Ero sivun ”Tyypin 2 diabetes” versioiden välillä

1 253 merkkiä lisätty ,  3 kuukautta sitten
kirjoitettu uusiksi
p (5-HT2AR siirsi sivun Aikuistyypin diabetes ohjauksen Tyypin 2 diabetes päälle: taudin virallinen nimitys on tyypin 2 diabetes)
(kirjoitettu uusiksi)
{{Tauti|nimi=Tyypin 2 diabetes mellitus|ICD10={{ICD10|E|10||n|40}}|ICD9={{ICD9|250.00}}, {{ICD9|250.02}}|OMIM=125853|tautitietokanta=3661|medlineplus=000313|meshid=D003924|meshvuosi=2015}}
[[Tiedosto:Blue circle for diabetes.svg|pienoiskuva|Diabeteksen kansainvälinen symboli on sininen rengas.]]
'''Aikuistyypin [[diabetes]]''' ([[ICD|ICD-10]] E11) on yleensä aikuisiällä alkanut [[aineenvaihdunta]]sairaus, jossa veren [[glukoosi]]pitoisuus on suurentunut. Usein puhutaan myös pelkästä '''sokeritaudista''' tai diabeteksesta, sillä aikuistyypin diabetes on yleisin diabeteksen muodoista. Muita termejä ovat '''tyypin 2 diabetes''' sekä '''insuliinista riippumaton diabetes'''. [[WHO|WHO:n]] suosituksesta jälkimmäisestä termistä pyritään luopumaan. Ominaisia piirteitä sairaudelle ovat [[maksa|maksan]] kiihtynyt [[glukoosi|glukoosin]] tuotanto, [[veri|veren]] kasvanut glukoosipitoisuus ja glukoosin erittyminen [[virtsa|virtsaan]], jotka aiheutuvat [[insuliini|insuliinin]] heikentyneestä vaikutuksesta soluihin sekä insuliinin erittymisen häiriöstä.
Aikuisiällä alkava diabetes mellitus (="makean läpivirtaus") voi olla tyypiltään myös esimerkiksi gestaatio- eli raskausdiabetes, aikuisten latentti autoimmuunidiabetes LADA (''Latent Autoimmune Diabetes in Adults'') tai [[mitokondrio|mitokondrion]] diabetes. Nuorena alkavaa tyypin 2 sokeritautia kutsutaan nuoruusiässä alkavaksi aikuistyypin diabetekseksi MODY:ksi (''Maturity-Onset Diabetes of the Young''). Nuoruustyypin ja aikuistyypin sokeritaudit voivat esiintyä samanaikaisestikin. Diabetes mellitusta ei pidä sekoittaa ns. [[vesitystauti|vesitystautiin]], diabetes insipidukseen, jolla ei ole juuri muuta yhteistä sokeritaudin kanssa kuin latinankielinen nimi.
 
'''Tyypin 2 diabetes''' on yleensä aikuisiällä alkanut [[diabetes mellitus]] -tyyppinen aineenvaihduntatauti. Taudissa ilmenee toistuvasti korkea veren [[glukoosi]]pitoisuus eli [[hyperglykemia]], sillä taudissa solujen kyky reagoida [[haima]]n erittämään [[insuliini]]hormoniin on heikentynyt. Solut ovat siis [[Insuliiniresistenssi|insuliiniresistenttejä]]. Normaalisti insuliini laskee tehokkaasti veren glukoosipitoisuutta.<ref name=F/> Tyypin 2 diabetesta kutsutaan virheellisesti välillä nimellä '''aikuistyypin''' tai '''aikuisiän diabetes''', vaikka se voi ilmetä myös lapsilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/ylipainoisilla_lapsilla_hyvin_vaarallista_diabetesta/6076563|nimeke=Ylipainoisilla lapsilla hyvin vaarallista diabetestä|tekijä=Yrjö Kokkonen|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2012-04-30|viitattu=2020-05-12}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00114|nimeke=Diabetes lapsella|tekijä=Hannu Jalanko|ajankohta=2019-11-07|viitattu=2020-05-12}}</ref>
Noin puolet suomalaisista kakkostyypin diabeetikoista on ilman diagnoosia<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.studio55.fi/terveys/article/puolet-tyypin-2-diabeetikoista-ei-tieda-sairastavansa-tutustu-oireisiin/4523120|nimeke=Puolet tyypin 2 diabeetikoista ei tiedä sairastavansa – tutustu oireisiin|tekijä=Piia Turunen|julkaisu=Studio55.fi|ajankohta=2014-11-14|viitattu=2020-05-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Kakkostyypin diabetekseen liittyvät pitkäaikaiskomplikaatiot lisäävät merkittävästi suomalaisen väestön sairastavuutta ja kuolleisuutta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uef.fi/-/simvastatatiini-lisaa-diabetesriskia-ja-aiheuttaa-hairioita-solunsisaisessa-signaloinnissa|nimeke=Simvastatatiini lisää diabetesriskiä ja aiheuttaa häiriöitä solunsisäisessä signaloinnissa - Väitöstiedotteet {{!}} UEF|julkaisu=www.uef.fi|viitattu=2020-03-19}}</ref>.
 
Tyypin 2 diabetes on aluksi oireeton useiden vuosien ajan. Taudin edetessä hyperglykemia pahenee, jolloin se voi aiheuttaa muun muassa runsasta virtsaamistarvetta, runsasjanoisuutta, ei ilmeisistä syistä johtuvaa laihtumista, näön sumeutta tai nälkäisyyttä.<ref name=G/> Tyypin 2 diabetesta potevien elinajanodote on terveitä lyhyempi, sillä taudissa voi myöhäisvaiheessa ilmetä vakavia elämänlaatua heikentäviä sairauksia, kuten [[munuaisten vajaatoiminta]]a aiheuttava [[diabeettinen nefropatia]], sokeuteen mahdollisesti johtavaa [[diabeettinen retinopatia]], diabeettinen [[neuropatia]] tai [[sepelvaltimotauti]].<ref name=H/>
== Syyt ja kehitys ==
[[Tiedosto:Diabetes world map - 2000.svg|pienoiskuva|Diabeteksen esiintyvyys maailmalla vuonna 2000.{{Palsta alku}}
{{Seloste|#b3b3b3|ei tietoa}}
{{Seloste|#ffff65|≤&nbsp;7,5%}}
{{Seloste|#fff200|7,5–15%}}
{{Seloste|#ffdc00|15–22,5%}}
{{Seloste|#ffc600|22,5–30%}}
{{Seloste|#ffb000|30–37,5%}}
{{Seloste|#ff9a00|37,5–45&}}
{{Palstanvaihto}}
{{Seloste|#ff8400|45–52,5%}}
{{Seloste|#ff6e00|52,5–60%}}
{{Seloste|#ff5800|60–67,5%}}
{{Seloste|#ff4200|67,5–75%}}
{{Seloste|#ff2c00|75–82,5%}}
{{Seloste|#cb0000|≥&nbsp;82,5&}}
{{Palsta loppu}}]]
Aikuistyypin diabeteksessa insuliinin eritys [[haima|haiman]] endokriinisesta osasta on heikentynyt pitkittyneen insuliinin ylituotannon seurauksena. Lisäksi insuliinin vaikutus soluihin on heikentynyt (insuliiniresistenssi), minkä takia haimassa sijaitsevien [[Langerhansin saarekkeet|Langerhansin saarekkeiden]] betasolut alkavat aluksi tuottaa liikaa insuliinia. Solut kuitenkin väsyvät, jolloin tuotanto vähenee. Tällöin glukoosin otto soluihin heikkenee ja veren glukoosipitoisuus kasvaa.
 
