Ero sivun ”Tyypin 2 diabetes” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p 5-HT2AR siirsi sivun Aikuistyypin diabetes ohjauksen Tyypin 2 diabetes päälle: taudin virallinen nimitys on tyypin 2 diabetes |
kirjoitettu uusiksi |
||
Rivi 1:
{{Tauti|nimi=Tyypin 2 diabetes mellitus|ICD10={{ICD10|E|10||n|40}}|ICD9={{ICD9|250.00}}, {{ICD9|250.02}}|OMIM=125853|tautitietokanta=3661|medlineplus=000313|meshid=D003924|meshvuosi=2015}}
'''Tyypin 2 diabetes''' on yleensä aikuisiällä alkanut [[diabetes mellitus]] -tyyppinen aineenvaihduntatauti. Taudissa ilmenee toistuvasti korkea veren [[glukoosi]]pitoisuus eli [[hyperglykemia]], sillä taudissa solujen kyky reagoida [[haima]]n erittämään [[insuliini]]hormoniin on heikentynyt. Solut ovat siis [[Insuliiniresistenssi|insuliiniresistenttejä]]. Normaalisti insuliini laskee tehokkaasti veren glukoosipitoisuutta.<ref name=F/> Tyypin 2 diabetesta kutsutaan virheellisesti välillä nimellä '''aikuistyypin''' tai '''aikuisiän diabetes''', vaikka se voi ilmetä myös lapsilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/ylipainoisilla_lapsilla_hyvin_vaarallista_diabetesta/6076563|nimeke=Ylipainoisilla lapsilla hyvin vaarallista diabetestä|tekijä=Yrjö Kokkonen|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2012-04-30|viitattu=2020-05-12}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00114|nimeke=Diabetes lapsella|tekijä=Hannu Jalanko|ajankohta=2019-11-07|viitattu=2020-05-12}}</ref>
Tyypin 2 diabetes on aluksi oireeton useiden vuosien ajan. Taudin edetessä hyperglykemia pahenee, jolloin se voi aiheuttaa muun muassa runsasta virtsaamistarvetta, runsasjanoisuutta, ei ilmeisistä syistä johtuvaa laihtumista, näön sumeutta tai nälkäisyyttä.<ref name=G/> Tyypin 2 diabetesta potevien elinajanodote on terveitä lyhyempi, sillä taudissa voi myöhäisvaiheessa ilmetä vakavia elämänlaatua heikentäviä sairauksia, kuten [[munuaisten vajaatoiminta]]a aiheuttava [[diabeettinen nefropatia]], sokeuteen mahdollisesti johtavaa [[diabeettinen retinopatia]], diabeettinen [[neuropatia]] tai [[sepelvaltimotauti]].<ref name=H/>
Tyypin 2 diabeteksen saantiriski on suurin vanhoilla vähän liikkuvilla ihmisillä, jotka ovat lihavia. Riski on suurin [[Keskivartalolihavuus|keskivartalolihavilla]].<ref name=G/> Tyypin 2 diabetesta hoidetaan laihduttamalla ja lisäämällä liikuntaa. Näillä muutoksilla diabetes voi jopa parantua. Mikäli elintapamuutokset eivät auta kyllin tehokkaasti, hoidetaan diabetesta diabeteslääkkein, joista Suomessa yleisimmin käytetty on [[metformiini]].<ref name=C/> Tyypin 2 diabetes vaatii vain vakavimmissa tapauksissa insuliinia tai sen johdannaisia sisältävien [[Injektio (lääketiede)|pistosten]] annostelua osana taudin hoitoa.<ref name=D/>
Suomen [[Diabetesliitto|Diabetesliiton]] mukaan tyypin 2 diabetesta potee noin 350 000 suomalaista ja tämän lisäksi noin 100 000 suomalaista potee tautia tietämättään.<ref name=I/>
==Nimet==
