Ero sivun ”Kuninkaantie” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Niera (keskustelu | muokkaukset)
Niera (keskustelu | muokkaukset)
Järjestelin kuvia niin että ne etenevät Kuninkaantien reitin mukaisesti lännestä itään. Näin ne muodostavat mielekkäämmän kokonaisuuden.
Rivi 1:
[[Tiedosto:20140822 kuninkaantien-mailimerkki ore-e-ref c q xxx e-1-a hevoslinja pho.jpg|pienoiskuva|Kuninkaantien tienviitta Perniön ja Tammisaaren välissä]]
[[Tiedosto:Kuninkaantie kyltti.jpg|pienoiskuva|Läntinen kuninkaantie Siuntion kohdalla]]
[[Tiedosto:Kuninkaantien viitta Ylästöntien risteyksessä - Ylästö - Vantaa.jpg|pienoiskuva|Vantaan Ylästöntieltä erkanee Kuninkaantieksi nimetty tieosuus.]]
[[Tiedosto:Herman Norrmén - Hakkilan kivisilta (1898) - Tikkurilantie 19 - Jokiniemi + Hakkila - Vantaa - 1.jpg|pienoiskuva|Alkujaan insinööri Herman Norrménin suunnitelman mukaan vuonna 1898 rakennettu, [[Keravanjoki|Keravanjoen]] ylittävä [[Hakkilan kivisilta]] Vantaalla toimii nykyään kevyen liikenteen väylänä.]]
[[Tiedosto:Kuninkaantie Summassa (2).jpg|pienoiskuva|Kuninkaantien reitti Haminan Summassa, Helsingintien pohjoispuolella]]
[[Tiedosto:Salmenvirta bridge in Hamina.jpg|pienoiskuva|Kuninkaantie kulkee Haminassa vanhan [[Salmen silta|Salmen sillan]] kautta.]]
[[Tiedosto:Pistoolikivi.jpg|pienoiskuva|Pistoolikivi Haminan Rakilassa]]
 
'''Kuninkaantie''' ({{k-sv|Kungsvägen}}) on vanha [[posti]]reitti [[Norja]]n [[Bergen]]istä [[Atlantti|Atlantin]] rannikolta [[Oslo]]n ja [[Tukholma]]n kautta [[Maarianhamina]]an, edelleen [[Saaristomeri|Saaristomeren]] kautta [[Turku]]un ja [[Etelä-Suomi|Etelä-Suomen]] halki [[Viipuri]]in ja [[Suomenlahti|Suomenlahden]] perukkaan [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]in. Suomessa tien osuutta Turusta Viipuriin on vanhastaan nimitetty '''Suureksi Rantatieksi''' tai '''Aliseksi Viipurintieksi'''. Tie on [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö]].<ref>{{RKY|id=2117|nimi=Suuri rantatie}}</ref> Turun ja Tukholman välistä osuutta taas kutsutaan [[Suuri Postitie|Suureksi Postitieksi]].
Rivi 9 ⟶ 14:
==Kuninkaantiet yhdistivät valtakuntaa==
Tietä ovat 1300-luvulta saakka kulkeneet [[kuningas|kuninkaat]] ja heidän kuriirinsa, [[piispa]]t ja porvarit, taiteilijat ja armeijat. Tie on yhdistänyt [[Ruotsi]]n suurvallan läntiset ja itäiset alueet toisiinsa. Tien varrelle syntyi kartanoita, maatiloja, majataloja, [[krouvi|krouveja]] ja [[kestikievari|kestikievareita]], jotka majoittivat ja kestitsivät Kuninkaantien kulkijoita. [[Aateli]]ssukujen [[kartano]]linnoissa yöpyivät niin Ruotsin kuninkaat kuin Venäjän [[tsaari]]tkin.
 