Tyypin 2 diabeteksen saantiriski on suurin vanhoilla vähän liikkuvilla ihmisillä, jotka ovat lihavia. Riski on suurin [[Keskivartalolihavuus|keskivartalolihavilla]].<ref name=G/> Tyypin 2 diabetesta hoidetaan laihduttamalla ja lisäämällä liikuntaa. Näillä muutoksilla diabetes voi jopa parantua. Mikäli elintapamuutokset eivät auta kyllin tehokkaasti, hoidetaan diabetesta diabeteslääkkein, joista Suomessa yleisimmin käytetty on [[metformiini]].<ref name=C/> Tyypin 2 diabetes vaatii vain vakavimmissa tapauksissa insuliinia tai sen johdannaisia sisältävien [[Injektio (lääketiede)|pistosten]] annostelua osana taudin hoitoa.<ref name=D/>
Tyypin 2 diabetes esiintyy usein osana [[metabolinen oireyhtymä|metabolista oireyhtymää]].
Sairauden tärkeimpinä riskitekijöinä ovat ylipaino ja erityisesti keskivartalolihavuus. Tämän lisäksi riskitekijöitä ovat [[liikunta|liikunnan]] puute, diabetes suvussa, korkea ikä ja tupakointi. Esimerkiksi [[Harvardin yliopisto]]ssa tehdyn tutkimuksen mukaan päivittäinen punaisen lihan syönti voi altistaa aikuistyypin diabetekselle.<ref>YLE:n radiouutiset, 12. elokuuta 2011 klo 6. Toim. Heta Lievonen.</ref> Tutkijat laskivat, että sadan gramman päivittäinen annos punaista lihaa lisäisi diabetesriskiä lähes viidenneksellä. Prosessoidut lihavalmisteet, kuten makkarat, leikkeleet ja pekoni, ovat tätäkin suurempi riski. Tutkijat kehottavat korvaamaan lihan esimerkiksi kalalla, pavuilla, täysjyväviljoilla ja pähkinöillä.
 
Suomen [[Diabetesliitto|Diabetesliiton]] mukaan tyypin 2 diabetesta potee noin 350&nbsp;000 suomalaista ja tämän lisäksi noin 100&nbsp;000 suomalaista potee tautia tietämättään.<ref name=I/>
Tutkimusten mukaan 17 prosenttia aikuisista qatarilaisista sairastaa diabetesta.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9699246|nimeke=Niukkuuteen tottuneet geenit eivät kestä yltäkylläisyyttä – Diabeteksen leviämistä ei näytä pysäyttävän mikään|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-07-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Aikuisiän diabetes on [[Qatar|Qatarissa]] noin kaksi kertaa yleisempää kuin muualla maailmassa.<ref name=":0" /> Puhutaan jo diabetesepidemiasta, sillä sairaus vaivaa koko Lähi-itää: kolmessa vuosikymmenessä siihen on sairastunut 37 miljoonaa ihmistä eli keskimäärin yli miljoona ihmistä vuodessa.<ref name=":0" /> Sairaus leviää rikkaissa öljymaissa, kuten [[Kuwait|Kuwaitissa]], [[Saudi-Arabia|Saudi-Arabiassa]], [[Bahrain|Bahrainissa]] ja [[Yhdistyneet arabiemiirikunnat|Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa]].<ref name=":0" />
 
==Nimet==
Sairaus on selvästi tyypin 1 diabetesta yleisempi. Heikentynyt glukoosinsieto ja raskaudenaikainen diabetes saattavat ennakoida aikuistyypin diabeteksen puhkeamista, mikäli elämäntapoja ei muuteta.
Tyypin 2 diabetesta kutsuttiin vuosista 1979–1980 alkaen muun muassa [[Maailman terveysjärjestö]]n suosituksesta "insuliinista riippumattomaksi diabetes mellitukseksi" (englanniksi ''non-insulin-dependent diabetes mellitus'', lyhenne NIDDM). [[Tyypin 1 diabetes]]ta taas alettiin kutsumaan "insuliinista riippuvaksi diabetes mellitukseksi" (englanniksi ''insulin-dependent diabetes mellitus'', lyhenne IDDM).<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=IB Hirsch|Otsikko=Type-1-and-change diabetes|Julkaisu=Clinical Diabetes|Ajankohta=1999|Vuosikerta=17|Numero=4|Issn=1945-4953|www=http://journal.diabetes.org/clinicaldiabetes/v17n41999/pg146.htm}}</ref><ref name=J>{{Lehtiviite|Tekijä=The expert committee on the diagnosis and classification of diabetes mellitus|Otsikko=Report of the Expert Committee on the Diagnosis and Classification of Diabetes Mellitus|Julkaisu=Diabetes Care|Ajankohta=1997|Vuosikerta=20|Numero=7|Sivut=1183–1197|Pmid=9203460|Doi=10.2337/diacare.20.7.1183|Issn=0149-5992|www=https://care.diabetesjournals.org/content/20/7/1183}}</ref>
 
