Versio 8. toukokuuta 2020 kello 22.10 muokkaa 91.159.125.214 (keskustelu) Lisäyksiä ← Vanhempi muutos		Versio 8. toukokuuta 2020 kello 22.16 muokkaa kumoa Paranaja (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 27 705 muokkausta nämäkin ilmeisesti samasta lähteestä Uudempi muutos →
Rivi 6: Pihkaa kehittyy pääasiassa puumaisissa [[siemenkasvit\|siemenkasveissa]]. Pihkan koostumus ja määrä vaihtelevat sijaintinsa mukaan. [[Fysiologinen pihka]] toimii [[puu]]n ravintovarastona ja se sijaitsee puun elävissä [[tylppysolu\|tylppy-]] eli parenkyymisoluissa. Fysiologinen pihka koostuu [[rasva\|rasvoista]], [[vaha\|vahoista]] sekä näiden komponenteista kuten [[rasvahapot\|rasvahapoista]]. [[Patologinen pihka\|Patologiseksi pihkaksi]] kutsutaan [[sydänpuu]]n, [[puunkuori\|kuoren]] ja [[havupuut\|havupuiden]] pihkatiehyeiden uuteaineita. Patologinen pihka suojelee puuta [[mikrobi]]en ja [[hyönteiset\|hyönteisten]] aiheuttamilta vioittumilta ja se sisältää enimmäkseen fenolisia yhdisteitä ja [[terpenoidit\|terpenoideja]], joita edustavat lähinnä [[monoterpeenit]] ja [[diterpenoidit]]. Sydänpuupihka on erilaista ja sen tarkoituksena on suojella puun ydintä.<ref name="gradu">[https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/56893/URN:NBN:fi:jyu-201801241328.pdf?sequence=1 Pirjo Kosonen: Kuusen pihkan etanoliuuton optimointi, Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, Pro gradu -tutkielma, 24.1.2018] (pdf)]</ref> [[Kalluspihka]] on [[kallussolukko\|kallussolukon]] erittämää pihkaa ja sen eritys alkaa kun puu saa pintavaurion. Kalluspihka muodostaa vauriokohtaan ensimmäisen suojaavan kerroksen.<ref name="gradu" /> Kalluspihka ja patologinen pihka poikkeavat koostumukseltaan lähes täysin toisistaan. Kalluspihka koostuu [[4-hydroksikanelihappo\|4-hydroksikanelihaposta]], [[lignaanit\|lignaaneista]] ja lignaanien estereistä. Patologinen pihka puolestaan koostuu pelkästään [[hartsihapot\|hartsihapoista]].<ref name="gradu" /> [https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/56893/URN:NBN:fi:jyu-201801241328.pdf?sequence=1 Pirjo Kosonen: Kuusen pihkan etanoliuuton optimointi, Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, Pro gradu -tutkielma, 24.1.2018] (pdf)]</ref> == Pihka lääkinnässä == Kuusen pihkaa on käytetty [[ihotauti]]en lääkinnässä. [[Kuusenpihkavoide]] on saanut [[Lääkelaitos\|Lääkelaitokselta]] myyntiluvan.<ref>[http://yle.fi/uutiset/3-5851115 Lääkelaitos hyväksyi kuusenpihkavoiteen] Yle 5.9.2008.</ref>

Ero sivun ”Pihka” versioiden välillä