Ero sivun ”Reaktiokinetiikka” versioiden välillä

6 180 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Katso kemiallinen kinetiikka)
Ei muokkausyhteenvetoa
==Historiaa==
'''Reaktiokinetiikka''' on tutkimusala, jossa tutkitaan reaktioiden nopeutta. Kemiallisen reaktion nopeus ei yleensä ole vakio, sillä konsentraatiot muuttuvat reaktion aikana.<ref>[http://users.jyu.fi/~hahakkin/opetus/KEMA221-2009/Atkins-luku22.pdf Atkins, luku 22]</ref>
Kemiallisen kinetiikan alkuna pidetään vuotta 1850, jolloin saksalainen kemisti [[Ludwig Wilhelmy]] julkaisi tutkimuksensa [[sakkaroosi]]n inversionopeudesta [[polarimetri]]lla.<ref>L. Wilhelmy, Ann. Phys. Chem. (Poggendorf) vol 81, (1850), 413.</ref> Wilhelmy kirjoitti inversioreaktion kinetiikkaa kuvaavan [[differentiaaliyhtälö]]n ja sen [[integraaliyhtälö|integroi]]dun [[yhtälö]]n avulla määritti reaktionopeuden, joka riippuu sakkaroosin [[konsentraatio]]sta.
 
== Katso myös Kinetiikkaa==
Kemiallinen kinetiikka (so. [[chemical kinetics|reaktiokinetiikka]]) empiirisenä tieteenä osana [[Fysikaalinen kemia|fysikaalista kemiaa]] tutkii kemiallisten reaktioiden nopeuksia ja reaktiotuotteiden saantoja, ja kuinka nämä reaktionopeudet riippuvat reaktion lähtöaineiden konsentraatioista ja reaktio-olosuhteista kuten [[lämpötila]] ja [[paine]]. Tieto reaktionopeuksista on keskeistä määritettäessä [[reaktiomekanismi|reaktion mekanismi]]a ja kemiallista reaktiivisuutta. Reaktiomekanismilla selvitetään kaikkien reaktion tapahtumisen kannalta osaaottavien mikroskoopisten partikkelien asemat reaktion aikana. Tällöin kun kyse on näiden reaktiopartikkelien liikkeestä ja keskenäisistä vuorovaikuttavista voimista, voidaan kemiallista kinetiikkaa kutsua kemialliseksi dynamiikaksi.<ref>Keith J. Laidler, Chemical Kinetics, 3. painos, (1987), HarperCollinsPublisher, ISBN 0-06-043862-2</ref>
*[[Kemiallinen kinetiikka]]
 
Yleisesti kemialliselle reaktiolle (suljettu systeemi, vakiotilavuus, homogeeninen reaktio) ja sen reaktionopeudelle voidaan kirjoittaa:
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
::<chem>\mathit{aA} + \mathit{bB} +... \mathit{\ce{<=>[K]}} \mathit{pP} + \mathit{qQ} +...</chem>
== Aiheesta muualla ==
* [http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/ke/ke1/2._aine_ja_sen_kayttaytyminen/2.7_reaktiokinetiikka?C:D=i0eC.hfJN&m:selres=i0eC.hfJN Reaktiokinetiikka, Internetix]
* [http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/ont/stahle-i-2010a.pdf Ida Ståhle: Reaktiokinetiikka – katalyytin vaikutus reaktionopeuteen]
 
::<math>R = \frac {1}{p} \frac{\mathrm{d}[P]}{\mathrm{d}t} =\frac {1}{q} \frac{\mathrm{d}[Q]}{\mathrm{d}t} =...-\frac {1}{a} \frac{\mathrm{d}[A]}{\mathrm{d}t} = -\frac {1}{b} \frac{\mathrm{d}[B]}{\mathrm{d}t} = k[A]^{\alpha}[B]^{\beta}...</math>
{{Tynkä/Kemia}}
 
Tässä <math>R</math> on reaktionopeus, reaktioyhtälössä esim. <math>a</math> on lähtöaine A:n [[stoikiometria|stökiometrinen kerroin]], ja esim. <math>[A]</math> on lähtöaine A:n [[konsentraatio]], ja <math>t</math> on reaktioon kuluva aika. Yhtälössä lähtöaineen A vähenemistä merkitään <math>-</math>-etumerkillä ja sen konsentraation muuttumista ajan suhteen differentiaaliyhtälöllä. Yhtälön loppuosa ilmaisee, että reaktionopeus on esitettävissä myös reaktio[[nopeusvakio]]n <math>k</math> ja reaktion ainesosien konsentraatioiden avulla. Siinä eksponentit <math>\alpha</math> ja <math>\beta</math> ovat laaduttomia, kokeellisesti määritettäviä positiivisia, negatiivisia tai murtolukuja, ja ne ovat [[reaktion kertaluku|reaktion kertaluvut]] A:n ja B:n suhteen. Reaktion kokonaiskertaluku on näiden lukujen summa. Yleisesti reaktionopeus <math>R</math> riippuu ulkoisista muuttujista kuten lämpötila ja paine (kaasutiheys) ja reaktion ainesosien konsentraatiot.<ref>Frank Wilkinson, Chemical Kinetics and Reaction Mechanisms, (1980), van Nostrand Reinhold Company, ISBN 0-442-30248-7</ref>
 