Vuonna 1997 nimet "tyypin 1 diabetes" ja tyypin 2 diabetes" korvasivat nimet IDDM ja NIDDM vastaavasti. Nimet IDDM ja NIDDM koskivat vain taudin aiheutumismekanismia. Nämä vaihdettiin, sillä esimerkiksi NIDDM:ää eli tyypin 2 diabetesta potevia luokiteltiin joissakin yhteyksissä aiheutumismekanismin sijaan virheellisesti heidän tarvitsemansa hoidon perusteella. Tyypin 2 diabetesta potevat voivat vaatia hoidossaan insuliinia, joten tyypin 2 diabetesta potevien saatettiin sanoa potevan IDDM:ää (eli tyypin 1 diabetesta) NIDDM:n sijaan.<ref name=J/>
Vuonna 2011 julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan tyypin 2 diabetes ja [[Ympäristömyrkky|ympäristömyrkyt]] on yhteydessä toisiinsa<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://care.diabetesjournals.org/content/34/9/1972|nimeke=Association Between Type 2 Diabetes and Exposure to Persistent Organic Pollutants|julkaisu=Diabetes Care|viitattu=2016-11-14|tekijä=Riikka Airaksinen, Panu Rantakokko, Johan G. Eriksson, Paul Blomstedt, Eero Kajantie, Hannu Kiviranta|ajankohta=2011-09-01|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ymp%C3%A4rist%C3%B6myrkyt+yhteydess%C3%A4+aikuistyypin+diabetekseen/1135268981617|nimeke=Päivän lehti - Helsingin Sanomat|julkaisu=www.hs.fi|viitattu=2016-11-14}}</ref>.
 
==Oireet ja liitännäissairaudet==
Vuonna 2013 julkaistun koostetutkimuksen mukaan ruokavalion nopeasti imeytyvät hiilihydraatit ovat yhteydessä kasvaneeseen aikuistyypin diabeteksen riskiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://care.diabetesjournals.org/content/36/12/4166.abstract|nimeke = Glycemic Index, Glycemic Load, Carbohydrates, and Type 2 Diabetes; Systematic review and dose–response meta-analysis of prospective studies|julkaisu = Diabetes Care|julkaisija = American Diabetes Association|viitattu = |tekijä = Greenwood, Darren|ajankohta = Joulukuu 2013}}</ref>
Tyypin 2 diabeteksen pääoire on krooninen (jatkuvasti toistuva) [[hyperglykemia]]. Hyperglykemia on kuitenkin diabeteksen varhaisvaiheessa useiden vuosien ajan niin lievää, ettei se aiheuta havaittavia oireita. Siksi monet tyypin 2 diabetesta potevat eivät taudin varhaisvaiheessa tiedä sairastavansa diabetesta. Diabetes aiheuttaa oireettomanakin tai vähäoireisena ajanjaksona vaurioita elimistössä, jotka altistavat diabeteksen liitännäissairauksille. Vasta merkittävä hyperglykemia voi aiheuttaa runsasta virtsaamistarvetta, runsasjanoisuutta ([[polydipsia]]), ei ilmeisistä syistä johtuvaa laihtumista ja joskus näön sumeutta sekä nälkäisyyttä. Hyperglykemian lisäksi diabeetikoilla on normaaliväestöä suurempi alttius saada jokin [[infektio]].<ref name=G>{{Lehtiviite|Otsikko=Diagnosis and classification of diabetes mellitus|Julkaisu=Diabetes Care|Ajankohta=2009|Vuosikerta=32|Numero=Suppl 1|Sivut=S62–S67|Pmid=19118289|Doi=10.2337/dc09-S062|Issn=0149-5992|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2613584/}}</ref> [[Acanthosis nigricans]] (taivetummuus) tarkoittaa ihopoimuissa ilmeneviä muuta ihoa paksumpia ja kuivempia tummentumia, jotka ovat yleisiä tyypin 2 diabeetikoilla. Tummentumia voi ilmetä jo ennen varsinaista diabeteksen puhkeamista. [[Acrochordon]]-[[Luomi|luomet]] (englanniksi ''skin tag'') ovat myös yleisiä tyypin 2 diabeetikoilla.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=M Duff et al|Otsikko=Cutaneous manifestations of diabetes mellitus|Julkaisu=Clinical Diabetes|Ajankohta=2015|Vuosikerta=33|Numero=1|Sivut=40–48|Pmid=25653473|Doi=10.2337/diaclin.33.1.40|Issn=0891-8929|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4299750/}}</ref>
 
