Ero sivun ”Gauri” versioiden välillä

'''Gauri''' (''Bos gaurus'') on suurikokoinen [[onttosarviset|onttosarvisten]] [[heimo (biologia)|heimoon]] kuuluva [[nisäkäs]]laji. Sitä tavataan paikoitellen [[Intia]]ssa, [[Bhutan]]issa, [[Nepal]]issa, [[Myanmar]]issa, [[Thaimaa]]ssa, [[Kambodža]]ssa, [[Laos|Laoksessa]]issa, [[Malesia]]ssa, [[Vietnam]]issa ja [[Kiina]]ssa. [[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] eli IUCN on määritellyt sen [[vaarantunut laji|vaarantuneeksi lajiksi]].

Gaurilla on kaksi alalajia, ''Bos gaurus gaurus'' Intian niemimaan suunnalla ja ''Bos gaurus laosiensis'' Kaakkois-Aasian suunnalla. Gaurista on myös oma kotieläimenä pdiettypidetty puolikesy muotonsa [[gajaali]].

Gauri on hyvin suurikokoinen ja raskastekoinen eläin. Täysikasvuisen yksilön paino voi olla 700-1&nbsp;000 kiloa. Ruumiin pituus on 250-330 cm ja säkäkorkeus 170-220 cm. ''B. g. laosiensis'' on hieman korkeampi, kuin ''B. g. gaurus''. Gaurin jalat ovat suhteellisen lyhyet. Sen turkinkarvapeitteen väritys vaihtelee tummanmustasta hieman vaaleamman mustan sävyihin. Jalat ovat valkoiset. Harteilla on kyttyrä, joka on erityisen suuri uroksilla. Päälaellaan gaurilla on sarviensa välillävälissä ruskeanharmaa harjanne. Sarvet kasvavat uroksilla ja naarailla pään molemmilla puolilla ja ne kaartuvat ylöspäin. Sarvet tummunevat kärjistään. Naaraiden sarvet ovat jonkin verran pienemmät, kuin uroksilla.<ref name="bovid">{{Kirjaviite | Tekijä = José R. Castelló | Nimeke = Bovids of the World : Antelopes, Gazelles, Cattle, Goats, Sheep, and Relatives | Vuosi = 2016 | Luku = | Sivu = 624-627 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Princeton University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-0-691-16717-6 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Gauria tavataan [[Bhutan]]iin, [[Kambodža]]an, [[Kiina]]an, [[Intia]]an, [[Laos|Laokseen]]iin, [[Malesia]]an, [[Myanmar]]iin, [[Nepal]]iin, [[Thaimaa|Thaimaaseen]]han ja [[Vietnam]]iin kuuluvilla alueilla. Malesiassa levinneisyysalue käsittää vain [[Malakan niemimaa]]n. Laji on hävinnyt [[Sri Lanka]]lta ja [[Bangladesh]]ista. Kokonaisuudessaan sen levinneisyysalue on hyvin hajanainen.<ref name="IUCN" />

Gaurin elinympäristö käsittää alueita merenpinnan tasolta aina 2&nbsp;800 metrin korkeuksiinkorkeuteen saakka. Parhaiten se menestyy hieman matalammilla alueilla, vaikka se liitetäänkin joskus kukkuloihin. Tyypillisesti sen elinympäristö on ikivihreääainavihantaa sademetsää tai hieman harvemmin kuivaa metsää. Yleensä se esiintyy suhteellisen koskemattomissa metsissä.<ref name="IUCN" />

Gaurit elävät pienissä laumoissa, jotka käsittävät tavallisesti kahdesta neljäänkymmeneen yksilöä. Laumoissa on niin naaraita, kuin uroksiakin.<ref name="bovid" /> Ehkä tavallisin gauriryhmä on sen emo ja vasikka. SuurempiaToisaalta laumojamyös toisaaltasuurempia myöslaumoja esiintyy usein. Urosten määrä laumassa vaihtelee, ja ne viihtyvät naaraiden parissa lähinnä lisääntymiskaudella. Muuten ne elävät poikamieslaumoissa tai yksinään.<ref name="IUCN" /> Gaurit ovat aktiivisia niin päivisin, kuin öisinkin. Etenkin ihmisten lähettyvillä aktiivisuus painottupainottuu kuitenkin yöaikaan. KuivakaudellaKuivallakaudella laumat saattavat kerääntyä yhteen tiettyihin paikkoihin, mutta [[monsuuni]]kauden alkaessa ne hajaantuvat eri suuntiin.<ref name="bovid" />

Gaurit käyttävät ravinnokseen enimmäkseen ruohoja, mutta ne syövät niiden ohella myös lehtiä, hedelmiä, taimia, kaarnaa ja [[bambut|bambuja]]. Tutkimuksissa niiden ravinnon on mitattu käsittävän 180-190 eri kasvilajia. Ne saattavat syödä myös ihmisen viljelmiä, jolloin ne voivat aiheuttaa mittavaakin vahinkoa.<ref name="IUCN" />

GaurinGaurista petoeläimiä ovatsaalistavat [[tiikeri]], [[leopardi]], [[vuorisusi]] ja [[krokotiilit]].<ref name="bovid" /> Saaliiksi päätyminen on gaurien ehkä tavallisin kuollinsyykuolinsyy. Paikoittain ne ovat esimerkiksi tiikerien tärkeimpiä saaliseläimiä. Tietyillä alueilla jopa puolet alle vuoden ikäisistä vasikoista jää tiikerien saaliiksi.<ref name="IUCN" /> Häirittynä gaurit saattavat päästää vihellyksen kaltaisen hälytysäänen, ja ne pakenevat nopeasti metsän suojaan.<ref name="bovid" />

Gaurit lisääntyvät ympäri vuoden, joskin lisääntyminen saattaa paikoittain painottua tietyille kuukausille. Lisääntymisajan huipulla yksinäiset urokset vaeltelevat etsien lisääntymiskykyistä kumppania. Urosten kajahtava parittelukutsu voi kuulua yli 1,6 kilometrin päähän.<ref name="bovid" /> Urokset voivat ottaa lisääntymiskaudella yhteen. Urokset saattavat vammautua vakavasti ja joskus myös kuollakuollakin.<ref name="IUCN" /> NaaraatNaaraan saavatkantoaika vasikkansaon suurin piirteinnoin 275 päivän päästäpäivää.<ref name="bovid" /> Vasikoita on yksi kerrallaan, ja ravintotilanteen ollessa hyvä naaraat poikivat kerran vuodessa.<ref name="IUCN" /> Vasikka vieroitetaan 7-9 kuukauden kuluttua, ja sukukypsäksi se kasvaa 2–3 vuoden kuluttua. Gaurin elinikä on noin 30 vuotta.<ref name="bovid" />

[[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] eli (IUCN) on määritellyt gaurin [[vaarantunut laji|vaarantuneeksi lajiksi]]. Lajin koko kannan määräksi on arvioitu 15&nbsp;000-35&nbsp;000 yksilöä. Kannat ovat vähentyneet paikoitellen rajustikkinvoimakkaasti. Syyt vaihtelevat huomattavasti alueittain, mutta niihin lukeutuvatkuuluvat etenkin metsästys, kilpailu karjan kanssa ja elinympäristöjen tuhoutuminen. Taudit, kuten [[karjarutto]] ja [[suu- ja sorkkatauti]], muodostavat huomattavan uhan. Gauri on kuitenkin suojeltu laji kaikissa sen esiintymismaissa. Nykyisin sitä tavataan yleensä vain suojelluilla alueilla.<ref name="IUCN" />