Tyypin 2 diabetesta kutsuttiin vuosista 1979–1980 alkaen muun muassa [[Maailman terveysjärjestö]]n suosituksesta "insuliinista riippumattomaksi diabetes mellitukseksi" (englanniksi ''non-insulin-dependent diabetes mellitus'', lyhenne NIDDM). [[Tyypin 1 diabetes]]ta taas alettiin kutsumaan "insuliinista riippuvaksi diabetes mellitukseksi" (englanniksi ''insulin-dependent diabetes mellitus'', lyhenne IDDM).<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=IB Hirsch|Otsikko=Type-1-and-change diabetes|Julkaisu=Clinical Diabetes|Ajankohta=1999|Vuosikerta=17|Numero=4|Issn=1945-4953|www=http://journal.diabetes.org/clinicaldiabetes/v17n41999/pg146.htm}}</ref><ref name=J>{{Lehtiviite|Tekijä=The expert committee on the diagnosis and classification of diabetes mellitus|Otsikko=Report of the Expert Committee on the Diagnosis and Classification of Diabetes Mellitus|Julkaisu=Diabetes Care|Ajankohta=1997|Vuosikerta=20|Numero=7|Sivut=1183–1197|Pmid=9203460|Doi=10.2337/diacare.20.7.1183|Issn=0149-5992|www=https://care.diabetesjournals.org/content/20/7/1183}}</ref>
Vuonna 1997 nimet "tyypin 1 diabetes" ja tyypin 2 diabetes" korvasivat nimet IDDM ja NIDDM vastaavasti. Nimet IDDM ja NIDDM koskivat vain taudin aiheutumismekanismia. Nämä vaihdettiin, sillä esimerkiksi NIDDM:ää eli tyypin 2 diabetesta potevia luokiteltiin joissakin yhteyksissä aiheutumismekanismin sijaan virheellisesti heidän tarvitsemansa hoidon perusteella. Tyypin 2 diabetesta potevat voivat vaatia hoidossaan insuliinia, joten tyypin 2 diabetesta potevien saatettiin sanoa potevan IDDM:ää (eli tyypin 1 diabetesta) NIDDM:n sijaan.<ref name=J/>
==Oireet ja liitännäissairaudet==
Tyypin 2 diabeteksen pääoire on krooninen (jatkuvasti toistuva) [[hyperglykemia]]. Hyperglykemia on kuitenkin diabeteksen varhaisvaiheessa useiden vuosien ajan niin lievää, ettei se aiheuta havaittavia oireita. Siksi monet tyypin 2 diabetesta potevat eivät taudin varhaisvaiheessa tiedä sairastavansa diabetesta. Diabetes aiheuttaa oireettomanakin tai vähäoireisena ajanjaksona vaurioita elimistössä, jotka altistavat diabeteksen liitännäissairauksille. Vasta merkittävä hyperglykemia voi aiheuttaa runsasta virtsaamistarvetta, runsasjanoisuutta ([[polydipsia]]), ei ilmeisistä syistä johtuvaa laihtumista ja joskus näön sumeutta sekä nälkäisyyttä. Hyperglykemian lisäksi diabeetikoilla on normaaliväestöä suurempi alttius saada jokin [[infektio]].<ref name=G>{{Lehtiviite|Otsikko=Diagnosis and classification of diabetes mellitus|Julkaisu=Diabetes Care|Ajankohta=2009|Vuosikerta=32|Numero=Suppl 1|Sivut=S62–S67|Pmid=19118289|Doi=10.2337/dc09-S062|Issn=0149-5992|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2613584/}}</ref> [[Acanthosis nigricans]] (taivetummuus) tarkoittaa ihopoimuissa ilmeneviä muuta ihoa paksumpia ja kuivempia tummentumia, jotka ovat yleisiä tyypin 2 diabeetikoilla. Tummentumia voi ilmetä jo ennen varsinaista diabeteksen puhkeamista. [[Acrochordon]]-[[Luomi|luomet]] (englanniksi ''skin tag'') ovat myös yleisiä tyypin 2 diabeetikoilla.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=M Duff et al|Otsikko=Cutaneous manifestations of diabetes mellitus|Julkaisu=Clinical Diabetes|Ajankohta=2015|Vuosikerta=33|Numero=1|Sivut=40–48|Pmid=25653473|Doi=10.2337/diaclin.33.1.40|Issn=0891-8929|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4299750/}}</ref>