[[Ketoasidoosi]] (jossa veressä on liikaa sitä happamoivia ketoaineita) ja [[hyperosmolaarinen hyperglykeeminen oireyhtymä]] (jossa veressä on liikaa glukoosia) ovat vakavimpia tyypin 2 diabeteksessa ilmeneviä akuutteja ongelmia, sillä ne voivat johtaa kuolemaan. Molemmat voivat ilmetä osin samanaikaisesti ja ovat yleisimpiä vanhemmilla diabeetikoilla. Ne kuitenkin ovat harvinaisia tyypin 2 diabeetikoilla ilman laukaisevia stressitekijöitä, kuten hiljattain ilmennyttä fyysistä vammaa, kirurgista leikkausta, infektiota (esimerkiksi [[keuhkokuume]] tai [[virtsatieinfektio]]) tai tietynlaisen lääkityksen aloittamista.<ref name=A>DeFronzo, s. 799-808</ref>
Statiinihoito vähensi vuonna 2017 julkaistuun suomalaiseen väitöstutkimukseen osallistuneiden miesten insuliiniherkkyyttä keskimäärin 24 prosenttia ja insuliinieritystä 12 prosenttia sekä lisäsi kakkostyypin diabeteksen esiintyvyyttä 46 prosenttia kuuden vuoden seurantajakson aikana. Pravastatiinilla ei havaittu kuitenkaan haitallisia vaikutuksia insuliinin eritykseen tai insuliiniherkkyyteen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2466-7/|nimeke=Diabetogenic effects of statins|tekijä=Nagendra Yaluri|julkaisu=epublications.uef.fi|viitattu=2020-03-19|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
Tyypin 2 diabeteksen liitännäissairauksia ovat muun muassa [[munuaisten vajaatoiminta]]a aiheuttava [[diabeettinen nefropatia]], mahdollisesti sokeuteen johtava [[diabeettinen retinopatia]] ja diabeettinen [[neuropatia]]. Neuropatia voi yhdessä diabeteksen aiheuttamien ääreisverenkierron verisuonivaurioiden kanssa johtaa kroonisiin haavaumiin raajoissa, eritoten jaloissa. Loppuvaiheessa haavat voivat vaatia raajan [[amputaatio]]n. Verisuonivaurioiden takia diabeetikoilla on merkittävä riski sairastua [[sepelvaltimotauti]]in tai saada [[aivohalvaus]].<ref name=H>DeFronzo, s. 564-571</ref> Tyypin 2 diabetes lisää myös riskiä sairastua [[Alzheimerin tauti]]in – riski on diabeetikoilla 1.5–2-kertaa suurempi kuin terveellä väestöllä. Diabeetikoilla myös noin 2.5-kertaa suurempi riski saada [[vaskulaarinen dementia]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=A Jayaraman, CJ Pike|Otsikko=Alzheimer’s disease and type 2 diabetes: multiple mechanisms contribute to interactions|Julkaisu=Current diabetes reports|Ajankohta=2014|Vuosikerta=14|Numero=4|Sivut=476|Pmid=24526623|Doi=10.1007/s11892-014-0476-2|Issn=1534-4827|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3985543/}}</ref> Lisäksi erilaiset syövät ovat tyypin 2 diabeetikoilla muuta väestöä yleisempiä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=M Abudawood|Otsikko=Diabetes and cancer: a comprehensive review|Julkaisu=Journal of Research in Medical Sciences|Ajankohta=2019|Vuosikerta=24|Pmid=31741666|Doi=10.4103/jrms.JRMS_242_19|Issn=1735-1995|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6856544/}}</ref>
== Oireet ==
[[Tiedosto:Main symptoms of diabetes.svg|pienoiskuva|Diabeteksen pääoireet]]
Oireet voivat olla lievät tai puuttua kokonaan, jolloin tauti yleensä todetaan yleisen terveystarkastuksen yhteydessä. Tyypillisimpiä oireita ovat suun kuivuminen, lisääntynyt virtsan eritys ja siitä johtuva janon tunne, jatkuva väsymys ja tahaton laihtuminen. Joskus aikuistyypin diabetes voidaan todeta siihen liittyvän lisäsairauden, kuten normaalia hitaammin parantuvan infektion (jalkahaavauma, sieni-infektio), takia suoritetuissa tutkimuksissa. Silmänpohjan muutokset voi tuntua heikentyneenä näkökykynä. [[Raaja|Raajoissa]] ilmenee [[tuntoaisti|tunnottomuutta]]. Jalkapohjien [[päkiä|päkiöissä]] voi tuntua nesteen aiheuttamaa turvotusta, joka on tyypillinen diabeteksen oire ja johtunee laskimoverenkierron häiriöistä jaloissa.
 
Tyypin 2 diabetesta potevien elinajanodote on taudin liitännäissairauksien takia terveitä lyhyempi. Esimerkiksi 55-vuotiaat tyypin 2 diabetes -diagnoosin saaneet miehet elävät keskimäärin 3.6-11.5 vuotta lyhyemmän elämän kuin terveet. Elinaika riippuu pitkälti siitä, että kuinka hyvin diabeetikko hoitaa tautiaan.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=J Leal, AM Gray, PM Clarke|Otsikko=Development of life-expectancy tables for people with type 2 diabetes|Julkaisu=European Heart Journal|Ajankohta=2009|Vuosikerta=30|Numero=7|Sivut=834–839|Pmid=19109355|Doi=10.1093/eurheartj/ehn567|Issn=0195-668X|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2663724/}}</ref>
== Seuraukset ==
Aikuistyypin diabeteksen yleisin ja vakavin seuraus on kohonnut riski sydän- ja verisuonitauteihin. Mikroalbuminuria eli albumiini-proteiinin normaalia suurempi erittyminen virtsaan on diabeteksessa merkki kehittymässä olevasta sokeritautiin liittyvästä munuaisvauriosta ([[Diabeettinen nefropatia|diabeettisestä nefropatiasta]]), jonka eteneminen voidaan ehkäistä hoitamalla sokeritautia tehokkaammin.
 
==Altistavat tekijät==
Tärkeimpiä muita mahdollisesti kehittyviä seurauksia ovat silmänpohjamuutokset ([[diabeettinen retinopatia]]). Pitkään jatkuvana diabetes tuhoaa silmänpohjista näkökyvyn, jolloin ihminen sokeutuu.
Tyypin 2 diabetekselle merkittävin altistava tekijä on lihavuus, eritoten [[keskivartalolihavuus]].<ref name=E/> Lihavuus selittää lähes kaikki Suomen tyypin 2 diabetestapaukset.<ref name=C/> Muita altistavia tekijöitä ovat korkea ikä, etninen tausta (esimerkiksi Lähi-idästä, Japanista tai Kiinasta kotoisin olevilla on muita suurempi riski sairastua diabetekseen), [[metabolinen oireyhtymä]], [[Sydän- ja verisuonitauti|sydän- ja verisuonitaudit]] (nämä ovat merkki diabetekselle altistavista aineenvaihduntahäiriöistä), [[raskausdiabetes]] (ilmenee naisilla), [[tupakointi]], vähäinen liikunta, [[univaje]], epäterveellinen ruokavalio<ref name=E>{{Verkkoviite|osoite=https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/diabetes/tyypin-2-diabeteksen-riskitekijat|nimeke=Tyypin 2 diabeteksen riskitekijät|julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-05-11}}</ref> ja sukurasite. Jälkimmäinen tarkoittaa, että tyypin 2 diabeteksen ilmeneminen henkilön sukulaisilla lisää henkilön riskiä sairastua itsekin tyypin 2 diabetekseen. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on kaksinkertainen, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes, ja viisinkertainen, jos molemmilla vanhemmilla on tyypin 2 diabetes.<ref name=D/><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=K Hemminki et al|Otsikko=Familial risks for type 2 diabetes in sweden|Julkaisu=Diabetes Care|Ajankohta=2010|Vuosikerta=33|Numero=2|Sivut=293–297|Pmid=19903751|Doi=10.2337/dc09-0947|Issn=0149-5992|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2809269/}}</ref>
 
