Versio 16. tammikuuta 2020 kello 09.42 muokkaa Jni (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 22 369 muokkausta Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 109.240.252.166) ja palautettiin versio 18602606, jonka on tehnyt Paranaja ← Vanhempi muutos		Versio 9. toukokuuta 2020 kello 16.46 muokkaa kumoa Linkkerpar (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 47 640 muokkausta Lähteiden linkkien tarkistusta ja korjausta, lähde lisää, viilausta ja AM-linkki. Uudempi muutos →
Rivi 33: Korallieläimiä on ollut merissä jo [[prekambri]]kaudella 500 miljoonaa vuotta sitten, joten ne ovat pisimpään säilynyt polttiaisluokka. Korallieläimet ovat säteittäissymmetrisiä, ja ne jaetaan symmetriatasojen mukaan kahteen alaluokkaan: [[sulkakorallit\|sulkakoralleihin]] (Octacorallia) ja [[kukkakorallit\|kukkakoralleihin]] (Hexacorallia). Kukkakoralleissa suuta ympäröi kuusi tai kuudella jaollinen määrä pyyntilonkeroita ja niillä on kuusi täydellistä väliseinää ruoansulatusontelossaan, kun taas sulkakoralleilla on kahdeksan pyyntilonkeroa ja täydellistä väliseinää ontelovatsassa. Kukkakoralleihin kuuluvat myös [[merivuokot]]. Korallit elävät joko kovalla alustalla tai liejussa ja hiekassa [[Merenpohja\|meren pohjassa]]. Korallieläimet viihtyvät parhaiten trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla päiväntasaajan molemmin puolin merialueilla, joissa veden lämpötila pysyy yli +20-asteisena ympäri vuoden. [[Kylmänveden koralli]]t esiintyvät syvemmässä ja kylmemmässä vedessä<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = ~~http~~https://yle.fi/uutiset/~~syvanmeren_korallien_elinalue_uskottua_laajempi/~~3-5158746 \| Nimeke = Syvänmeren korallien elinalue uskottua laajempi \| Julkaisu = ~~yle.fi~~Yle Uutiset \| Ajankohta = 8.6.2004 ~~\| Julkaisija = Yleisradio Oy~~ \| Viitattu = 8.11.2014 }}</ref>. [[Kivikorallit]] (Scleractinia) kuuluvat kukkakoralleihin,<ref name="ITIS.Scleractinia">{{ITIS \| ID = 52839 \| taksoni = Scleractinia \| viitattu = 8.5.2020}}</ref> kun taas [[pehmytkorallit]] (Alcyonacea) ovat sulkakoralleja.<ref name="ITIS.Alcyonacea">~~[http~~{{ITIS \| ID = 52016 \| taksoni = Alcyonacea \| viitattu = 8.5.2020}}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://~~www~~tieku.~~itis~~fi/luonto/jattimaiset-runkokunnat-luovat-variloiston \| Nimeke = Jättimäiset runkokunnat luovat väriloiston \| Ajankohta = 25.~~gov~~8.19 ~~ITIS]~~\| ~~(taksonomian~~Julkaisu ~~lähde)~~= Tieteen Kuvalehti \| Viitattu = 8.5.2020}}</ref> == Ravinto == Rivi 46: == Uhat == [[Ilmaston lämpeneminen]] uhkaa koralliriuttoja sekä merenpinnan nousun että varsinkin pintaveden lämpötilan nousun kautta. Jos merivesi lämpenee 1–2 astetta, lämmönsietokykynsä äärirajoilla elävät korallit [[korallien vaaleneminen\| vaalenevat]]. Jos lämpötila nousee 3–4 astetta, koko riutta voi tuhoutua.<ref>[{{Verkkoviite \| Arkisto = https://web.archive.org/web/20070619050010/http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/seuraukset/ekosysteemit/elaimet.html \| Arkistoitu = 19.6.2007 \| Nimeke = Eläimet – Lämpeneminen aiheuttaa tuhoja lajirikkailla koralliriutoilla] ~~IPCC~~\| /Julkaisu = Ilmasto.org – Kaikki ilmaston mutoksesta \| Viitattu = 8.5.2020}}</ref> Yksi koralliriuttoja uhkaavista tekijöistä on rantojen ja rantavesien voimakas muokkaaminen ja sen seurauksesta syntynyt eroosio. Eroosion seurauksena rantavesistöt samentuvat. Korallieläimen kanssa symbioosissa elävä levä tai bakteeri, tarvitsee yhteyttääkseen kirkasta vettä. Vesistön samentuessa korallieläin ei enää kykene yhteyttämään ja kuolee. Rivi 53: == Lähteet == {{Viitteet\|Sarakkeet}} == Aiheesta muualla == * {{Verkkoviite \| Osoite = http://merivesi.blogspot.com/2014/05/koralli-on-elain.html \| Nimeke = Koralli on eläin \| Tekijä = Thim, Peter \| Ajankohta = 3.5.2014 \| Julkaisu = Merivesiakvaarion perustaminen -blogi \| Viitattu = 8.5.2020}} [[Luokka:Korallieläimet\|*]]

Ero sivun ”Korallieläimet” versioiden välillä