[[Tiedosto:20140822 kuninkaantien-mailimerkki ore-e-ref c q xxx e-1-a hevoslinja pho.jpg|pienoiskuva|Kuninkaantien tienviitta Perniön ja Tammisaaren välissä]]
 
== Alkuperäisen Rantatien linjaus ==
Rivi 42 ⟶ 45:
Jorvaksesta vanha Kuninkaantie jatkui koilliseen, [[Espoon kartano]]n ohi sekä [[Kauklahti|Kauklahden]] ja Espoon [[Espoon keskus|kirkonkylä]]n kautta [[Bemböle]]en, joka on vanha teiden risteyspaikka. Tällä välillä tien eri osuuksilla on nykyisin nimet Mankintie, Finnsinmäki, Finnsintie, Kuninkaankartanontie, Erik Bassen tie, Hansatie, Iso Maantie, Pitäjänportti, Pappilantie, Kirkonmäentie, Lehtimäentie, Espoontie ja Ylä-Lommilantie. Tien varrella sijaitsevat muun muassa [[Espoon kartano]] ja [[Espoon tuomiokirkko]].
 
[[Tiedosto:Kuninkaantien viitta Ylästöntien risteyksessä - Ylästö - Vantaa.jpg|pienoiskuva|Vantaan Ylästöntieltä erkanee Kuninkaantieksi nimetty tieosuus.]]
[[Tiedosto:Herman Norrmén - Hakkilan kivisilta (1898) - Tikkurilantie 19 - Jokiniemi + Hakkila - Vantaa - 1.jpg|pienoiskuva|Alkujaan insinööri Herman Norrménin suunnitelman mukaan vuonna 1898 rakennettu, [[Keravanjoki|Keravanjoen]] ylittävä [[Hakkilan kivisilta]] Vantaalla toimii nykyään kevyen liikenteen väylänä.]]
Jo Helsingin perustamisen jälkeen vanhan Kuninkaantien osuus Bembölestä Hakkilaan jäi sivutieksi. Parin kilometrin osuus Bembölestä [[Träskändan kartano]]lle on nykyisin virallisestikin nimeltään Kuninkaantie. Kartanon puistossa vanhan tien kohdalla on nykyisin vain kapea puistokäytävä. Järvenperästä vanha tie jatkui [[Pitkäjärvi (Espoo)|Pitkäjärven]] kaakkoisrantaa pitkin, nykyistä Kolkekankaantietä, Pitkäjärventietä, Pitkäjärvenrantaa ja Jupperintietä pitkin Vantaan rajalle. Vantaan puolella Ainontie ja länsiosa Martinkyläntietä noudattavat vanhaa Kuninkaantien linjausta (mm. [[Linnaisten kartano (Vantaa)|Linnaisten kartano]] ja [[Hämeenkylän kartano]]). [[Martinlaakso]]n tienoilla se on nykyisin osittain kokonaan poissa käytöstä ja jäänyt tonttien alle. [[Vantaanjoki|Vantaanjoen]] [[Vantaankosken silta|Vantaankosken sillan]] seudulla ja sen itäpuolella tie on nykyisinkin käytössä, ja joen vartta pitkin kulkeva noin kahden kilometrin pituinen, [[Voutila (kylä)|Voutilan kylän]] kautta kulkeva osa on nimeltäänkin Kuninkaantie. Vanha tielinjaus jatkui nykyistä [[Ylästöntie]]tä pitkin [[Helsingin pitäjän kirkonkylä]]än (mm. [[Backaksen kartano]], [[Vantaan Pyhän Laurin kirkko|Pyhän Laurin kirkko]]) ja sieltä edelleen [[Tikkurila]]n kautta nykyistä Kuriiritietä ja Tikkurilantietä pitkin Hakkilaan.<ref>{{verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20140316213004/http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/32745_Johdanto.pdf | Nimeke = Keskiaikaiset tiet, Vantaan keskiaikaisten teiden inventointi | Julkaisija = Vantaan kaupunki| Viitattu = 25.3.2011}}</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20140316214634/http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/32747_liite2.pdf | Nimeke = Keskiaikaiset tiet, Vantaan keskiaikaisten teiden inventointi: Liite 2: kartta, johon on merkitty Suuren Rantatien eli Kuninkaantien sekä eräiden muiden historiallisten teiden linjaus Vantaan alueella| Viitattu = 25.3.2011}}</ref> Hakkilassa siihen yhtyi toinen vanha Helsinkiin johtava tie, nykyistä [[Lahdenväylä]]ä myötäilevä Vanha Porvoontie. Tästä liittymäkohdasta Kuninkaantie jatkui edelleen, nykyisin yhä suurelta osin Vanhan Porvoontien nimisenä, [[Kuninkaanmäki|Kuninkaanmäen]] ja [[Sipoo]]n kirkonkylän kautta [[Porvoo]]seen.