==Taudin syyt ja kehitys==
Aikuisiän diabetes aiheuttaa myös tunto- ja autonomisen hermoston vaurioita (diabeettinen neuropatia) varsinkin raajoissa. Raajoissa alkaa tuntua tunnottomuutta. Pitkään jatkuvana ja hoidoista piittaamattomana se voi johtaa raajan [[kuolio]]on, jolloin raaja on [[amputointi|amputoitava]].
Tyypin 2 diabetes johtuu erityyppisten solujen heikosta kyvystä reagoida haiman [[beetasolu]]jen tuottamaan [[insuliini]]in eli [[insuliiniresistenssi]]stä. Insuliiniresistentit solut eivät ota sisäänsä tehokkaasti veren [[glukoosi]]a eli [[verensokeri]]a insuliinin vaikutuksesta, jolloin veren glukoosipitoisuus kasvaa toistuvasti epänormaalin korkeaksi esimerkiksi ruokailun yhteydessä. Korkeaa verensokeria sanotaan [[hyperglykemia]]ksi ja se on tyypin 2 diabeteksen pääoire. Keho kuitenkin pyrkii kumoamaan insuliiniresistenssin vaikutusta ja lisää insuliinin tuottoa epänormaalin korkeaksi ennen hyperglykemian ja monien muiden diabeteksen oireiden ilmenemistä. Poikkeavan suurta veren insuliinipitoisuutta sanotaan [[hyperinsulinemia]]ksi.<ref name=F/> Diabeteksen myöhäisemmässä hyperglykemiaa ilmentävässä vaiheessa beetasoluja voi tuhoutua merkittävästi. Tällöin myös insuliinin tuotto vähenee.<ref name=F>{{Lehtiviite|Tekijä=ME Cerf|Otsikko=Beta cell dysfunction and insulin resistance|Julkaisu=Frontiers in Endocrinology|Ajankohta=2013|Vuosikerta=4|Pmid=23542897|Doi=10.3389/fendo.2013.00037|Issn=1664-2392|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3608918/}}</ref><ref>DeFronzo, s. 354-365</ref>
 
Insuliiniresistenssin vähentää solujen glukoosin saantia, joten solut alkavat energian saantinsa takaamiseksi tuottamaan [[ketoaine]]ita eli keho siirtyy kohti [[Ketoosi (tila)|ketoosiksi]] kutsuttua aineenvaihdunnan tilaa. Tässä tilassa esimerkiksi [[rasvasolu]]t vapauttavat varastoimiaan [[rasvahappo]]ja ja [[lihassolu]]t hajottavat proteiinejaan [[Aminohapot|aminohapoiksi]]. Nämä vaikutukset voivat aiheuttaa vastaavasti diabeteksessa mahdollisesti havaittavaa painon laskua ja lihasheikkoutta. Rasvahapot ja aminohapot päätyvät vereen ja sieltä maksaan, joka tuottaa niistä vereen vapautuvia ketoaineita. Ketoaineet happamoivat verta ja tämä voi johtaa diabeettiseen [[ketoasidoosi]]kohtaukseen. Rasvahapot myös edistävät [[LDL]]:n ja [[VLDL]]:n tuottoa maksassa. Näiden tuoton kasvu edistää diabeteksen liitännäisairautena ilmenevää [[ateroskleroosi]]a.<ref name=B>{{Kirjaviite|Tekijä=N Thomas et al|Nimeke=A practical guide to diabetes mellitus|Vuosi=2017|Sivu=1-15|Selite=7. painos|Julkaisija=Jaypee Brothers Medical Publishers|Isbn=9789351528531}}</ref>
Aikuistyypin diabetesta sairastavilla on 2–3 kertaa suurempi riski sairastua dementiaan kuin muilla ihmisillä<ref>Alzheimerin tauti on tyypin 3 diabetes. http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2012-09-16/Alzheimerin-tauti-on-tyypin-3-diabetes-3310612.html</ref>. Diabeetikoilla esiintyy myös aivoverenkierron häiriöitä 2–3 kertaa enemmän kuin muilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia01729 | Nimeke =Aivoverenkiertohäiriöt ja diabetes | Julkaisija = Duodecim | Viitattu = 9.7.2012}}</ref>
 
Osa hyperglykemian glukoosiylimäärästä päätyy virtsaan. Glukoosin mukana virtsaan siirtyy [[Osmoosi|osmoottisesti]] vettä. Glukoosin mukana diabeetikko menettää [[ravintoenergia]]a, joka edistää selittämätöntä laihtumista. Veden menettäminen aiheuttaa janoisuutta ja lisää virtsaamistarvetta. Se voi myös johtaa nestehukkaan.<ref name=B/> Nestehukka taas voi väkevöidä verta lisäten suhteellisesti veren glukoosi- ja elekrolyyttipitoisuuksia. Tämä voi aiheuttaa vaarallisen [[Hyperosmolaarinen hyperglykeeminen oireyhtymä|hyperosmolaarisen hyperglykeemisen oireyhtymän]].<ref name=A/>
== Tutkimukset ==
Tunnetuin diabeteksen diagnostisointiin käytettävä tutkimus on oraalinen glukoosirasitustesti eli suun kautta otettava sokeripitoinen liuos ja sen jälkeen veren sokeritason mittaus muutaman tunnin välein. Koska tutkimus voi rasittaa kehoa ja oireet voivat olla raskaita potilaalle, diagnostiikassa on pyritty siirtymään [[paasto]]<nowiki/>glukoosimäärityksiin eli sokeritason mittaamiseen vähintään kahdeksan tunnin ravinnottomuuden jälkeen. Aikuisen normaali paastoglukoosi on plasmasta mitattuna (fP-gluk) on 4–6,1&nbsp;mmol/l, ja diabeteksen diagnostinen raja-arvo on yli 7&nbsp;mmol/l. Tälle välille jää heikentynyt glukoosin sieto. Odottaville äideille on käytössä omat viitearvot. [http://huslab.fi/cgi-bin/ohjekirja/tt_show.exe?assay=1468&terms=p-glukoosi HUSLAB: paastoglukoosi]
 
==Toteaminen==
Lisäksi diabeteksen diagnostisointiin ja hoidon seurantaan käytetään ns. pitkäaikaistasapainotutkimusta ([[Glykatoitunut hemoglobiini|hemoglobiini-A1C]], [[Glykaatio|glykoloitunut]]), C-[[peptidi]]määritystä ja glukagonikoetta.
Henkilöllä on todennäköisesti tyypin 2 tai [[tyypin 1 diabetes]] jos
*hänen [[veriplasma]]nsa [[glukoosi]]pitoisuus on 8 tunnin [[paasto]]n jälkeen yli 7&nbsp;mmol/l ([[Mooli|millimoolia]] per litra).<ref name=K>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00011|nimeke=Diabetes ("sokeritauti")|tekijä=Pirjo Ilanne-Parikka|julkaisu=Duodecim - Terveyskirjasto|ajankohta=2018-02-05|viitattu=2019-12-03}}</ref>
*hän on juonut 75&nbsp;grammaa glukoosia sisältävän nesteen ja 2 tunnin jälkeen juomisesta hänen plasmansa glukoosipitoisuus on yli 11.1&nbsp;mmol/l. Tätä koetta sanotaan muun muassa sokerirasituskokeeksi.<ref name=K/>
*glykatoituneen hemoglobiinin ([[HbA1c]]) pitoisuus veressä on yli 48&nbsp;mmol/mol (millimoolia per mooli).<ref name=K/>
 
