Ero sivun ”Tumma mehiläinen” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Muutettu rotu alalajiksi. Mehiläisellä kyse on alalajeista (englanniksi subspecies). Alalajeilla on omat kolmiosaiset tieteelliset nimensä, roduilla ei.
Luonne kuvaus muutettu
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 1:
[[Kuva:Abeille-bee-profil.JPG|thumb|Tumma mehiläinen]]
'''Tumma mehiläinen''' (''Apis mellifera mellifera'') on eräs [[Tarhamehiläinen|tarhamehiläisen]] alalaji. Tumma mehiläinen on kehittynyt [[Alpit|Alppien]] pohjoispuolella ja levinnyt luontaisesti Pohjois-Euroopan lauhkean vyöhykkeen pohjoisrajoille. Sen levinneisyys on seurannut karkeasti tammivyöhykkeen rajaa [[Skandinavian niemimaa|Skandinavia]]sta [[Viro]]n poikki kaakkoiseen [[Karjala]]an. [[Italialainen mehiläinen|Italialaiseen mehiläiseen]] verrattuna tumma mehiläinen on isompi ja tummempi, eikä sillä erotu raitoja takaruumiissa. Se talvehtii pienenä talvipallona eikä kuluta paljon ruokaa, sillä se on tottunut Pohjolan karuihin olosuhteisiin. Luonteeltaan tumma mehiläinen on ärhäkkäkuten jamuutkin mehiläiset, mutta parveilee melko herkästi. Risteytyessään muuttuu aggressiiviseksi. Se kerää loppukesällä satoa [[kanerva]]sta. Suomessa tumma mehiläinen oli tarhattuna yleinen ennen eteläisempien alalajien tuontia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Savolainen, Tero H. | Nimeke = Mehiläisten maailma: tunne, hoida, harrasta | Vuosi = 2016 | Sivu = 16−17 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 978-951-31-8496-4 }}</ref>
 
Tumma mehiläinen oli aiemmin maailman yleisin alalaji, mutta se oli kadonnut lähes kokonaan 1960-luvulle tultaessa. [[Heteroosi]]n myötä [[Risteymä|hybridiksi]] muuttuneessa mustassa alalajissa voimistuneet aggressiiviset käyttäytymispiirteet tekivät sen kanssa työskentelyn vaikeaksi, mikä johti sen vaihtamiseen lempeämpiin alalajeihin ja mustan mehiläisen nopeaan harvinaistumiseen 1960-lukuun mennessä. Puhtaina mustat mehiläiset ovat kuitenkin lauhkeita vaikkakin arkoja. Niiden kyky kerätä arvokasta [[kanervakasvit|kanervakasvien]] mettä ja talvehtia vaikeissakin oloissa ovat erityisesti [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]] edullisia ominaisuuksia. Kyseistä alalajia on alettu elvyttää 2000-luvulla.<ref>{{Verkkoviite |Osoite =http://yle.fi/uutiset/mustien_mehilaisten_pelastusoperaatio_pohjoismaissa_alkaa_kesalla/8894221| Tekijä = Yrjö Hjelt| Nimeke = Mustien mehiläisten pelastusoperaatio Pohjoismaissa alkaa kesällä| Ajankohta = 20.5.2016 Julkaisu = Yle.fi |Viitattu= 20.5.2016}}</ref><ref name="tumma">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/mehilainen-lehti/poimintoja-jutuista/eurooppalainen-tumma-mehilainen-/ | Nimeke =Eurooppalainen tumma mehiläinen: Säilyttämisen arvoinen| Tekijä =Aimo Nurminen | Julkaisu =Mehiläishoitajat.fi | Viitattu = 20.5.2016 }}</ref><ref name=mtt>[https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Elaingeenivarat/sailytysohjelmat/pohjoismainentummamehilainen Pohjoismainen tumma mehiläinen] Luonnonvarakeskus (Luke), viitattu 25.5.2016</ref>