[[Ketoasidoosi]] (jossa veressä on liikaa sitä happamoivia ketoaineita) ja [[hyperosmolaarinen hyperglykeeminen oireyhtymä]] (jossa veressä on liikaa glukoosia) ovat vakavimpia tyypin 2 diabeteksessa ilmeneviä akuutteja ongelmia, sillä ne voivat johtaa kuolemaan. Molemmat voivat ilmetä osin samanaikaisesti ja ovat yleisimpiä vanhemmilla diabeetikoilla. Ne kuitenkin ovat harvinaisia tyypin 2 diabeetikoilla ilman laukaisevia stressitekijöitä, kuten hiljattain ilmennyttä fyysistä vammaa, kirurgista leikkausta, infektiota (esimerkiksi [[keuhkokuume]] tai [[virtsatieinfektio]]) tai tietynlaisen lääkityksen aloittamista.<ref name=A>DeFronzo, s. 799-808</ref>
Tyypin 2 diabeteksen liitännäissairauksia ovat muun muassa [[munuaisten vajaatoiminta]]a aiheuttava [[diabeettinen nefropatia]], mahdollisesti sokeuteen johtava [[diabeettinen retinopatia]] ja diabeettinen [[neuropatia]]. Neuropatia voi yhdessä diabeteksen aiheuttamien ääreisverenkierron verisuonivaurioiden kanssa johtaa kroonisiin haavaumiin raajoissa, eritoten jaloissa. Loppuvaiheessa haavat voivat vaatia raajan [[amputaatio]]n. Verisuonivaurioiden takia diabeetikoilla on merkittävä riski sairastua [[sepelvaltimotauti]]in tai saada [[aivohalvaus]].<ref name=H>DeFronzo, s. 564-571</ref> Tyypin 2 diabetes lisää myös riskiä sairastua [[Alzheimerin tauti]]in – riski on diabeetikoilla 1.5–2-kertaa suurempi kuin terveellä väestöllä. Diabeetikoilla myös noin 2.5-kertaa suurempi riski saada [[vaskulaarinen dementia]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=A Jayaraman, CJ Pike|Otsikko=Alzheimer’s disease and type 2 diabetes: multiple mechanisms contribute to interactions|Julkaisu=Current diabetes reports|Ajankohta=2014|Vuosikerta=14|Numero=4|Sivut=476|Pmid=24526623|Doi=10.1007/s11892-014-0476-2|Issn=1534-4827|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3985543/}}</ref> Lisäksi erilaiset syövät ovat tyypin 2 diabeetikoilla muuta väestöä yleisempiä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=M Abudawood|Otsikko=Diabetes and cancer: a comprehensive review|Julkaisu=Journal of Research in Medical Sciences|Ajankohta=2019|Vuosikerta=24|Pmid=31741666|Doi=10.4103/jrms.JRMS_242_19|Issn=1735-1995|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6856544/}}</ref>
Tyypin 2 diabetesta potevien elinajanodote on taudin liitännäissairauksien takia terveitä lyhyempi. Esimerkiksi 55-vuotiaat tyypin 2 diabetes -diagnoosin saaneet miehet elävät keskimäärin 3.6-11.5 vuotta lyhyemmän elämän kuin terveet. Elinaika riippuu pitkälti siitä, että kuinka hyvin diabeetikko hoitaa tautiaan.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=J Leal, AM Gray, PM Clarke|Otsikko=Development of life-expectancy tables for people with type 2 diabetes|Julkaisu=European Heart Journal|Ajankohta=2009|Vuosikerta=30|Numero=7|Sivut=834–839|Pmid=19109355|Doi=10.1093/eurheartj/ehn567|Issn=0195-668X|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2663724/}}</ref>