Yksiselitteisiä kriteerejä tyypin 1, tyypin 2 tai muiden diabetesmuotojen erottamiselle toisistaan ei ole, vaan varhainen taudin luokittelu perustuu todennäköisimpään vaihtoehtoon. Esimerkiksi [[ketoasidoosi]]n ilmeneminen potilaalla viittaa vahvasti tyypin 1 diabetekseen. Täydentävät kokeet vahvistavat tarvittaessa diagnoosin. Esimerkiksi [[C-peptidi]]pitoisuuden mittaus kertoo, ilmeneekö potilaalla insuliinin puutos, joka viittaisi tyypin 1 diabetekseen, mutta voi viitata myös johonkin [[MODY]]-diabetekseen.<ref name=D/>
== Ruokavaliohoito ==
[[Ruokavalio]]lla on suuri merkitys diabeetikon terveyteen. ''American Journal of Clinical Nutrition'' -lehdessä 2013 julkaistun meta-analyysin mukaan mukaan kakkostyypin diabeetikkojen sokeriaineenvaihduntaa parantavat merkittävästi ainakin [[Välimeren ruokavalio]], [[vähähiilihydraattinen ruokavalio]], [[proteiini|runsasproteiininen ruokavalio]] sekä alhaisen [[Glykeeminen indeksi|glykeemisen indeksin]] ruokavalio. Vähähiilihydraattinen ja välimerellinen ruokavalio vähensivät myös diabeetikkojen sydän- ja verisuonitautiriskiä parantamalla heidän [[kolesteroli]]arvojaan ja auttamalla heitä laihtumaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveysportti.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.uutissivu?p_uutis_id=16369 | Nimeke = Monet ruokavaliot hoitavat diabetesta| Tekijä = | Ajankohta = 4.3.2013| Julkaisija =Uutispalvelu Duodecim | Viitattu = 4.3.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ajcn.nutrition.org/content/early/2013/01/30/ajcn.112.042457.abstract | Nimeke = Systematic review and meta-analysis of different dietary approaches to the management of type 2 diabetes| Tekijä =Olubukola Ajala,Patrick English,Jonathan Pinkney | Ajankohta =4.3.2013 | Julkaisija = American Society for Nutrition| Viitattu = 4.3.2013 }}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveysportti.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.uutissivu?p_uutis_id=16369 | Nimeke = Monet ruokavaliot hoitavat diabetesta| Tekijä = | Ajankohta = 4.3.2013| Julkaisija =Uutispalvelu Duodecim | Viitattu = 4.3.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ajcn.nutrition.org/content/early/2013/01/30/ajcn.112.042457.abstract | Nimeke = Systematic review and meta-analysis of different dietary approaches to the management of type 2 diabetes| Tekijä =Olubukola Ajala,Patrick English,Jonathan Pinkney | Ajankohta =4.3.2013 | Julkaisija = American Society for Nutrition| Viitattu = 4.3.2013 }}</ref>
Maailman suurimpien diabetesjärjestöjen tieteelliseen näyttöön perustuvissa hoitosuosituksissa suositetaan glykeemisen indeksin käyttöä ykkös- ja kakkostyypin diabeteksen hoidon apuvälineenä. Glykeeminen indeksi auttaa valitsemaan sellaisia ruoka-aineita ja ruokia, jotka eivät nosta liikaa verensokeria ja aiheuta rajuja verensokerin heilahteluja<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.glycemicindex.com/about.php|nimeke=About Glycemic Index|julkaisu=www.glycemicindex.com|viitattu=2020-04-09}}</ref>.
 