Kemiallista kinetiikkaa dynaamisena tieteenä voidaan pitää vastakohtana kemialliselle [[termodynamiikka|termodynamiikalle]], joka on staattinen tieteenala ja tutkii reaktion tasapainotilaa [[energia]]n kannalta katsoen. Kemiallinen termodynamiikka tutkii reaktion alku- ja lopputilaa, ei näiden tilojen välistä muutosta ajan suhteen. Kemiallisen termodynamiikan avulla saadaan selvyys siitä kuinka pitkälle reaktio etenee kun taas reaktiokinetiikan avulla saadaan selville kuinka nopeasti reaktio tapahtuu. Reaktion tasapainotilaa voidaan tarkastella myös kineettisestä näkökulmasta olosuhteissa, joissa reaktion lopputuotteiden muodostumisnopeus on yhtä suuri kuin lähtöaineiden häviämisnopeus. Toisaalta tasapainotilan termodynamiikan avulla ei voida määrittää reaktionopeuden suuruutta. Tätä reaktion tasapainotilaa voidaan ilmaista kemiallisen termodynamiikan mukaan tasapainovakiolla <math>K</math>, joka riippuu reaktion molempien reaktionsuuntien (1 ja -1) nopeusvakioista (<math>k_1</math> ja <math>k_{-1}</math>, vrt. yhtälö edellä):
<math>K = \frac {k_1}{k_{-1}}</math><ref>Sidney W. Benson, Thermochemical Kinetics, 2. painos, (1976), John Wiley & Sons, ISBN 0-471-06781-4</ref>
 
Monille kemiallisille reaktioille, jotka tapahtuvat kaasu[[faasi]]ssa matalissa reaktiopaineissa tai laimeissa [[poolisuus|poolittomissa]] liuoksissa on pääteltävissä suoraan reaktion stökiometrisesta yhtälöstä reaktionopeudelle yhtälö (so. nopeuslaki) ilmaistuna nopeusvakion ja ainesosien konsentraatioiden avulla. Näitä reaktioita kutsutaan [[alkeisreaktio]]iksi ja niiden kinetiikalle voidaan kirjoittaa kineettinen matemaattinen yhtälö, jota kuvaava [[differentiaaliyhtälö]] on ratkaistavissa reaktion [[integroitu nopeuslaki|integroiduksi nopeuslaiksi]]. Tämän integroidun nopeuslain nopeusvakio on ratkaistavissa ja reaktion kinetiikka eri olosuhteissa on laskettavissa. On kuitenkin reaktioita, joissa osaaottavan ainesosan vaikutus reaktionopeuteen <math>R</math> ei ole pääteltävissä reaktioyhtälöstä. Tällaisen reaktion nopeusyhtälö on monimutkainen eikä sillä ole mitään yksinkertaista suhdetta stökiometriseen yhtälöön ja reaktion kertaluku on murtoluku. Esimerkkinä tästä on asetaldehydin hajoaminen korkeissa lämpötiloissa (pyrolysoituminen):
 
::<chem>CH3CHO -> CH4 + CO</chem>
 
Reaktion kokonaiskertaluku on 3/2 ja reaktionopeus on ilmaistavissa:
 
::<math>R = - \frac{d[CH_4]}{dt} = k[CH_3CHO]^{\frac{3}{2}}</math>
 
 
Toisaalta, jos reaktion lopputuotteen konsentraatio vaikuttaa reaktionopeuteen nopeuttavasti tai hidastavasti, niin tätä vaikutusta kutsutaan [[autokatalyyttinen reaktio|autokatalyysi]]ksi tai autoinhibiitioksi (vertaa asetaldehydin reaktio). Lisäksi on olemassa suuri joukko reaktioita, joiden nopeuslaki ei yksinomaan riipu reaktion lähtöaineista tai lopputuotteista, vaan voi riippua myös jonkin ulkopuolisen ainesosan konsentraatiosta. Tämänlaista ainesosaa kutsutaan [[inhibiittori]]ksi (reaktion hidastaja, reaktion kertaluku on tällöin negatiivinen) tai [[katalyytti|katalyytiksi]] (reaktion kiihdyttäjä).<ref>John W. Moore ja Ralph G. Pearson, Kinetics and Mechanism, 3. painos, (1981), John Wiley & Sons, ISBN 0-471-03558-0</ref> Tämänkaltaisia reaktioita tutkitaan katalyysikinetiikan keinoin.
 
On keskeistä ymmärtää, että reaktiokinetiikan määritys perustuu ennen kaikkea kokeellisiin mittausmenetelmiin, joita käyttäen reaktiolle kirjoitettu nopeuslaki on aluksi eri tavoin toteennäytetty kuvaamaan reaktion kinetiikkaa. Reaktiokinetiikkaa voidaan luotettavalla tarkkuudella arvioida myös kineettisten teorioiden kuten [[siirtymätilateoria]]n avulla ja termokemiallisen kinetiikan menetelmin tai käyttäen laskennollisia menetelmiä (esim. '''''ab initio''''') yhdessä kineettisten teorioiden kanssa.
 
== Lähteet ==
[[Luokka:Kemia]]
452

muokkausta