==Altistavat tekijät==
Tyypin 2 diabetekselle merkittävin altistava tekijä on lihavuus, eritoten [[keskivartalolihavuus]].<ref name=E/> Lihavuus selittää lähes kaikki Suomen tyypin 2 diabetestapaukset.<ref name=C/> Muita altistavia tekijöitä ovat korkea ikä, etninen tausta (esimerkiksi Lähi-idästä, Japanista tai Kiinasta kotoisin olevilla on muita suurempi riski sairastua diabetekseen), [[metabolinen oireyhtymä]], [[Sydän- ja verisuonitauti|sydän- ja verisuonitaudit]] (nämä ovat merkki diabetekselle altistavista aineenvaihduntahäiriöistä), [[raskausdiabetes]] (ilmenee naisilla), [[tupakointi]], vähäinen liikunta, [[univaje]], epäterveellinen ruokavalio<ref name=E>{{Verkkoviite|osoite=https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/diabetes/tyypin-2-diabeteksen-riskitekijat|nimeke=Tyypin 2 diabeteksen riskitekijät|julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-05-11}}</ref> ja sukurasite. Jälkimmäinen tarkoittaa, että tyypin 2 diabeteksen ilmeneminen henkilön sukulaisilla lisää henkilön riskiä sairastua itsekin tyypin 2 diabetekseen. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on kaksinkertainen, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes, ja viisinkertainen, jos molemmilla vanhemmilla on tyypin 2 diabetes.<ref name=D/><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=K Hemminki et al|Otsikko=Familial risks for type 2 diabetes in sweden|Julkaisu=Diabetes Care|Ajankohta=2010|Vuosikerta=33|Numero=2|Sivut=293–297|Pmid=19903751|Doi=10.2337/dc09-0947|Issn=0149-5992|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2809269/}}</ref>
==Taudin syyt ja kehitys==
Tyypin 2 diabetes johtuu erityyppisten solujen heikosta kyvystä reagoida haiman [[beetasolu]]jen tuottamaan [[insuliini]]in eli [[insuliiniresistenssi]]stä. Insuliiniresistentit solut eivät ota sisäänsä tehokkaasti veren [[glukoosi]]a eli [[verensokeri]]a insuliinin vaikutuksesta, jolloin veren glukoosipitoisuus kasvaa toistuvasti epänormaalin korkeaksi esimerkiksi ruokailun yhteydessä. Korkeaa verensokeria sanotaan [[hyperglykemia]]ksi ja se on tyypin 2 diabeteksen pääoire. Keho kuitenkin pyrkii kumoamaan insuliiniresistenssin vaikutusta ja lisää insuliinin tuottoa epänormaalin korkeaksi ennen hyperglykemian ja monien muiden diabeteksen oireiden ilmenemistä. Poikkeavan suurta veren insuliinipitoisuutta sanotaan [[hyperinsulinemia]]ksi.<ref name=F/> Diabeteksen myöhäisemmässä hyperglykemiaa ilmentävässä vaiheessa beetasoluja voi tuhoutua merkittävästi. Tällöin myös insuliinin tuotto vähenee.<ref name=F>{{Lehtiviite|Tekijä=ME Cerf|Otsikko=Beta cell dysfunction and insulin resistance|Julkaisu=Frontiers in Endocrinology|Ajankohta=2013|Vuosikerta=4|Pmid=23542897|Doi=10.3389/fendo.2013.00037|Issn=1664-2392|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3608918/}}</ref><ref>DeFronzo, s. 354-365</ref>