==Hoito==
Vähärasvainen tai vähäproteiininen ruokavalio eivät ole osoittautuneet kovin tehokkaiksi diabeteksen hoidossa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveysportti.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.uutissivu?p_uutis_id=16369 | Nimeke = Monet ruokavaliot hoitavat diabetesta| Tekijä = | Ajankohta = 4.3.2013| Julkaisija =Uutispalvelu Duodecim | Viitattu = 4.3.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ajcn.nutrition.org/content/early/2013/01/30/ajcn.112.042457.abstract | Nimeke = Systematic review and meta-analysis of different dietary approaches to the management of type 2 diabetes| Tekijä =Olubukola Ajala,Patrick English,Jonathan Pinkney | Ajankohta =4.3.2013 | Julkaisija = American Society for Nutrition| Viitattu = 4.3.2013 }}</ref>. Seitsemännen päivän adventtikirkon jäsenten ja buddhalaisten keskuudessa tehdyissä laajoissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että eläinkunnan tuotteita rajoittavilla ruokavalioilla on mahdollista hoitaa ja ehkäistä tehokkaasti aikuistyypin diabetesta erityisesti silloin kun siihen sisältyy mahdollisimman vähän kovia rasvoja.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Michelle McMacken, Sapana Shah|Otsikko=A plant-based diet for the prevention and treatment of type 2 diabetes|Julkaisu=Journal of Geriatric Cardiology : JGC|Ajankohta=2017-5|Numero=5|Sivut=342–354|Pmid=28630614|Doi=10.11909/j.issn.1671-5411.2017.05.009|Issn=1671-5411|www=http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5466941/}}</ref> Eläinkunnan tuotteiden välttämiseen liittyvät terveyshyödyt saattavat selittyä osaksi henkisen hyvinvoinnin tunteella, joka johtuu siitä, että on kyennyt noudattamaan uskontoon liittyviä suosituksia. Seitsemännen päivän adventistien ruokailusäännöt kehottavat suosimaan kasvisruokaa ja välttämään eläinkunnan tuotteita niin paljon kuin mahdollista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.healthline.com/nutrition/seventh-day-adventist-diet|nimeke=Seventh-Day Adventist Diet: A Complete Guide|julkaisu=Healthline|viitattu=2020-04-09|ietf-kielikoodi=en}}</ref> ja monet buddhalaiset pitävät kasvissyöntiä osana buddhalaisuutta<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/buddhalainen_hakee_vapautusta_karsimyksesta/5804785|nimeke=Buddhalainen hakee vapautusta kärsimyksestä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-04-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Toisaalta Euroopan komission rahoittaman kattavan EPIC- tutkimuksen mukaan kasviproteiinipitoinen ruokavalio ei vaikuttanut millään tavalla kakkostyypin diabeteksen riskiin, kuten ei myöskään hiilihydraattien saanti, mutta lihajalosteiden syönti lisäsi sairastumisriskiä 12 prosentilla kutakin kulutettua 50 grammaa kohti ja lihansyönti 8 prosentilla. Kun tutkimukseen osallistuneiden sukupuoli ja painoindeksi vakioitiin, tulos pysyi miehillä samana, mutta muuttui naisilla siten, että muun lihan diabetesta lisäävä vaikutus pieneni, mutta broilerinkulutuksen havaittiin lisäävän diabetesriskiä 20 prosenttia jokaista 50 gramman päivittäistä annosta kohti.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=B. Bendinelli, D. Palli, G. Masala, S. J. Sharp, M. B. Schulze, M. Guevara|Otsikko=Association between dietary meat consumption and incident type 2 diabetes: The EPIC-InterAct study|Julkaisu=Diabetologia|Ajankohta=2013/01|Numero=1|Sivut=47–59|Pmid=22983636|Doi=10.1007/s00125-012-2718-7|Issn=0012-186X|www=https://moh-it.pure.elsevier.com/en/publications/association-between-dietary-meat-consumption-and-incident-type-2-|Kieli=English}}</ref>
===Elintavat===
Tyypin 2 diabetesta hoidetaan ensisijaisesti elintapamuutoksilla. Pysyvä laihduttaminen normaalipainoon ja säännöllisen liikunnan harrastaminen voivat parantaa tyypin 2 diabeteksen. Ruuassa keskeisintä diabeteksen kannalta on sen [[ravintoenergia]], mutta sen terveellisyys ehkäisee diabeetikoilla normaaliväestöä yleisempiä komplikaatioita, kuten [[Kohonnut verenpaine|korkeaa verenpainetta]] sekä [[Sydän- ja verisuonitauti|sydän- ja verisuontauteja]]. Terveellinen ruokavalio vastaa muillekin ihmisille suositeltavaa ruokavaliota. Esimerkiksi kasviksien käyttöä kannattaa suosia, jotta niitä saa päivässä noin 400–500 grammaa.<ref name=C>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00775|nimeke=Tyypin 2 diabeteksen hoito|viitattu=2020-05-11}}</ref> Ruuan [[Tyydyttynyt rasvahappo|tyydyttyneiden rasvojen]] ja [[Transrasva|transrasvojen]] korvaaminen [[Tyydyttymätön rasvahappo|tyydyttymättömillä rasvoilla]] kannattaa, sillä tämä alentaa veren haitallisia veren kolesteroliarvoja laskien esimerkiksi veren [[LDL-kolesteroli]]a. [[Sokerit|Sokereiden]] tai muiden vähän [[ravintokuitu]]ja sisältävien [[hiilihydraatti]]en korvaaminen runsaskuituisilla pienen [[glykemiaindeksi]]n omaavilla hiilihydraattilähteillä vähentää verensokeritason suuria vaihteluita, joka on diabeteksen kannalta edullista. Suolan ([[natriumkloridi]]n) käytön vähentäminen on suotavaa, sillä se laskee [[verenpaine]]tta.<ref name=D>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaypahoito.fi/hoi50056#s9|nimeke=Tyypin 2 diabetes|viitattu=2020-05-11}}</ref>
 
== Hoito =Lääkkeet===
Jos elämäntapamuutokset eivät laske verensokeritasoa kylliksi, voidaan diabeteksen hoitoon käyttää lääkkeitä. Suomessa yleisimmin käytetty lääke tyypin 2 diabetekseen on [[metformiini]], jonka ohella saatetaan tarvittaessa käyttää muita diabeteslääkkeitä. [[DPP-4]]:n estäjiä käytetään niillä, joille metformiini ei sovi lääkkeeksi.<ref name=C/> Suomessa käytettyjä DPP-4:n estäjiä ovat [[alogliptiini]], [[linagliptiini]], [[saksagliptiini]], [[sitagliptiini]] ja [[vildagliptiini]]. Muita Suomessa käytettyjä diabeteslääkkeitä ovat [[GLP-1]]:n johdannaiset (esimerkiksi [[liraglutidi]], [[eksenatidi]], [[dulaglutidi]] ja [[liksisenatidi]]), [[SGLT-2]]:n estäjät (esimerkiksi [[dapagliflotsiini]] ja [[empagliflotsiini]]), [[sulfonyyliureat]] (esimerkiksi [[glimepiridi]] ja [[glipitsidi]]), [[glinidit]] (esimerkiksi [[repaglinidi]]) ja [[glitatsonit]] (esimerkiksi [[pioglitatsoni]]). [[Insuliini]]a tai sen johdannaisia käytetään säännöllisesti vain vaikeasti oireilevien tyypin 2 diabeetikkojen kohdalla tai kertaluonteisesti akuutin [[Hyperglykemia|hyperglykemian]] hoitoon.<ref name=D/>
[[Tiedosto:Metformin 500mg Tablets.jpg|pienoiskuva|Diabeteksen hoitoon käytettäviä Metformin-lääkkeitä.]]
Diabetesta hoidettaessa on tärkeä erottaa diabeteksen tyyppi, sillä hoidot ovat erilaiset. Aikuistyypin diabeteksen ensisijaisena ja parhaimpana hoitona ovat ruokailutottumusten muutokset, laihdutus sekä [[Paasto|paastoaminen]]<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Suleiman Furmli, Rami Elmasry, Megan Ramos, Jason Fung|Otsikko=Therapeutic use of intermittent fasting for people with type 2 diabetes as an alternative to insulin|Julkaisu=BMJ Case Reports|Ajankohta=2018-10-09|Numero=2018|Pmid=30301822|Doi=10.1136/bcr-2017-221854|Issn=1757-790X|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6194375/}}</ref>. Lisäksi suun kautta otettavat tabletit ovat usein tarpeen. Hoidon alussa käytetään useimmiten [[metformiini]]a ja tarvittaessa lisäksi esimerkiksi [[sulfonyyliurea]]-ryhmän lääkkeitä. Nykyään käytetään myös yleisesti uusia [[gliptiini]]-ryhmän lääkkeitä.
 
