Ero sivun ”Johann Georg Hamann” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
lähteestä lisää lähteettömään
Rivi 1:
[[KuvaTiedosto:Johann Georg Hamann (1730 –1788).jpg|thumb|Johann Georg Hamann]]
 
'''Johann Georg Hamann''' ([[27. elokuuta]] [[1730]] [[Kaliningrad|Königsberg]] - [[21. kesäkuuta]] [[1788]] [[Münster]]) oli [[saksa]]lainen [[valistus]]filosofi ja [[vastavalistus|valistuksen vastustaja]], ja saksalaisen valistuksen ja "[[Sturm und Drang]]" -liikkeen keskeisiä nimiä. Hän oli filosofi [[Immanuel Kant]]in ystävä ja tämän tavoin lähtöjään [[pietismi|pietistinen]] [[protestantti]]. Hän oli myös [[luuttu|luutunsoittaja]], joka oli opiskellut tätä soitinta tuolloin Königsbergissä vaikuttaneen ukrainalaisen virtuoosin [[Timofey Belogradsky]]n opastuksella.
 
HänenHamannin epäluottamuksensaepäluottamus [[järki|järkeen]] ja valistukseen johti hänet johtopäätökseen, jonka mukaan usko [[Jumala]]an oli ainoa ratkaisu [[filosofia]]n kiusallisiin ongelmiin. Hamann sai paljon vaikutteita [[David Hume]]n kirjoituksista. Hänet muistetaan siitä, että hän käytti Sokrateenkuvaa Sokrateesta, joka väitti ettei tiedä mitään, kuvaa teoksessaan ''Socratic Memorabilia'', jokajossa kritisoihän arvosteli valistuksen riippuvaisuuttariippuvuutta ihmisjärjestä.
 
Hamann vaikutti [[Johann Gottfried von Herder|Herderiin]], [[Johann Wolfgang von Goethe|Goetheen]], [[Friedrich Heinrich Jacobi|Jacobiin]],<ref name=TSK1/> [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|Hegeliin]] ja [[Søren Kierkegaard|Kierkegaardiin]].
 
Hamannista on käyttty nimitystä "der Magus des Nordens" ('Pohjan tietäjä'). Hän opiskeli [[Königsbergin yliopisto|Königsbergissä]] filosofiaa, teologiaa, kielitiedettä ja lakitiedettä. Hän asui pitkään eri paikoissa Saksassa, [[Itämerenmaakunnat|Itämerenmaakunnissa]], Englannissa ja muualla ja vietti kiertelevää elämää, osaksi kotiopettajana, osaksi muissa tehtävissä. Hän oli ajoittain virkamiehenä kotikaupungissaan, etenkin tullilaitoksessa.<ref name=TSK1>[http://runeberg.org/tieto/3/0039.html Hamann, Johann Georg,] Tietosanakirja osa 3, palsta 53, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911</ref>
== Teoksia ==
 
Hamannin teokset sisältävät enimmäkseen katkonaisia, usein hämäriä mietelmiä eivätkä saaneet suuren yleisön huomiota, mutta muutamiin ajan nerokkaimmista henkilöistä Hamann vaikutti tuntuvasti. Yhtenä perusaatteena hänen teoksissaan on valistushengen vastustaminen. Järki ei ole korkein tuomari suurissa maailmankatsomuskysymyksissä, vaan mielikuvitus ja tunne on sen rinnalla asetettava oikeuteensa. Hamann on tutkinut muun muassa kielen ja runouden kehitystä ja osoittanut, kuinka järki ja mielikuvitus vaikuttavat siinä erottamattomasti yhdistettyinä toisiinsa. Kirjassaan ''Kreuzzüge eines Philologen'' (1762) hän kehittelee ajatusta, että runous on "ihmissuvun äidinkieli", alkuperäisin ajatuksien ilmaisukeino. Hänen kirjojaan on muun muassa ''Sokratische Denkwürdigkeiten'' (1759). Hamannin kootut teokset on julkaissut [[Friedrich von Roth]] (1821–1843). Laajan, kuusiosaisen elämäkerran ''J. G. Hamanns Leben und Schriften'' (1857–1873) on hänestä kirjoittanut [[Hermann Gildemeister]].<ref name=TSK1/>
 
== TeoksiaTeokset ==
* ''J. G. Hamanns Leben und Schriften'', toim. Hermann Gildemeister, 1857–1873
* ''Sämtliche Werken'', kootut teokset, toimittanut Josef Nadler. 6 osaa. Wien: Verlag Herder, 1949–1957.
* ''Briefwechsel'', kirjeenvaihto, toimittanut Walther Ziesemer ja Arthur Henkel. 8 osaa. Wiesbaden/Frankfurt: Insel Verlag, 1955–1975.
Rivi 16 ⟶ 20:
* ''Ausgewählte Schriften''. Hg. von Hans Eichner. Berlin: Nicolaische Verlagsbuchhandlung 1994.
* ''Ausgewählt, eingeleitet und mit Anmerkungen versehen von Arthur Henkel''. Frankfurt a.M.: Insel Verlag 1988.
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
Rivi 24 ⟶ 31:
{{Käännös|:en:Johann Georg Hamann}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Hamann, Johann Georg}}
 
[[Luokka:Saksalaiset filosofit]]
[[Luokka:Valistusfilosofit]]