Insuliiniresistenssin vähentää solujen glukoosin saantia, joten solut alkavat energian saantinsa takaamiseksi tuottamaan [[ketoaine]]ita eli keho siirtyy kohti [[Ketoosi (tila)|ketoosiksi]] kutsuttua aineenvaihdunnan tilaa. Tässä tilassa esimerkiksi [[rasvasolu]]t vapauttavat varastoimiaan [[rasvahappo]]ja ja [[lihassolu]]t hajottavat proteiinejaan [[Aminohapot|aminohapoiksi]]. Nämä vaikutukset voivat aiheuttaa vastaavasti diabeteksessa mahdollisesti havaittavaa painon laskua ja lihasheikkoutta. Rasvahapot ja aminohapot päätyvät vereen ja sieltä maksaan, joka tuottaa niistä vereen vapautuvia ketoaineita. Ketoaineet happamoivat verta ja tämä voi johtaa diabeettiseen [[ketoasidoosi]]kohtaukseen. Rasvahapot myös edistävät [[LDL]]:n ja [[VLDL]]:n tuottoa maksassa. Näiden tuoton kasvu edistää diabeteksen liitännäisairautena ilmenevää [[ateroskleroosi]]a.<ref name=B>{{Kirjaviite|Tekijä=N Thomas et al|Nimeke=A practical guide to diabetes mellitus|Vuosi=2017|Sivu=1-15|Selite=7. painos|Julkaisija=Jaypee Brothers Medical Publishers|Isbn=9789351528531}}</ref>
Osa hyperglykemian glukoosiylimäärästä päätyy virtsaan. Glukoosin mukana virtsaan siirtyy [[Osmoosi|osmoottisesti]] vettä. Glukoosin mukana diabeetikko menettää [[ravintoenergia]]a, joka edistää selittämätöntä laihtumista. Veden menettäminen aiheuttaa janoisuutta ja lisää virtsaamistarvetta. Se voi myös johtaa nestehukkaan.<ref name=B/> Nestehukka taas voi väkevöidä verta lisäten suhteellisesti veren glukoosi- ja elekrolyyttipitoisuuksia. Tämä voi aiheuttaa vaarallisen [[Hyperosmolaarinen hyperglykeeminen oireyhtymä|hyperosmolaarisen hyperglykeemisen oireyhtymän]].<ref name=A/>
==Toteaminen==
Henkilöllä on todennäköisesti tyypin 2 tai [[tyypin 1 diabetes]] jos
*hänen [[veriplasma]]nsa [[glukoosi]]pitoisuus on 8 tunnin [[paasto]]n jälkeen yli 7 mmol/l ([[Mooli|millimoolia]] per litra).<ref name=K>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00011|nimeke=Diabetes ("sokeritauti")|tekijä=Pirjo Ilanne-Parikka|julkaisu=Duodecim - Terveyskirjasto|ajankohta=2018-02-05|viitattu=2019-12-03}}</ref>
*hän on juonut 75 grammaa glukoosia sisältävän nesteen ja 2 tunnin jälkeen juomisesta hänen plasmansa glukoosipitoisuus on yli 11.1 mmol/l. Tätä koetta sanotaan muun muassa sokerirasituskokeeksi.<ref name=K/>
*glykatoituneen hemoglobiinin ([[HbA1c]]) pitoisuus veressä on yli 48 mmol/mol (millimoolia per mooli).<ref name=K/>
Yksiselitteisiä kriteerejä tyypin 1, tyypin 2 tai muiden diabetesmuotojen erottamiselle toisistaan ei ole, vaan varhainen taudin luokittelu perustuu todennäköisimpään vaihtoehtoon. Esimerkiksi [[ketoasidoosi]]n ilmeneminen potilaalla viittaa vahvasti tyypin 1 diabetekseen. Täydentävät kokeet vahvistavat tarvittaessa diagnoosin. Esimerkiksi [[C-peptidi]]pitoisuuden mittaus kertoo, ilmeneekö potilaalla insuliinin puutos, joka viittaisi tyypin 1 diabetekseen, mutta voi viitata myös johonkin [[MODY]]-diabetekseen.<ref name=D/>