Diabeteslääkkeet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia. Eritoten glinidit, sulfonyyliureat ja insuliini tai sen johdannaiset voivat aiheuttaa liian alhaisen verensokeritason eli [[hypoglykemia]]n.<ref name=D/>
Mikäli oraalinen lääkehoito ja elämäntapamuutokset eivät riitä saamaan diabetesoireita kuriin, hoidetaan potilasta insuliinipistoksilla. Ensimmäisessä vaiheessa insuliinipistokset aloitetaan ottamalla pistoksia ilta-annoksena. Jos tulosta ei saada, on vuorossa yksilöllinen [[monipistosinsuliinihoito]]. On myös potilaita, joille kehittyy ajan myötä insuliinin puute, jolloin diagnoosi muuttuu aikuistyypin diabeteksesta nuoruustyypin suuntaan. Hoidossa nyrkkisääntönä onkin, että jos potilaalle kehittyy [[verensokeri|hyperglykemia]] ilman [[ketoosi (tila)|ketoosia]] tai [[ketoasidoosi|ketoasidoosia]], hänellä on vielä insuliinineritystä jäljellä ja siten aikuistyypin diabetes. Käypä hoito -suositus <ref>Diabeteksen käypä -hoitosuositus [http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi50056]</ref> ilmestyi toukokuussa 2007.
 
Tyypin 2 diabeteksen liitännäissairauksia ehkäistään tarvittaessa esimerkiksi [[Verenpainelääke|verenpainelääkkein]], kolesterolilääkkein (esimerkiksi [[statiinit]]) ja [[Asetyylisalisyylihappo|asetyylisalisyylihapon]] avulla.<ref name=D/>
Vuonna 2017 tehdyssä kokeessa havaittiin, että kakkostyypin diabetesta sairastavien hiirten haiman insuliinineritys palautui ja verensokerin taso pysyi vakaampana sen jälkeen, kun hiiret oli laitettu intervallipaastolle<ref>Tutkijat: Elimistön viemisestä äärirajoille on hyötyä – paastoamisesta ehkä apua diabetekseen. http://yle.fi/uutiset/3-9479139</ref>.
 
===Muuta===
== Liitännäissairaudet ==
Tyypin 2 diabeteksessa verensokeritasoa tulee mitata omatoimisesti [[verensokerimittari]]lla yleensä vain lääkärin kehotuksesta.<ref name=C/><ref name=D/> Mikäli henkilö ei laihdu, saatetaan harkita [[lihavuusleikkaus]]ta osana diabeteksen hoitoa.<ref name=C/>
 
==Esiintyvyys==
Arviolta jopa 75 prosenttia aikuistyypin diabeetikoista sairastaa uniapneaa<ref>Uniapnea piinaa monia diabeetikkoja. Iltalehti 4.10.2016. http://www.iltalehti.fi/terveys/2016100322407895_tr.shtml</ref>.
Suomen [[Diabetesliitto|Diabetesliiton]] mukaan tyypin 2 diabetesta potee noin 350&nbsp;000 suomalaista ja tämän lisäksi noin 100&nbsp;000 suomalaista potee tautia tietämättään.<ref name=I>{{Verkkoviite|osoite=https://www.diabetes.fi/diabetes/tyypin_2_diabetes|nimeke=Tyypin 2 diabetes|viitattu=2020-05-11}}</ref> FinDM II -nimisen tutkimuksen mukaan tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys Suomessa on kaksinkertaistunut vuosina 1997–2007 ja miesten osuus tyypin 2 diabeetikoista on kasvanut hieman. Tutkimuksen mukaan 1997 tyypin 2 diabetestapauksia oli 138&nbsp;337, joista naisia oli 55.9%. 2007 tapauksia oli 245&nbsp;257, joista 50.1% oli naisia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=S Reijo, K Sari|Nimeke=Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen|Vuosi=2009|Sivu=13|Julkaisija=Suomen Diabetesliitto|Isbn=9789524860857|www=https://www.diabetes.fi/files/274/FinDM_II._Diabeteksen_ja_sen_lisasairauksien_esiintyvyyden_ja_ilmaantuvuuden_rekisteriperusteinen_mittaaminen_Tekninen_raportti_pdf_361_kt.pdf}}</ref>
 
[[Kansainvälinen diabetesliitto|Kansainvälisen diabetesliiton]] (IDF) mukaan vuonna 2019 maailman 20-79-vuotiaasta väestöstä 9.3% eli 463 miljoonaa henkilöä poti tyypin 2 diabetesta tai tyypin 1 diabetesta. IDF ennustaa osuuden olevan 9.2% vuonna 2030 (578.4 miljoonaa diabeetikkoa) ja 9.6% vuonna 2045 (700.2 miljoonaa diabeetikkoa). IDF:n tilastoissa ei ole eroteltu diabetestyyppejä toisistaan, mutta IDF arvioi tyypin 2 diabeteksen vastaavan valtaosaa diabetestapauksista.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=R Williams et al|Nimeke=IDF diabetes atlas|Vuosi=2019|Sivu=34-43|Selite=9. painos|Julkaisija=International Diabetes Federation|Isbn=9782930229874|www=https://www.diabetesatlas.org/upload/resources/2019/IDF_Atlas_9th_Edition_2019.pdf}}</ref>
== Lähteet ==
 
==Katso myös==
{{viitteet | sarakkeet}}
*[[Tyypin 1 diabetes]]
*[[MODY]]
 
==Lähteet==
== Aiheesta muualla ==
*{{Kirjaviite|Tekijä=RA DeFronzo et al|Nimeke=International textbook of diabetes mellitus|Vuosi=2015|Selite=4. painos|Julkaisija=John Wiley & Sons Ltd.|Isbn=9780470658611}}
* [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00775 Diabeteksen hoito]
* [http://www.diabetes.fi/ Diabetesliitto]
* [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00011 Terveyskirjasto]
* [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01037&p_haku=tyypin%202%20diabetes Tyypin 2 diabetes - riskitesti, Terveyskirjaston kotisivuilla]
 
===Viitteet===
{{Metatieto}}
{{viitteet|sarakkeet}}
 
==Aiheesta muualla==
*[https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00775 Tyypin 2 diabeteksen hoito - Terveyskirjasto]
*[https://www.diabetes.fi/diabetes/tyypin_2_diabetes Tyypin 2 diabetes - Diabetesliitto]
*[https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01037&p_haku=tyypin%202%20diabetes Tyypin 2 diabetes riskitesti - Terveyskirjasto]
 
[[Luokka:Diabetes]]
3 733

muokkausta