Ero sivun ”Kansallis-Osake-Pankki” versioiden välillä

3 933 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
→‎Perustaminen: Lisäsin osion "Pankin historia" ja lähdeviitteet sekä yhden uuden lähteen
(liimablankotusta)
(→‎Perustaminen: Lisäsin osion "Pankin historia" ja lähdeviitteet sekä yhden uuden lähteen)
 
== Perustaminen ==
Kansallis-Osakepankki perustettiin Kämpin Peilisalissa 12. lokakuuta vuonna 1889.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Markku Kuisma|Nimeke=Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi: Kansallis-Osake-Pankki 1940-1995|Vuosi=2004|Sivu=10, 17, 29|Julkaisupaikka=Hämeenlinna|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|Tunniste=0355-1768|Isbn=951-746-592-0|Kieli=fin}}</ref> Perustajia oli viisi: [[Otto Stenroth]], [[Lauri Kivekäs]], [[Matti Äyräpää]] sekä veljekset [[Otto Hjelt (pankinjohtaja)|Otto]] ja [[August Hjelt]]. Perustamisessa kielikysymys näytteli tärkeää osaa. Pankkitoimen koettiin olevan ruotsinkielisten hallussa; tarvittiin suomalainen ja suomenmielinen liikepankki. Perustettavan pankin osakkeita merkitsi suuri joukko suomenmielisiä ihmisiä eri puolella Suomea. Perustava yhtiökokous pidettiin 12.10.1889. Pääkonttori avattiin yleisölle 8.2.1890; yksittäisiä talletuksia oli otettu ja lainoja annettu jo sitä ennen.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Blomstedt, Yrjö|Nimeke=Kansallis-Osake-Pankin historia I: 1889–1939|Vuosi=1989|Sivu=|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Kansallis-Osake-Pankki|Isbn=952-90089-6-X}}</ref>
 
Pankin ensimmäinen nimi oli '''Kansallis-Osakepankki'''. Tällä nimellä pankki toimi vuodet 1889–1892, ennen kuin nimi ruvettiin kirjoittamaan kahdella yhdysviivalla Kansallis-Osake-Pankki.<ref name=":0" />
* [[Jaakko Lassila]] ([[1983]]–[[1991]])
* [[Pertti Voutilainen]] ([[1991]]–[[1995]])
 
== Pankin historia ==
Kansallis-Osake-Pankin (KOP) syntyhistorian taustalla vaikuttivat voimakkaasti suomalaisen yhteiskunnan rakenteiden ja kansainvälisten suhteiden syvät muutokset, erityisesti [[Teollistuminen|teollistumisen]] läpimurto, joka nosti aiemmin köyhän ja [[Kaskiviljely|maatalousviljelyyn]] painottuvan suomalaisen yhteiskunnan köyhyydestä ennennäkemättömään talouskasvuun.<ref name=":1" /> KOP oli raha- ja talousmaailman ohella myös yhteiskunnallisesti ja kulttuurillisesti merkittävä ja keskeinen instituutio Suomessa, jonka poliittis-ideologisista kytköksistä ja yhteiskunnallisesta profiilista ei voinut erehtyä. Suomalaiskansallisen kapitalismin yksi suurimmista ja näkyvimmistä edistäjistä oli syntynyt kansallismielisen sivistyneistön tyytymättömyydestä vallitsevaan kulttuuriin ja politiikkaan. KOP:n taustajoukoista löytyi mm. [[Itsenäisyyssenaatti|itsenäisyyssenaattoreita]], [[Suomettarelaiset|suomettarelaisen]] [[Fennomania|fennomanian]] kokoomuslaisia perillisiä sekä [[Pellervo-seura|pellervolais]]-[[Maalaisliitto|maalaisliittolaiset]] talonpoikaissukuhaarat.<ref name=":1" />
 
=== Mauri Honkajuuren loppukausi (1940-1948) ===
Historiallisesti tarkasteltuna tätä KOP:n toimintakautta leimasivat [[toinen maailmansota]] ja siitä seurauksena syntynyt taloudellisesti ja poliittisesti ankara Suomen yhteiskunnan jälleenrakennusaika. Sotavuosina KOP nousi tärkeimmäksi liikepankkirahoittajaksi velkaantunutta valtiota tukemaan. Poikkeusolojen säännöstelytoiminta rajoitti hiipuneen pankkisektorin liiketoimintaedellytyksiä entisestään rajojen sisäpuolelle. Omistusrakenteissa tapahtui myös merkittäviä muutoksia, kun suomalaiskansallisten yritysryhmien johtava vakuutusyhtiö [[Pohjola Vakuutus|Pohjola]] nousi KOP:n toiseksi suurosakkaaksi. Sotavuosien jälkeisenä aikana KOP:n päätehtävänä oli turvata kansakunnan itsenäisyyttä ja [[Porvaristo|porvarillista]] yhteiskuntajärjestelmää, joiden säilymisen varassa pitkälti oli [[Pankkien sosialisointi|sosialisoitavaksi]] vaaditun yksityispankin tulevaisuus.<ref name=":1" />
 
=== Pankkitoiminnan sääntely, talouselämän vapauttaminen, Matti Virkkusen kausi (1948-1975) ===
Vaikka [[Matti Virkkunen|Matti Virkkusen]] yli neljännesvuosisadan kestänyttä aikaa KOP:n pääjohtajana leimasivatkin [[Suomen sotakorvaukset|sotakorvaukset]] ja välttämättömät [[Suomen markka|markan]] [[Devalvaatio|devalvaatiot]], niin ilmassa oli kuitenkin varovaista optimismia. Teollisuuskapitalismi loi liike-elämälle suotuisaa kehitystä ja aikakaudelle olikin tunnusomaista voimakas talouskasvu. KOP oli voimakkaasti mukana näiden rakennemuutosten rahoittamisessa ja mahdollistamisessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Konttoriverkosto kaksinkertaistui, asiakasmäärät kasvoivat ja pankkitekniikkaa uudistettiin.<ref name=":1" /> Yritystoiminnan voimakkaan laajentumisen seurauksena KOP valtasi markkinaosuuksia myös [[Yritysfuusio|yritysfuusioiden]] kautta sulauttamalla pienempiä liikepankkeja. Pankkitoiminta oli tiukasti [[Sääntely|säädeltyä]], vaikkakin taloutta ja ulkomaankauppaa muilta osin vapautettiin. Pääjohtaja Virkkusen voimakas persoona hallitsi Kansallispankkia ja suurta osaa suomalaisesta liike-elämästä. KOP:n tehtävänä oli tukea suomalaisten yritysten toimintaa, joka pyrki luovimaan [[Kylmä sota|kylmän sodan]] jakaman maailman ristiaallokossa yhtäältä lujittamalla ja syventämällä yhteyksiä [[Länsimaat|länsimaihin]] ja toisaalta jatkamalla diplomaattista kaupankäyntiä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] kanssa.<ref name=":1" />
 
==Lähteet ==