==Hoito==
===Elintavat===
Tyypin 2 diabetesta hoidetaan ensisijaisesti elintapamuutoksilla. Pysyvä laihduttaminen normaalipainoon ja säännöllisen liikunnan harrastaminen voivat parantaa tyypin 2 diabeteksen. Ruuassa keskeisintä diabeteksen kannalta on sen [[ravintoenergia]], mutta sen terveellisyys ehkäisee diabeetikoilla normaaliväestöä yleisempiä komplikaatioita, kuten [[Kohonnut verenpaine|korkeaa verenpainetta]] sekä [[Sydän- ja verisuonitauti|sydän- ja verisuontauteja]]. Terveellinen ruokavalio vastaa muillekin ihmisille suositeltavaa ruokavaliota. Esimerkiksi kasviksien käyttöä kannattaa suosia, jotta niitä saa päivässä noin 400–500 grammaa.<ref name=C>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00775|nimeke=Tyypin 2 diabeteksen hoito|viitattu=2020-05-11}}</ref> Ruuan [[Tyydyttynyt rasvahappo|tyydyttyneiden rasvojen]] ja [[Transrasva|transrasvojen]] korvaaminen [[Tyydyttymätön rasvahappo|tyydyttymättömillä rasvoilla]] kannattaa, sillä tämä alentaa veren haitallisia veren kolesteroliarvoja laskien esimerkiksi veren [[LDL-kolesteroli]]a. [[Sokerit|Sokereiden]] tai muiden vähän [[ravintokuitu]]ja sisältävien [[hiilihydraatti]]en korvaaminen runsaskuituisilla pienen [[glykemiaindeksi]]n omaavilla hiilihydraattilähteillä vähentää verensokeritason suuria vaihteluita, joka on diabeteksen kannalta edullista. Suolan ([[natriumkloridi]]n) käytön vähentäminen on suotavaa, sillä se laskee [[verenpaine]]tta.<ref name=D>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaypahoito.fi/hoi50056#s9|nimeke=Tyypin 2 diabetes|viitattu=2020-05-11}}</ref>
==
Jos elämäntapamuutokset eivät laske verensokeritasoa kylliksi, voidaan diabeteksen hoitoon käyttää lääkkeitä. Suomessa yleisimmin käytetty lääke tyypin 2 diabetekseen on [[metformiini]], jonka ohella saatetaan tarvittaessa käyttää muita diabeteslääkkeitä. [[DPP-4]]:n estäjiä käytetään niillä, joille metformiini ei sovi lääkkeeksi.<ref name=C/> Suomessa käytettyjä DPP-4:n estäjiä ovat [[alogliptiini]], [[linagliptiini]], [[saksagliptiini]], [[sitagliptiini]] ja [[vildagliptiini]]. Muita Suomessa käytettyjä diabeteslääkkeitä ovat [[GLP-1]]:n johdannaiset (esimerkiksi [[liraglutidi]], [[eksenatidi]], [[dulaglutidi]] ja [[liksisenatidi]]), [[SGLT-2]]:n estäjät (esimerkiksi [[dapagliflotsiini]] ja [[empagliflotsiini]]), [[sulfonyyliureat]] (esimerkiksi [[glimepiridi]] ja [[glipitsidi]]), [[glinidit]] (esimerkiksi [[repaglinidi]]) ja [[glitatsonit]] (esimerkiksi [[pioglitatsoni]]). [[Insuliini]]a tai sen johdannaisia käytetään säännöllisesti vain vaikeasti oireilevien tyypin 2 diabeetikkojen kohdalla tai kertaluonteisesti akuutin [[Hyperglykemia|hyperglykemian]] hoitoon.<ref name=D/>
Diabeteslääkkeet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia. Eritoten glinidit, sulfonyyliureat ja insuliini tai sen johdannaiset voivat aiheuttaa liian alhaisen verensokeritason eli [[hypoglykemia]]n.<ref name=D/>
