ulkopoliittinen merkitys olisi yhdysvaltalaisella tai ruotsalaisella vaihtoehdolla.<ref name=":19" /> Ruotsin kanssa Suomella on nykyään pitkälle menevää sotilaallista yhteistyötä, ja maat esimerkiksi järjestävät yhteisiä harjoituksia.<ref name=":20" /> Salolaisen mukaan ruotsalaiskoneen hankinta tarkoittaisi myös teollista yhteistyötä.<ref name=":19" />
 
Amerikkalaisen hävittäjän valinta HX-hankkeessa sitoisi Suomen puolustuskyvyn pitkäksi aikaa Yhdysvaltain oikukkaaseen poliittiseen järjestelmään.<ref name=":20">{{Verkkoviite|osoite = https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/poliitikot-eivat-puutu-havittajahankintaan-sanoi-presidentti-ei-valtavaa-asekauppaa-tehda-ilman-politiikkaa/ |nimeke =Poliitikot eivät puutu hävittäjähankintaan, sanoi presidentti |tekijä=Jyri Raivio|julkaisu=Suomenkuvalehti.fi|ajankohta=2018-10-24|viitattu=2019-05-23}}</ref>. {{Kenen mukaan}}
 
Turvallisuuspoliittiset ratkaisut olivat presidentti [[Mauno KoivistonKoivisto]]n mukaan jollain lailla esillä, kun aiempaan hävittäjähankintaan 1990-luvulla valittiin ehdokkaat. Vielä tuolloin mukana oli venäläinen hävittäjävaihto [[Mikojan MiG-29]].<ref name=":20" />.
 
'''=== Teollinen yhteistyö''' ===▼
Ruotsin kanssa Suomella on nykyään pitkälle menevää sotilaallista yhteistyötä, ja maat esimerkiksi järjestävät yhteisiä harjoituksia <ref name=":20" />. Silloisen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan [[Pertti Salolainen|Pertti Salolaisen]] mukaan ruotsalaiskoneen hankinta tarkoittaisi myös teollista yhteistyötä<ref name=":19" />.
 
Pertti Salolaisen mukaan HX-hankkeessa suurin ulkopoliittinen merkitys olisi yhdysvaltalaisella tai ruotsalaisella vaihtoehdolla<ref name=":19" />.
 
▲'''Teollinen yhteistyö'''
 
Hornet-koneiden hankinnassa teollisen yhteistyöprosentin vaatimus oli 15<ref name=":16">{{Verkkoviite|osoite = https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suomi-pani-havittajien-hankintaan-kovat-ehdot-joku-tarjoajista-voi-jopa-heittaa-pyyhkeen-kehaan/ |nimeke =Suomi pani hävittäjien hankintaan kovat ehdot|julkaisu=Suomenkuvalehti.fi|ajankohta=2018-05-02|viitattu=2019-04-21}}</ref>. Sen toteutuminen edellytti Hornetien loppukokoonpanoa Suomessa<ref name=":16" />. HX-hankkeessa alustava RFQ edellyttää teollisen yhteistyön määräksi 30 prosenttia kauppahinnasta<ref name=":16" />. Kauppahinnan haarukka on 7–10 miljardia euroa<ref name=":16" />. Teollista yhteistyötä pitäisi siis tehdä jopa 3 miljardin euron arvosta<ref name=":16" />. Jos HX-hankkeen teollisessa yhteistyössä halutaan päästä 30:een prosenttiin, myös HX-hankkeen koneiden loppukokoonpanon pitäisi tapahtua Suomessa<ref name=":16" />.
Rivi 94 ⟶ 90:
Saab taas esittää, että Gripen-hävittäjien loppukokoonpano ja osa koneiden osien tuotantoa tapahtuisi Suomessa<ref name=":17" />. Saab on hankintakilpailun alla perustanut Tampereelle tuotekehitystä tekevän Saab Teknologiakeskuksen, sekä pääkaupunkiseudulle tutkimushankkeen yhdessä Aalto-yliopiston kanssa<ref name=":17" />. Näiden lisäksi Saab ehdottaa pelkästään Gripeniin keskittyvän kehityskeskuksen perustamista Suomeen<ref name=":17" />.
 
'''=== Hinta''' ===
 
Yksi hankintakriteereistä on hinta. Kauppatieteiden tohtori ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen entinen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto on kritisoinut sitä, että HX-hankkeessa ei sovelleta kustannus-hyötyanalyysia. Tämä on Lehdon mukaan "tavatonta”tavatonta julkisten investointien kohdalla"kohdalla” ja johtaa siihen, että Suomi voi hankkia hävittäjän, joka on miljardeja kalliimpi, mutta vain vähän kilpailun hävinnyttä suorituskykyisempi.<ref name=":23" />
 
== Ehdolla olevat koneet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/HX-hävittäjähanke”