Tyypin 2 diabeteksen liitännäissairauksia ehkäistään tarvittaessa esimerkiksi [[Verenpainelääke|verenpainelääkkein]], kolesterolilääkkein (esimerkiksi [[statiinit]]) ja [[Asetyylisalisyylihappo|asetyylisalisyylihapon]] avulla.<ref name=D/>
===Muuta===
Tyypin 2 diabeteksessa verensokeritasoa tulee mitata omatoimisesti [[verensokerimittari]]lla yleensä vain lääkärin kehotuksesta.<ref name=C/><ref name=D/> Mikäli henkilö ei laihdu, saatetaan harkita [[lihavuusleikkaus]]ta osana diabeteksen hoitoa.<ref name=C/>
==Esiintyvyys==
Suomen [[Diabetesliitto|Diabetesliiton]] mukaan tyypin 2 diabetesta potee noin 350 000 suomalaista ja tämän lisäksi noin 100 000 suomalaista potee tautia tietämättään.<ref name=I>{{Verkkoviite|osoite=https://www.diabetes.fi/diabetes/tyypin_2_diabetes|nimeke=Tyypin 2 diabetes|viitattu=2020-05-11}}</ref> FinDM II -nimisen tutkimuksen mukaan tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys Suomessa on kaksinkertaistunut vuosina 1997–2007 ja miesten osuus tyypin 2 diabeetikoista on kasvanut hieman. Tutkimuksen mukaan 1997 tyypin 2 diabetestapauksia oli 138 337, joista naisia oli 55.9%. 2007 tapauksia oli 245 257, joista 50.1% oli naisia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=S Reijo, K Sari|Nimeke=Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen|Vuosi=2009|Sivu=13|Julkaisija=Suomen Diabetesliitto|Isbn=9789524860857|www=https://www.diabetes.fi/files/274/FinDM_II._Diabeteksen_ja_sen_lisasairauksien_esiintyvyyden_ja_ilmaantuvuuden_rekisteriperusteinen_mittaaminen_Tekninen_raportti_pdf_361_kt.pdf}}</ref>
[[Kansainvälinen diabetesliitto|Kansainvälisen diabetesliiton]] (IDF) mukaan vuonna 2019 maailman 20-79-vuotiaasta väestöstä 9.3% eli 463 miljoonaa henkilöä poti tyypin 2 diabetesta tai tyypin 1 diabetesta. IDF ennustaa osuuden olevan 9.2% vuonna 2030 (578.4 miljoonaa diabeetikkoa) ja 9.6% vuonna 2045 (700.2 miljoonaa diabeetikkoa). IDF:n tilastoissa ei ole eroteltu diabetestyyppejä toisistaan, mutta IDF arvioi tyypin 2 diabeteksen vastaavan valtaosaa diabetestapauksista.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=R Williams et al|Nimeke=IDF diabetes atlas|Vuosi=2019|Sivu=34-43|Selite=9. painos|Julkaisija=International Diabetes Federation|Isbn=9782930229874|www=https://www.diabetesatlas.org/upload/resources/2019/IDF_Atlas_9th_Edition_2019.pdf}}</ref>
==Katso myös==
*[[Tyypin 1 diabetes]]
*[[MODY]]
==Lähteet==
*{{Kirjaviite|Tekijä=RA DeFronzo et al|Nimeke=International textbook of diabetes mellitus|Vuosi=2015|Selite=4. painos|Julkaisija=John Wiley & Sons Ltd.|Isbn=9780470658611}}
===Viitteet===
{{viitteet|sarakkeet}}
==Aiheesta muualla==
*[https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00775 Tyypin 2 diabeteksen hoito - Terveyskirjasto]
*[https://www.diabetes.fi/diabetes/tyypin_2_diabetes Tyypin 2 diabetes - Diabetesliitto]
*[https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01037&p_haku=tyypin%202%20diabetes Tyypin 2 diabetes riskitesti - Terveyskirjasto]
[[Luokka:Diabetes]]
| |||